Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat yhdeksän prosenttia vuonna 2024 – liikenne yhä suurin haaste
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietojen mukaan Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Maakunnan kokonaispäästöt olivat 5084,4 ktCO2-ekv vuonna 2024. Vuodesta 2005 ne ovat vähentyneet 44 prosenttia. Kunnista kolme suurinta päästöjen vähentäjää olivat Helsinki, Kauniainen ja Hyvinkää. Merkittävimmät syyt pudotukselle ovat edellisvuoden tapaan kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Asukaskohtaiset päästöt Uudellamaalla olivat edelleen maakunnista alhaisimmat, 2,9 tCO2-ekv/asukas. Ne ovat laskeneet 55 prosenttia vuodesta 2005 ja edellisvuodesta peräti 10 prosenttia.
Liikenteen käyttövoimamuutos hidasta
Uudenmaan liikenteen päästöt ovat nousseet neljä prosenttia. Liikenne on maakunnan suurin päästölähde ollen 37 prosenttia vuonna 2024. Vaikka Uudenmaan päästöt ovat kokonaisuudessaan laskeneet, liikenteen päästöt ovat nousseet. Liikennesuorite maakunnassa on pysynyt jotakuinkin samana ollen 22 prosenttia koko maan suoritteesta (Traficom 2025). Kansallisesti liikenteen päästöjen kasvu johtuu pääosin liikennepolttoaineiden bio-osuuden laskemisesta eli jakeluvelvoitteen muutoksesta. Uudellamaalla liikenteen energiankäyttö on lisäksi hieman noussut.
Uusimaa johtaa ajoneuvokannan uusiutumista. Henkilöautokannan keski-ikä on maakunnassa noin 11 vuotta, mikä on maan alhaisin. Noin puolet autojen ensirekisteröinneistä tehtiin Uudellemaalle. Rekisteröinneistä 55 prosenttia oli sähköautoja. Täyssähköisten ajoneuvojen määrä on Uudellamaalla noussut edellisvuodesta noin 29 prosenttia, mutta samaan aikaan bensiinikäyttöisten ajoneuvojen määrä vähentynyt vain noin kolme prosenttia.
Kaukolämmön investoinnit näkyvät kuntien päästökehityksessä
Uudenmaan 26 kunnasta 23 kunnan päästöt laskivat edellisvuodesta. Suurimmat päästövähennykset toteutuivat Helsingissä (14 %), Kauniaisissa (12 %) ja Hyvinkäällä (10 %).
Helsingissä päästövähennyksiä ovat vauhdittaneet Helenin kaukolämpöinvestoinnit, erityisesti Hanasaaren hiilituotannon päättyminen vuonna 2023 sekä sähkökattiloiden käyttöönotto vuonna 2024. Hyvinkäällä Lämpövoima on vähentänyt päästöjä muun muassa ottamalla käyttöön vesi-ilmalämpöpumput syksyllä 2023 sekä investoimalla kausivaraston ja sähkökattilan toteuttamiseen. Kauniaisissa päästöt laskivat useilla sektoreilla, kuten kaukolämmössä, kulutussähkössä ja sähkölämmityksessä.
Kaukolämmön rooli päästöissä on edelleen suuri. Se on toiseksi suurin päästösektori tuottaen 26 prosenttia maakunnan päästöistä. Energiayhtiöiden kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet purevat ja energiantuotannon päästöt ovatkin vahvassa laskussa edellisvuoden tapaan, mikä näkyy kuntien päästöissä.
Päästökehitys tukee Uudenmaan ilmastotavoitteita
Päästökehityksen mukaan Uudenmaan ilmastotyö näyttää etenevän hyvää vauhtia. Juuri hyväksytyssä Uudenmaan maakuntaohjelmassa säilytettiin kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali maakunta 2030.
– Hiilineutraali Uusimaa -tiekarttaa tullaan päivittämään vuoden 2026 aikana. Päästölaskennat osoittavat, että energiasektorilla työ etenee, joten ilmastotyö tulee lähivuosina näillä näkymin painottumaan vahvemmin liikennesektoriin, toteaa kestävyyspäällikkö Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Vuoden 2024 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.