Suomi tarvitsee yhtenäisen äänen Brysselissä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee heinäkuussa ehdotuksensa Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä kehys määrittää, mihin EU-rahoituksessa panostetaan vuodesta 2028 eteenpäin.
EU:ssakin joudutaan tarkasti pohtimaan, mihin rahat riittävät. Se vaatii entistä tiukempaa priorisointia. Tuleva rahoituskehys vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia liikenneratkaisuja tullaan priorisoimaan, miten turvallisuutta parannetaan ja paljonko panostetaan tutkimukseen ja innovaatioihin tai alueiden kehittämiseen.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida.
Kilpailtu rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on se, mitä EU:n tulee priorisoida. Ajamme nyt alueille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia EU-rahoitukseen sekä tunnustettua asemaa tutkimuksen ja innovaatioiden ekosysteemien mahdollistajina. Tähtäämme siihen, että Uusimaa on Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin alue. Olemme jo tällä hetkellä Euroopan toiseksi innovatiivisin alue ja ykkönen hyvinvoinnin kehityksen mittareilla.
EU-rahoitus on valtava mahdollisuus, mutta käytännössä moni yritys ja toimija kokee sen hakemisen edelleen liian raskaaksi. Rahoituksen hakemisen ja saamisen tulee olla yksinkertaista, nopeaa ja ymmärrettävää. Parhaimmillaan EU-rahoitus synnyttää uutta liiketoimintaa, ratkoo globaaleja haasteita ja lisää työpaikkoja.
Olemme toivoneet Brysselissä, että alueiden rooli otetaan jatkossa aiempaa paremmin huomioon. Näyttää siltä, että toiveemme on kuultu ja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa komissio korostaa alueiden roolia. Kuitenkin jokainen jäsenmaa päättää itse, miten alueet pääsevät mukaan. Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa. Maakunnilla on vahva tuntemus alueidemme vahvuuksista ja tarpeista. Meille on kertynyt myös hyvä näkymä siitä, miten rahoitus suunnataan vaikuttavasti ja tuloksellisesti. Haluamme olla jatkossa aiempaakin vahvemmin mukana luomassa Eurooppaan hyvinvointia ja elinvoimaa.
Toivon, että Suomessa maakunnat eivät ole pelkästään EU-rahoituksen jakajia, vaan että olemme mukana myös rahojen käyttöä suunniteltaessa.
Meillä on Suomessa 18 erilaista maakuntaa. Meidän tulee näyttäytyä yhtenäisenä EU:n suuntaan ja löytää yhteinen kansallinen tahtotila ja prioriteetit. Yhtenäisellä äänellä saamme parhaiten edistettyä koko Suomen tavoitteita.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa(Siirryt toiseen palveluun) 1.6.
Tuija Telén
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 801 6009
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.8.2026
Kasvukolmion paneeli Eurooppa-foorumissa: saavutettavuudesta on tehtävä Suomen vahvuus
Suomen saavutettavuus Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan nousi vahvasti esiin Turun Eurooppa-foorumissa järjestetyssä keskustelussa, jossa Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto toivat esiin rajat ylittävien liikenneyhteyksien merkityksen Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja turvallisuudelle.
Blogi
17.8.2026
Liian moni uusimaalainen jää ilman opiskelupaikkaa
Syyslukukauden alkaessa korkeakoulujen kampukset täyttyvät jälleen uusista opiskelijoista. Opiskelupaikka on useille vuosien työn ja pitkäjänteisen opiskelun ansaittu palkinto. Kaikille sitä ei kuitenkaan tänä syksynä ole tarjolla.