Turvallisuus, kotoutuminen ja nuoret ovat vahvasti esillä Uudenmaan maakuntaohjelmassa
Uudenmaan maakuntaohjelmassa määritellään tavoitteet ja tahtotila maakunnan tulevaisuudelle. Juuri nyt valmistellaan maakuntaohjelmaa vuosille 2026–2029 ja yksi sen painopisteistä tulee keskittymään hyvinvoinnin lisäämiseen.
Uusimaa on väestöltään Suomen suurin ja kansainvälisin maakunta, ja sen vetovoima kasvaa edelleen. Maakunnassa halutaan asua, opiskella, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta. Samalla hyvinvoinnin haasteet ovat moninaisia, ja ratkaisuja tarvitaan kaiken kokoisissa kunnissa.
– Onnellisten Uusimaa -painopisteessä tarkastellaan hyvinvointia laajasti yksilön arjesta yhteiskunnan rakenteisiin. Onnellisuus tarkoittaa maakuntaohjelmassa hyvinvoivaa ja turvallista elämää, ei siis mitata leveintä hymyä, kertoo suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu.
Hyvinvoinnin kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä
– Samoja teemoja on ollut mukana aiemmissakin maakuntaohjelmissa ja ne ovat edelleen ajankohtaisia. Hyvinvointi vaatii pitkäaikaisia panostuksia, Karhu toteaa.
Maahanmuuttoon ja onnistuneeseen kotoutumiseen liittyvät asiat ovat nyt vielä aiempaa ajankohtaisempia. Uudellemaalle tulee paljon asukkaita sekä maailmalta että muualta Suomesta.
– Haluamme, että Uudeltamaalta löytyy hyvät mahdollisuudet asettua elämään.
Uudenmaan erityispiirre on sen monimuotoisuus: metropolialueen ympärillä ovat kehyskunnat, vahvat aluekeskukset ja maaseutu. Liikkuminen ja saavutettavuus ovat alueella edelleen isoja kysymyksiä. Erilaiset asumisvaihtoehdot, kohtuuhintaisen ja omaan elämäntilanteeseen sopivan asumisen tukeminen on tarpeen, että Uusimaa hahmottuu kokonaisuutena.
Nuorten hyvinvointi ja turvallisuus vaativat huomiota
Työn alla olevassa maakuntaohjelmassa on nostettu voimakkaasti esille turvallisuutta ja nuorten tilannetta. Turvallisuudessa lähdetään liikkeelle vahvasta demokraattisesta yhteiskunnasta, asukkaiden neuvokkuudesta, osaamisesta, yleissivistyksestä ja yhteisöllisyydestä, jolla turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan.
– Nuorten hyvinvointi on noussut niin suurena huolena esiin, että päätimme nostaa sen omaksi kokonaisuudekseen, Karhu kertoo.
Uusimaalaiset nuoret tarvitsevat opiskelupaikkoja, joiden resurssit ovat riittävät. Nuoret on otettava mukaan työelämään. Nuorisotyöttömyyden ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu ovat asioita, joihin pitää puuttua laajasti. Nuoria on tuettava elämän nivelvaiheissa ja ylipäänsä annettava nuorille mahdollisuudet hyvään elämään. Nämä ovat erityisesti Uuttamaata koskettavia asioita, koska maakunnassa on paljon nuoria ja vastavalmistuneiden työttömyys on iso haaste.
– Tarvitaan vastuullisia työllistäviä yrityksiä ja työnantajia ja asennetta, että nuoria ei unohdeta. Vaikka puhutaan muuttuvista arvoista ja työelämän muutoksista, työpaikka ja työelämään mukaan pääseminen ovat parhaita keinoja lisätä toiveikkuutta ja hyvinvointia.
Hyvinvointi rakentuu yhdessä
– Tavoittelemme ehkä vähän vaikeammin mitattavia asioita, mutta tärkeintä olisi saada kehitys kulkemaan oikeaan suuntaan, Karhu kuvailee.
Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Esimerkiksi kotoutumisen onnistuminen näkyy työpaikoilla, naapurustoissa ja kouluissa monin tavoin. Nuorten opiskelu- ja koulutuspaikat tai työllisyys on helpommin mitattavia.
– Voisi sanoa, että näiden tavoitteiden epäonnistuminen kyllä huomataan, onnistumista tavoitellaan ja onnistumista pidetään oikeana asianlaitana, hän tuo esiin.
Maakuntaohjelman luonnoksesta voi antaa palautetta syksyn aikana
Uuden maakuntaohjelman valmistelutyötä tehdään vuoden 2025 ajan. Ohjelma määrittää Uudenmaan kehittämisen suunnan vuosina 2026–2029. Se kuvaa maakuntamme mahdollisuudet ja menestymisen edellytykset sekä ohjaa maakunnan hankerahoitusta.
Seuraava maakuntaohjelma tulee sisältämään myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan kärjet, jotka toimivat myös EU-komission edellyttäminä älykkään erikoistumisen kärkinä. Uusimaa on Suomen TKI-toiminnan keskeisin maakunta ja se tulee näkymään tulevassa ohjelmassa vahvasti.
Ohjelman luonnoksesta järjestetään kaikille avoin lausuntokierros loka-marraskuussa. Sen aikana saatu palaute huomioidaan ohjelman valmistelussa. Ohjelma viimeistellään vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy lopullisen ohjelman loppuvuodesta.
Lisätietoja:
Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, työllisyys-, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, maakuntaohjelma
Tutustu myös näihin
Artikkeli
22.5.2026
Uusimaa-päivä huipentui iloiseen juhlintaan Loviisassa – Ensi vuonna nähdään Tuusulassa
Kolmas Uusimaa-päivä tarjosi yhteisiä kohtaamisia, luontohetkiä ja kulttuuria 21. toukokuuta. Eri puolilla Uuttamaata järjestettiin päivän aikana lukuisia tapahtumia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, yhdistyksissä, kirjastoissa ja työpaikoilla. Ilta huipentui yhteiseen kevätjuhlaan Loviisassa.
Uutinen
21.5.2026
Tulevaisuustutka 21.5.: Kulttuuri vahvistaa osallisuutta ja kriisinkestävyyttä
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. toukokuuta puhuttiin kulttuurista, jolla on tärkeä rooli sekä osallisuuden vahvistamisessa että kriisinkestävyyden rakentamisessa.
Uutinen
11.5.2026
Vietä keväinen Uusimaa-päivä 21.5. – tapahtumia, kulttuuria ja yhteinen konsertti Loviisassa
Uusimaa-päivä kutsuu maakunnan asukkaat jo kolmatta kertaa nauttimaan kulttuurista, yhteisöllisyydestä ja lähiluonnosta torstaina 21. toukokuuta. Juhla-päivää vietetään kaikissa Uudenmaan kunnissa ja ohjelmassa on tapahtumia sekä yhteinen juhlakonsertti Loviisassa ja verkossa.
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.