Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.
Uudella asetuksella tavoitellaan tavaroiden ja henkilöiden kestävää, saumatonta ja turvallista liikkumista kaikkialla Euroopassa. Samalla asetus edistää unionin talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, ilma-, sisävesi- ja meriliikenteen sekä liikenteen tieto- ja viestintätekniset järjestelmät. Lisäksi liikenneverkkoon kuuluvat olennaisena osana yli neljänsadan kaupungin sekä keskeisten lentoasemien, satamien ja logistiikkaterminaalien muodostamat solmukohdat.
Tärkein tavoitevuosi on 2050, jolloin koko liikenneverkon tulisi olla valmiina. Tarkemmin verkko koostuu kolmesta tasosta ja tavoitevuodesta: 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta, 2040 mennessä rakennettavasta laajennetusta ydinverkosta ja 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta.
Kolmen eurooppalaisen liikennekäytävän risteyksessä
Ydinverkkoon ja laajennettuun ydinverkkoon kuuluu yhdeksän eurooppalaista liikennekäytävää, jotka muodostavat TEN-T-verkon strategisesti tärkeimmät osat. Liikennekäytävien alueilla parannetaan esimerkiksi rajat ylittäviä yhteyksiä, täydennetään puuttuvia yhteyksiä ja poistetaan liikenteen pullonkauloja koordinoidusti yhdessä.
Suomeen ulottuu kolme eurooppalaista liikennekäytävää: Skandinavia-Välimeri, Pohjanmeri-Itämeri sekä uusi Itämeri–Mustameri–Egeanmeri.
Kaikki kolme Suomeen ulottuvaa eurooppalaista liikennekäytävää risteävät Helsingissä, mikä tekee pääkaupunkiseudusta ja Uudenmaan alueesta merkittävän eurooppalaisten liikennekäytävien solmukohdan.
Eurooppalaisten liikennekäytävien lisäksi TEN-T-verkkoon kuuluu kaksi horisontaalista painopistettä, joilla edistetään yleiseurooppalaista raideliikenteen hallintajärjestelmää sekä meriliikenteen infrastruktuurin ja palvelujen integrointia osaksi liikenneverkkoa.
Uusia laatuvaatimuksia ja rahoitusmahdollisuuksia
Uudessa asetuksessa kaikkien väylämuotojen ja solmukohtien laatuvaatimuksia on tiukennettu aiempaan nähden, mikä vaikuttaa merkittävästi liikenneverkkojen kehittämiseen Suomessa. Väylävirasto arvioi parhaillaan, kuinka hyvin vaatimukset täyttyvät Suomen tie- ja rataverkossa, ja millaisia investointeja tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan.
TEN-T-verkon kehittämisen keskeinen rahoitusväline on Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF, Connecting Europe Facility), jonka seuraavan rahoitusohjelmakauden sisältöä ja budjettia valmistellaan parhaillaan. CEF-rahoituksella rahoitetaan energia-, liikenne- ja digiyhteyksiä, lisäksi infrahankkeet edellyttävät aina myös kansallista rahoitusta.
Suomen ja Uudenmaan kannalta on merkittävää, että uusi asetus sisältää kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena. Tämän odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia EU-rahoituksen saamiselle kiinteän yhteyden edistämiseen seuraavalla rahoitusohjelmakaudella.
Kaupunkisolmujen merkitys kasvaa
Uusi asetus tunnistaa aiempaa selvemmin kaupunkisolmujen ja kaupunkiseutujen merkityksen kestävän liikenteen ja koko TEN-T-verkon edistämisessä. Helsinki on yksi Suomen seitsemästä TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdasta yhdessä Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun ja Tampereen kanssa.
Kaupunkisolmukohtien on vuoteen 2027 mennessä täytettävä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (SUMP) vaatimukset. Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla vaatimuksiin vastataan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-työssä.
Lisäksi asetuksessa on määritelty esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuriin, digitaalisiin palveluihin ja multimodaalisiin rahtiliikenneterminaaleihin liittyviä vaatimuksia. Näiden täyttymistä kaupunkisolmukohdissa edistävät kansalliset ja alueelliset toimet sekä markkinat.
Uudenmaan kannalta on oleellista, että kaupunkisolmukohtien uusi määritelmä kattaa keskuskaupungin ohella myös laajemman toiminnallisen kaupunkiseudun. Näin koko kaupunkisolmukohdan vaikutusalue saadaan samojen kehitystavoitteiden piiriin.
Lisätietoja:
Sakari Saarinen
Erityisasiantuntija
sakari.saarinen@uudenmaanliitto.fi
Kansainväliset liikenneasiat, liikenteen ympäristövaikutukset, hankehallinnointi ja rahoitusohjelmat, Scandria Alliance, dronet
Tutustu myös näihin
Uutinen
27.5.2026
Kasvua ja kilpailukykyä koko Suomelle – Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet julkaistu
Uusimaa esittää hallitusohjelmatavoitteissaan neljä ratkaisua, joilla tuotetaan Uudellemaalle ja koko Suomelle kasvua ja kilpailukykyä seuraavalla vuosikymmenellä. Maakuntahallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031.
Uutinen
19.5.2026
Ministeri Ranne vieraili Länsi-Uudellamaalla – alueen liikennehankkeet esillä
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili maanantaina 18.5.2026 Länsi-Uudellamaalla ja tapasi alueen kuntajohtajia sekä maakuntajohtoa. Vierailun järjestäjinä toimivat Inkoon kunta ja Uudenmaan liitto. Keskustelujen keskiössä olivat Inkoon ja Hangon satamat sekä alueen rata- ja tieyhteydet.
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.
Blogi
27.4.2026
Turvallisesti kotona – tarvitseeko hyvän kaupungin olla tylsä?
Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina korostettu “tylsän kaupungin” ideaa: arjen toimivuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Samalla kaupunkikeskustoilta odotetaan yhä enemmän elävyyttä, vetovoimaa ja urbaania sykettä, kirjoittavat Eija Hasu ja Mari Jaakonaho.