Uudenmaan maakuntaparlamentti kokosi yhteen 300 päättäjää ja asiantuntijaa
Alueen päättäjiä ja asiantuntijoita kokoontui 31.10.–1.11. Uudenmaan maakuntaparlamenttiin, jonka aiheina olivat tänä vuonna ilmastotyö, TKI-satsaukset, työllisyystavoitteet, hyvinvointialueiden tulevaisuus sekä liikennekysymykset.
– Olen ilahtunut siitä, että maakuntaparlamenttiin kokoontui yhteen satoja osallistujia keskustelemaan ajankohtaista teemoista. Tarvitsemme tällaisia tapahtumia, jotta voimme paremmin ymmärtää ja ratkaista kysymyksiä Uudenmaan tasolla, sanoo tapahtuman ohjelmasta vastannut johtava asiantuntija Johanna Juselius.
Parlamentin ensimmäinen päivä käynnistyi katsauksella maakunnan tulevaisuuteen maakuntajohtaja Tuija Telénin ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkulan johdolla. Telén korosti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä kunnianhimoisten tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Markkula puolestaan herätteli yleisöä kysymällä, onko Uusimaa valmis tavoittelemaan roolia Euroopan innovatiivisimpana alueena. Yleisö pääsi myös katsomaan taaksepäin Uudenmaan historiaa historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan kanssa.
Maakuntaparlamentin ensimmäisessä paneelikeskustelussa syvennyttiin siihen, miten Uudenmaan työllisyysaste nostetaan 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Panelisteja puhututti muun muassa vuoden alusta aloittavat työllisyysalueet ja niiden koko, sekä maahanmuuttajien sopeutuminen ja työllistyminen.
Ilmastoaiheinen paneeli herätti keskustelua keinoista, miten päästövähennystavoite saavutetaan ja vihreää siirtymää edistetään luonnon monimuotoisuustavoitteita unohtamatta. Panelistit pohtivat myös valtion ja kuntien roolia ilmastotyössä.
Torstain kolmas paneeli käsitteli tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten kasvattamista viiteen prosenttiin Uudenmaan BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Keskustelijat olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että tavoite on mahdollista saavuttaa, kunhan edellytykset ovat kunnossa. Tärkeää on erityisesti tiivis yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen välillä, rahoitus ja riittävä määrä TKI-osaajia.
Päivän viimeisessä paneelissa pureuduttiin tulevaisuuden soten menestystekijöihin. Keskustelussa nousi esiin kuntien rooli asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla sekä kolmannen sektorin tekemä tärkeä työ sote-sektorilla. Kaikki panelistit pitivät digitalisaatiota ja tekoälyä merkittävänä tekijänä myös sote-kentällä.
Maakuntaparlamentin toisena päivänä syvennyttiin Uudenmaan liikennekysymyksiin. Erityisesti keskustelussa korostui päästöjen vähentäminen niin maalla kuin meriliikenteessäkin.
Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualuejohtaja Päivi Nuutinen ja Tallinnan teknillisen yliopiston professori Ulla Tapaninen keskustelemassa liikennekysymyksistä Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtajan Mari Siivolan johdolla.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
22.5.2026
Uusimaa-päivä huipentui iloiseen juhlintaan Loviisassa – Ensi vuonna nähdään Tuusulassa
Kolmas Uusimaa-päivä tarjosi yhteisiä kohtaamisia, luontohetkiä ja kulttuuria 21. toukokuuta. Eri puolilla Uuttamaata järjestettiin päivän aikana lukuisia tapahtumia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, yhdistyksissä, kirjastoissa ja työpaikoilla. Ilta huipentui yhteiseen kevätjuhlaan Loviisassa.
Uutinen
21.5.2026
Tulevaisuustutka 21.5.: Kulttuuri vahvistaa osallisuutta ja kriisinkestävyyttä
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. toukokuuta puhuttiin kulttuurista, jolla on tärkeä rooli sekä osallisuuden vahvistamisessa että kriisinkestävyyden rakentamisessa.