Turvallisesti kotona – tarvitseeko hyvän kaupungin olla tylsä?

Entä jos hyvä kaupunki onkin tylsä? Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina korostettu “tylsän kaupungin” ideaa: arjen toimivuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Samalla kaupunkikeskustoilta odotetaan yhä enemmän elävyyttä, vetovoimaa ja urbaania sykettä.

Asumisen, maankäytön ja liikenteen seudullisiin kysymyksiin keskittyvä Helsingin seudun MAL-suunnittelu on käynnissä. MAL 2027 jatkaa tavoitetta hiilineutraalista, menestyvästä ja hyvinvoivasta seudusta. Hyvinvoiva seutu tarkoittaa laadukasta elinympäristöä, joka mahdollistaa hyvän ja onnellisen elämän kaikille asukkaille.

Menestyvä seutu tarjoaa houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön asukkaiden lisäksi elinkeinoelämän toimijoille. Hiilineutraali seutu kasvaa samalla hiilidioksidipäästöjä vähentäen. Tavoitteet ovat yhdenmukaiset myös Uudenmaan maakuntaohjelman ja siihen valmisteltavien tiekarttojen kanssa.

Monipuolisella kaupunkikehittämisellä on merkitystä

MAL 2027 -linjaukset(Siirryt toiseen palveluun) tunnistavat seudun kasvun perustuvan laadukkaisiin, omaleimaisiin ja toisiinsa nivoutuviin asuinalueisiin. Keskustojen ja asemanseutujen saavutettavuutta, laatua ja viihtyisyyttä nähdään niin ikään tärkeäksi kehittää, myös osana segregaation ehkäisyä. Asumiselle on tärkeää varmistaa vaihtoehtoja kestävyyttä ja laatua painottaen. Myös arjen liikkumistarpeisiin tulee vastata, lähiliikkumista unohtamatta.

MAL 2027- linjaukset tunnistavat seudun kasvun perustuvan laadukkaisiin, omaleimaisiin ja toisiinsa nivoutuviin asuinalueisiin.

Jo MAL 2023 kierroksella korostui, että eri alueiden tasapainoiseen kehitykseen voidaan vaikuttaa muun muassa saavutettavuutta parantavin liikenneinvestoinnein. Tällaiset kohdennetut erityistoimenpiteet ovat tärkeitä. Niiden avulla voidaan monipuolistaa ja parantaa asuntokantaa, sekä asuinympäristön ja julkisen kaupunkitilan laatua. Palveluiden sijoittuminen, liikkumisen sujuvuus ja kaupunkivihreä vahvistavat elinympäristön laatua, mutta niillä vaikutetaan myös esimerkiksi koettuun turvallisuuteen ja segregaation ehkäisyyn.

Helsingin seudulla erilaiset, niin kutsutut kaupunkiuudistusalueet ovat esimerkki tavoitteellisesta kuntatason työstä, jossa vaikutetaan eriytymiskehityksen suuntaan. Työ liittyy läheisesti MAL-suunnitteluun ja sen viiteen läpileikkaavaan painopisteeseen: elinvoimaan, elinympäristön laatuun, tasapainoiseen kasvuun, segregaation ehkäisyyn ja turvallisuuteen. Tutustummekin seuraavaksi näissä läpileikkaavissa tavoitteissa yhden Helsingin seudun kaupungin, Vantaan ja em. alueisiin lukeutuvan Myyrmäen esimerkkiin.

Tiivistäminen tukee keskustojen elinvoimaisuutta

MAL-suunnittelun keskeiset teemat näkyvät Vantaalla. Vantaa on kasvanut nopeasti, liikenneyhteyksiä parannetaan ja kasvu ohjataan keskuksiin ja raideliikenteen varteen. Tiivistymisen myötä yhä useamman vantaalaisen arki sijoittuu samoihin, vilkastuviin ympäristöihin.

Raideliikenteen investoinnit, kuten Vantaan ratikka on tästä yksi esimerkki. Ne lisäävät saavutettavuutta ja edistävät tiivistymistä, mutta muuttavat arkea: liikkumista, kohtaamisia ja tilojen käyttöä. Osana ratikkakaupunkia onkin tarkasteltu myös sosiaalisia vaikutuksia. Uuden ja uudistavan asuntotuotannon lisäksi korostuu tarve kehittää fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kokonaisuutena.

Kasvava asukasmäärä ja parantuva saavutettavuus mahdollistaa palveluiden keskittämisen ja sitä kautta tukee keskustojen ”urbaania pöhinää”. Juuri tiiviissä ja vilkkaissa, helposti saavutettavissa keskuksissa nousevat turvallisuuden ja viihtyisyyden kysymykset esiin.

Vantaalla Myyrmäki havainnollistaa asiaa hyvin. Radan varren keskusta on kehittynyt MAL-periaatteiden mukaisesti: kaupunkirakennetta on tiivistetty ja alue on houkutellut yksityisiä investointeja ja asukkaita sekä synnyttänyt elinvoimaa. Viherympäristöjä on kunnostettu ja monipuolisia oleskelupaikkoja luotu aivan Myyrmäen keskustaan. Myyrmäki toimii laajana palvelukeskuksena ja on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä.

Vuoden takaisen Helsingin sanomien tekemän jutun mukaan Myyrmäki onkin ‘Vantaan paras paikka asua’, kun asiaa mitataan palveluilla. Mutta samalla syntyy toisenlaisia haasteita: erityisesti vilkkailla asemanseuduilla ja keskustojen asuinympäristöissä koetaan turvattomuutta.

Kolikon kaksi puolta

Myyrmäen asukkaat kokevat asuinalueensa entistä turvattomammaksi. Vantaan asukasbarometrikyselyssä(Siirryt toiseen palveluun) Myyrmäen vastaajista 19 prosenttia kokee usein turvattomuutta liikkuessaan yksin illalla, kun muilla suuralueilla vastaava osuus asettui 4–16 prosentin väliin. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös kaupungin turvallisuuskyselyissä. Turvattomuuden kokemukset keskittyvät erityisesti radanvarsialueille, juna-asemille ja asemanseutujen ostoskeskuksiin.

Huomio on yhdenmukainen valtakunnallisen asukasbarometri 2022 -tutkimuksen kanssa, jonka tulosten mukaan eniten turvattomuutta koetaan alakeskuksissa, keskustoissa, tiiviisti rakennetuilla alueilla ja kerrostaloalueilla. Tutkimus tunnistaa turvattomuuden linkittyvän sosiaalisten häiriöiden kokemiseen.

Vilkas kaupunki tarkoittaa enemmän kohtaamisia ja liikettä ja toisinaan myös enemmän levottomuutta.

Myyrmäen kehitys nostaa esiin laajemman kysymyksen: millaista kaupunkia oikeastaan halutaan?Kaupunkistrategioissa kuvataan usein tavoitteena elävä, vetovoimainen ja omaleimainen kaupunkikeskusta.

Myyrmäen kaltaisilta keskuksilta odotetaan enemmän kohtaamisia ja liikettä – enemmän urbaania elävyyttä. Myyrmäkeä rakennetaan myös viestinnällisesti suurkaupunkimielikuvalla: kaavarungon(Siirryt toiseen palveluun) esittämä Myyr York Street Art Cityn(Siirryt toiseen palveluun) urbaani tapahtumapuisto on nimeltään Myyr York Park ja asemanseudun kaavamuutos esittelee Myyr York Downtownin. Suurkaupunkimaiset tavoitteet ovat ilmeiset. Mutta voiko kaupunki olla yhtä aikaa täysin turvallinen ja täysin jännittävä?

Tylsän kaupungin vetovoima

Kansainvälisessä keskustelussa on korostettu viime ainoina “tylsän kaupungin” ideaa. Tylsä kaupunki rakentuu ennen kaikkea turvallisen ja ennakoitavan arjen toimivan infrastruktuurin varaan: kohtuuhintainen asuminen, toimiva joukkoliikenne, laadukkaat julkiset tilat ja ilmastonkestävät järjestelmät. Tavoitteet ovat tärkeitä kaupunkien terveellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden näkökulmasta.

Elävä kaupunkikeskusta, joka liikuttaa ihmisiä eri vuorokaudenaikoina, voi lisätä koettua turvallisuutta. Vantaan arkkitehtuuriohjelmassakin tunnistetaan Jane Jacobsin periaate ‘silmiä kaduille‘. Monikäyttöiset ja aktiiviset alueet lisäävät luonnollista valvontaa, kun taas hiljaiset ja autiot paikat altistavat rikollisuudelle. Aktiivinen katuelämä tuo valvontaa, omistajuutta ja siten turvallisuutta. Ihmisten läsnäolo mahdollistaa luonnollista kontrollia, etenkin jos monipuolinen maankäyttö edistää katutilan aktiivisuutta eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.

Oscar Newmanin ajatus puolustettavasta tilasta täydentää tätä: selkeästi jonkun omistama tila koetaan turvalliseksi. Vantaan turvallisuuskyselynkin mukaan oma naapurusto koetaan selvästi turvallisemmaksi kuin ydinkeskustat tai asemanseudut: tuttuus ja koettu omistajuus vahvistavat turvallisuuden kokemusta.

Pystytäänkö kasvun ja elävyyden keskellä rakentamaan ympäristöjä, joissa ihmiset kokevat olonsa myös turvalliseksi?

Myyrmäen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät haasteet on tunnistettu, ja niihin on pyritty vastaamaan käytännössä. Vantaalla turvallisuus on nostettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi: Myyrmäen asemanseutu toimii pilottialueena poikkihallinnollisessa työssä, jossa turvallisuutta parannetaan muun muassa poliisin tehostetulla läsnäololla sekä kaupunkiympäristön kunnostuksella. Tässä mielessä Myyrmäki toimii pienenä kaupunkilaboratoriona, jollaiseksi Vantaan Kaupunginjohtaja Pekka Timonenkin kuvaili Vantaata Kuntalehdessä syksyllä 2025(Siirryt toiseen palveluun).

Tylsä vai kiinnostava kaupunki?

Kaupunkikehittämisessä turvallisuus ja urbaani elinvoima, joka näyttäytyy sekä myönteisenä kaupunkielämänä mutta myös levottomuutena, saatetaan kokea vastakkainasetteluna. Tylsä kaupunki on ennakoitava, toimiva ja tarpeita vastaava. Se voi myös hillitä aistiärsykkeitä. Urbaani syke voi olla rouheaa, yllättävää ja kiehtovaa – mutta myös turvattomuutta herättävää.

Tiiviskään kaupunki ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti turvallinen tai turvaton. “Silmiä kadulla” perustuu kerroksellisiin ympäristöihin, joissa ihmisiä on liikkeellä jatkuvasti ja eri syistä ja joissa syntyy kokemus tilojen omistajuudesta. Myyrmäki on kehittynyt tähän suuntaan, mutta saattaa olla vielä vaiheessa, jossa urbaanin elävyyden lisääntyminen ei kaikilta osin vielä vahvista koettua turvallisuutta. Urbaanin elävyyden ja koetun turvallisuuden välinen jännite liittyykin ennen kaikkea kaupungin kehitysvaiheeseen – matkaa kohti elävää ja turvallista on mahdollista jatkaa – myös pitkäjänteisen MAL-työn ansiosta.

MAL-tavoitteiden mukaan seudun kasvu edellyttää, että panostetaan laadukkaisiin, omaleimaisiin, toisiinsa nivoutuviin ja samalla eriytymiskehitystä ehkäiseviin asuinalueisiin. Myyrmäen kaltaiset asemanseudut näyttävät, miten MAL-suunnittelun tavoitteet konkretisoituvat arjen ympäristöissä: tiivis kaupunkirakenne tukee kestävää liikkumista ja palvelujen saavutettavuutta, samalla peräänkuuluttaen huolellista panostusta kaupunkiympäristön laatuun ja turvallisuuteen – sekä ymmärrystä asukkaiden ja toimijoiden käyttäytymisestä. Tämä edellyttää myös, että maankäyttö, liikenne, investoinnit ja sosiaaliset toimenpiteet suunnitellaan yhdessä, eikä erillisinä.

Hyvä kaupunki ei tarvitse tylsyyttä, mutta se ei myöskään toimi ilman kokemusta turvallisuudesta ja ennakoitavuudesta. Lopuksi pyydämme pysähtymään ja pohtimaan: voidaanko kasvun keskellä edistää ympäristöjä, joissa urbaani elinvoima ja koettu turvallisuus vahvistavat toisiaan, vai sijoittuvatko tavoitteet eri paikkoihin? Tämän jännitteen ratkaiseminen on yksi kaupunkikehittämisen keskeisistä haasteista tulevina vuosina.

Eija Hasu

Kirjoittaja on Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti.

Yhteystiedot:

040 556 0238, eija.hasu@uudenmaanliitto.fi

Mari Jaakonaho

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Vantaan kaupungin Talous ja strategia -palvelualueella.

Tutustu myös näihin

Artikkeli

29.4.2026

Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa

VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.

Uutinen

11.3.2026

VISIO-kaavan valmistelun tueksi on valmistunut useita selvityksiä

Vihreän siirtymän teemoihin keskittyvä uusi vaihemaakuntakaava laaditaan vuosina 2024–2027. Kaavan tueksi on luonnosvaiheessa valmistunut useita Uudenmaan liiton tekemiä tai tilaamia selvityksiä.

Lisää ajankohtaisia aiheita