Uusi selvitys pureutuu merellisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin Suomessa
Suomenlahden suunnittelualueen taloudellinen profiili.
Merellisten toimialojen taloudellinen merkitys ulottuu syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Paikallisesti perinteiset elinkeinot ovat korvaamattomia alueiden elinvoimaisuuden ja kulttuuriperinnön kannalta, mutta merenkulun ja ulkomaankaupan kautta vaikutukset näkyvät myös sisämaan puolella. Lisäksi merellisillä toimialoilla on merkittävä taloudellinen potentiaali osana energiamurrosta ja vihreää siirtymää.
Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän tilaama ja Sitowise Oy:n toteuttama selvitys merialuesuunnittelu ja merellisten sektoreiden aluetaloudellisista vaikutuksista on julkaistu. Selvitys kuvaa merellisten toimialojen taloudellista vaikuttavuutta Suomessa sekä keskittyy aluetaloudellisiin vaikutuksiin suunnittelualueittain.
Selvityksen ensimmäisessä osiossa kuvataan toimialoittain, mistä tekijöistä kunkin taloudellinen vaikuttavuus rakentuu. Toimialakohtaiset tulokset perustuvat tilasto- ja kirjallisuuslähteisiin. Lisäksi selvityksessä on hahmoteltu toimialojen välisiä talouden vaikutusketjuja sekä vaikutuksia muille kuin merellisille toimijoille.
Toisessa osiossa esitetään tarkempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksia on käsitelty niiden toimialojen osalta, joista on ollut saatavilla riittävän kattavia aineistoja. Tarkastelut sisältävät niin nykytilanteen kuin tulevaisuuden potentiaalin merialuesuunnittelun suunnittelualueilla. Lisäksi merialuesuunnittelun suunnittelualueille on määritetty taloudelliset profiilit, joiden kautta alueelliset ominaispiirteet tulevat näkyviksi.
Kokonaisuutena selvitys tuo kaivattua taloudellista tietoa merialueella toimivista toimialoista suunnittelualuekohtaisesti täydentäen merialuesuunnittelun toisen kierroksen tilannekuvaa. Uutta tietoa päästäänkin hyödyntämään merialuesuunnitelman päivitystyössä, joka on käynnissä vuosina 2024–2027.
Merialuesuunnittelun suunnittelualueita ovat Suomenlahden (Kymenlaakso ja Uusimaa), Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) suunnittelualueet.
Suomenlahden suunnittelualueen taloudellinen profiili
Suomenlahden suunnittelualue toimii vilkkaana meriliikenteen keskittymänä, jonka kautta kulkee kaksi kolmasosaa Suomen merikuljetuksista ja merkittäviä henkilöliikenteen virtoja. Alueella sijaitsevat Suomen suurimmat satamat, ja pääkaupunkiseudun meriklusterin liikevaihto oli yli puolet koko maan meriklusterin liikevaihdosta vuonna 2023.
Helsinki on merkittävä kansainvälinen matkailukohde, jonka satamiin saapuu runsaasti risteilyliikennettä, samalla kun alueen rannikko tarjoaa useita merellisiä kaupunki- ja luontokohteita, jotka tuovat matkailutuloja. Alue on myös merkittävä kulttuuriperinnön kannalta.
Lisäksi Suomenlahden rannikolla sijaitsevat Puolustusvoimien varuskunnat tuottavat suoria aluetaloudellisia vaikutuksia ja epäsuoria kysyntävaikutuksia, mutta aluevalvonnan painopisteet rajoittavat merellisen energiantuotannon kehittämistä, vaikka Etelä-Suomessa olisi kysyntää uusiutuvalle sähkölle. Alueella kulkee myös sähkön ja kaasun rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä.
Suomenlahden suunnittelualueella oli vuonna 2023 yhteensä noin 800 kalastuksen ja kalankasvatuksen, vesiliikenteen ja sitä palvelevien toimintojen sekä vesialusten ja niihin liittyvän toiminnan toimialojen yritysten toimipaikkaa. Henkilöstöä näissä toimipaikoissa oli yhteensä noin 4 500 ja liikevaihtoa noin 1 712 milj. €. Yritysten ja työntekijöiden maksamat arvonlisä-, kunnallis- ja yhteisöverot olivat suuruusluokkaa 460–590 milj. €.
Tutustu raporttiin:
Lisätietoja:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä mm. VISIO-kaavassa. Merialuesuunnittelu. Maakuntakaavan aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Uutinen on julkaistu alun perin merialuesuunnittelu.fi-sivustolla.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.