Turvallisuus, kotoutuminen ja nuoret ovat vahvasti esillä Uudenmaan maakuntaohjelmassa
Uudenmaan maakuntaohjelmassa määritellään tavoitteet ja tahtotila maakunnan tulevaisuudelle. Juuri nyt valmistellaan maakuntaohjelmaa vuosille 2026–2029 ja yksi sen painopisteistä tulee keskittymään hyvinvoinnin lisäämiseen.
Uusimaa on väestöltään Suomen suurin ja kansainvälisin maakunta, ja sen vetovoima kasvaa edelleen. Maakunnassa halutaan asua, opiskella, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta. Samalla hyvinvoinnin haasteet ovat moninaisia, ja ratkaisuja tarvitaan kaiken kokoisissa kunnissa.
– Onnellisten Uusimaa -painopisteessä tarkastellaan hyvinvointia laajasti yksilön arjesta yhteiskunnan rakenteisiin. Onnellisuus tarkoittaa maakuntaohjelmassa hyvinvoivaa ja turvallista elämää, ei siis mitata leveintä hymyä, kertoo suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu.
Hyvinvoinnin kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä
– Samoja teemoja on ollut mukana aiemmissakin maakuntaohjelmissa ja ne ovat edelleen ajankohtaisia. Hyvinvointi vaatii pitkäaikaisia panostuksia, Karhu toteaa.
Maahanmuuttoon ja onnistuneeseen kotoutumiseen liittyvät asiat ovat nyt vielä aiempaa ajankohtaisempia. Uudellemaalle tulee paljon asukkaita sekä maailmalta että muualta Suomesta.
– Haluamme, että Uudeltamaalta löytyy hyvät mahdollisuudet asettua elämään.
Uudenmaan erityispiirre on sen monimuotoisuus: metropolialueen ympärillä ovat kehyskunnat, vahvat aluekeskukset ja maaseutu. Liikkuminen ja saavutettavuus ovat alueella edelleen isoja kysymyksiä. Erilaiset asumisvaihtoehdot, kohtuuhintaisen ja omaan elämäntilanteeseen sopivan asumisen tukeminen on tarpeen, että Uusimaa hahmottuu kokonaisuutena.
Nuorten hyvinvointi ja turvallisuus vaativat huomiota
Työn alla olevassa maakuntaohjelmassa on nostettu voimakkaasti esille turvallisuutta ja nuorten tilannetta. Turvallisuudessa lähdetään liikkeelle vahvasta demokraattisesta yhteiskunnasta, asukkaiden neuvokkuudesta, osaamisesta, yleissivistyksestä ja yhteisöllisyydestä, jolla turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan.
– Nuorten hyvinvointi on noussut niin suurena huolena esiin, että päätimme nostaa sen omaksi kokonaisuudekseen, Karhu kertoo.
Uusimaalaiset nuoret tarvitsevat opiskelupaikkoja, joiden resurssit ovat riittävät. Nuoret on otettava mukaan työelämään. Nuorisotyöttömyyden ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu ovat asioita, joihin pitää puuttua laajasti. Nuoria on tuettava elämän nivelvaiheissa ja ylipäänsä annettava nuorille mahdollisuudet hyvään elämään. Nämä ovat erityisesti Uuttamaata koskettavia asioita, koska maakunnassa on paljon nuoria ja vastavalmistuneiden työttömyys on iso haaste.
– Tarvitaan vastuullisia työllistäviä yrityksiä ja työnantajia ja asennetta, että nuoria ei unohdeta. Vaikka puhutaan muuttuvista arvoista ja työelämän muutoksista, työpaikka ja työelämään mukaan pääseminen ovat parhaita keinoja lisätä toiveikkuutta ja hyvinvointia.
Hyvinvointi rakentuu yhdessä
– Tavoittelemme ehkä vähän vaikeammin mitattavia asioita, mutta tärkeintä olisi saada kehitys kulkemaan oikeaan suuntaan, Karhu kuvailee.
Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Esimerkiksi kotoutumisen onnistuminen näkyy työpaikoilla, naapurustoissa ja kouluissa monin tavoin. Nuorten opiskelu- ja koulutuspaikat tai työllisyys on helpommin mitattavia.
– Voisi sanoa, että näiden tavoitteiden epäonnistuminen kyllä huomataan, onnistumista tavoitellaan ja onnistumista pidetään oikeana asianlaitana, hän tuo esiin.
Maakuntaohjelman luonnoksesta voi antaa palautetta syksyn aikana
Uuden maakuntaohjelman valmistelutyötä tehdään vuoden 2025 ajan. Ohjelma määrittää Uudenmaan kehittämisen suunnan vuosina 2026–2029. Se kuvaa maakuntamme mahdollisuudet ja menestymisen edellytykset sekä ohjaa maakunnan hankerahoitusta.
Seuraava maakuntaohjelma tulee sisältämään myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan kärjet, jotka toimivat myös EU-komission edellyttäminä älykkään erikoistumisen kärkinä. Uusimaa on Suomen TKI-toiminnan keskeisin maakunta ja se tulee näkymään tulevassa ohjelmassa vahvasti.
Ohjelman luonnoksesta järjestetään kaikille avoin lausuntokierros loka-marraskuussa. Sen aikana saatu palaute huomioidaan ohjelman valmistelussa. Ohjelma viimeistellään vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy lopullisen ohjelman loppuvuodesta.
Lisätietoja:
Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, työllisyys-, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, maakuntaohjelma
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkastellaan planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
Uutinen
4.2.2026
Uudenmaan TKI-kärjet linjassa kansallisten painopisteiden kanssa
Uudenmaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) kärjet ovat hyvin linjassa juuri julkaistujen kansallisten TKI-painopisteiden kanssa. Alueellisten kärkien kytkeytyminen kansallisiin painopisteisiin auttaa uusimaalaisia toimijoita hyödyntämään kansallista rahoitusta sekä rakentamaan yhteyksiä koko Suomessa.
Blogi
30.1.2026
Työikäisen väestön kasvu ja kaksisuuntainen kotoutuminen Uudenmaan elinvoiman avaimina
Uudenmaan työikäisen väestön kasvu on viime vuosina perustunut erityisesti maahanmuuttoon. Maakunnalla on vahva vetovoima, mutta ilman parempaa pitovoimaa tuhlataan resursseja, kirjoittaa MDI:n johtava asiantuntija Laura Koivisto-Khazaal.
Uutinen
22.1.2026
Tulevaisuustutkassa 22.1. pohdittiin, miten voimme laajentaa keskustelua tulevaisuudesta
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 22. tammikuuta käsiteltiin tulevaisuusvaltaa. Pohdimme, miten voimme laajentaa keskustelua tulevaisuudesta ja kuulimme esimerkkejä siitä, miten asukkaita ja vähemmistöjen edustajia on saatu mukaan keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme ja miksi sitä kannattaa tehdä.