Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat yhdeksän prosenttia vuonna 2024 – liikenne yhä suurin haaste
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietojen mukaan Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Maakunnan kokonaispäästöt olivat 5084,4 ktCO2-ekv vuonna 2024. Vuodesta 2005 ne ovat vähentyneet 44 prosenttia. Kunnista kolme suurinta päästöjen vähentäjää olivat Helsinki, Kauniainen ja Hyvinkää. Merkittävimmät syyt pudotukselle ovat edellisvuoden tapaan kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Asukaskohtaiset päästöt Uudellamaalla olivat edelleen maakunnista alhaisimmat, 2,9 tCO2-ekv/asukas. Ne ovat laskeneet 55 prosenttia vuodesta 2005 ja edellisvuodesta peräti 10 prosenttia.
Liikenteen käyttövoimamuutos hidasta
Uudenmaan liikenteen päästöt ovat nousseet neljä prosenttia. Liikenne on maakunnan suurin päästölähde ollen 37 prosenttia vuonna 2024. Vaikka Uudenmaan päästöt ovat kokonaisuudessaan laskeneet, liikenteen päästöt ovat nousseet. Liikennesuorite maakunnassa on pysynyt jotakuinkin samana ollen 22 prosenttia koko maan suoritteesta (Traficom 2025). Kansallisesti liikenteen päästöjen kasvu johtuu pääosin liikennepolttoaineiden bio-osuuden laskemisesta eli jakeluvelvoitteen muutoksesta. Uudellamaalla liikenteen energiankäyttö on lisäksi hieman noussut.
Uusimaa johtaa ajoneuvokannan uusiutumista. Henkilöautokannan keski-ikä on maakunnassa noin 11 vuotta, mikä on maan alhaisin. Noin puolet autojen ensirekisteröinneistä tehtiin Uudellemaalle. Rekisteröinneistä 55 prosenttia oli sähköautoja. Täyssähköisten ajoneuvojen määrä on Uudellamaalla noussut edellisvuodesta noin 29 prosenttia, mutta samaan aikaan bensiinikäyttöisten ajoneuvojen määrä vähentynyt vain noin kolme prosenttia.
Kaukolämmön investoinnit näkyvät kuntien päästökehityksessä
Uudenmaan 26 kunnasta 23 kunnan päästöt laskivat edellisvuodesta. Suurimmat päästövähennykset toteutuivat Helsingissä (14 %), Kauniaisissa (12 %) ja Hyvinkäällä (10 %).
Helsingissä päästövähennyksiä ovat vauhdittaneet Helenin kaukolämpöinvestoinnit, erityisesti Hanasaaren hiilituotannon päättyminen vuonna 2023 sekä sähkökattiloiden käyttöönotto vuonna 2024. Hyvinkäällä Lämpövoima on vähentänyt päästöjä muun muassa ottamalla käyttöön vesi-ilmalämpöpumput syksyllä 2023 sekä investoimalla kausivaraston ja sähkökattilan toteuttamiseen. Kauniaisissa päästöt laskivat useilla sektoreilla, kuten kaukolämmössä, kulutussähkössä ja sähkölämmityksessä.
Kaukolämmön rooli päästöissä on edelleen suuri. Se on toiseksi suurin päästösektori tuottaen 26 prosenttia maakunnan päästöistä. Energiayhtiöiden kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet purevat ja energiantuotannon päästöt ovatkin vahvassa laskussa edellisvuoden tapaan, mikä näkyy kuntien päästöissä.
Päästökehitys tukee Uudenmaan ilmastotavoitteita
Päästökehityksen mukaan Uudenmaan ilmastotyö näyttää etenevän hyvää vauhtia. Juuri hyväksytyssä Uudenmaan maakuntaohjelmassa säilytettiin kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali maakunta 2030.
– Hiilineutraali Uusimaa -tiekarttaa tullaan päivittämään vuoden 2026 aikana. Päästölaskennat osoittavat, että energiasektorilla työ etenee, joten ilmastotyö tulee lähivuosina näillä näkymin painottumaan vahvemmin liikennesektoriin, toteaa kestävyyspäällikkö Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Vuoden 2024 päästöjen ennakkotiedot Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu päivitetyllä ALas-mallilla.
Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla:
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös
Hiilineutraali Uusimaa 2030
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa olemme tunnistaneet ilmastotyön painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset.
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.