Uusi selvitys pureutuu merellisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin Suomessa
Suomenlahden suunnittelualueen taloudellinen profiili.
Merellisten toimialojen taloudellinen merkitys ulottuu syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Paikallisesti perinteiset elinkeinot ovat korvaamattomia alueiden elinvoimaisuuden ja kulttuuriperinnön kannalta, mutta merenkulun ja ulkomaankaupan kautta vaikutukset näkyvät myös sisämaan puolella. Lisäksi merellisillä toimialoilla on merkittävä taloudellinen potentiaali osana energiamurrosta ja vihreää siirtymää.
Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän tilaama ja Sitowise Oy:n toteuttama selvitys merialuesuunnittelu ja merellisten sektoreiden aluetaloudellisista vaikutuksista on julkaistu. Selvitys kuvaa merellisten toimialojen taloudellista vaikuttavuutta Suomessa sekä keskittyy aluetaloudellisiin vaikutuksiin suunnittelualueittain.
Selvityksen ensimmäisessä osiossa kuvataan toimialoittain, mistä tekijöistä kunkin taloudellinen vaikuttavuus rakentuu. Toimialakohtaiset tulokset perustuvat tilasto- ja kirjallisuuslähteisiin. Lisäksi selvityksessä on hahmoteltu toimialojen välisiä talouden vaikutusketjuja sekä vaikutuksia muille kuin merellisille toimijoille.
Toisessa osiossa esitetään tarkempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksia on käsitelty niiden toimialojen osalta, joista on ollut saatavilla riittävän kattavia aineistoja. Tarkastelut sisältävät niin nykytilanteen kuin tulevaisuuden potentiaalin merialuesuunnittelun suunnittelualueilla. Lisäksi merialuesuunnittelun suunnittelualueille on määritetty taloudelliset profiilit, joiden kautta alueelliset ominaispiirteet tulevat näkyviksi.
Kokonaisuutena selvitys tuo kaivattua taloudellista tietoa merialueella toimivista toimialoista suunnittelualuekohtaisesti täydentäen merialuesuunnittelun toisen kierroksen tilannekuvaa. Uutta tietoa päästäänkin hyödyntämään merialuesuunnitelman päivitystyössä, joka on käynnissä vuosina 2024–2027.
Merialuesuunnittelun suunnittelualueita ovat Suomenlahden (Kymenlaakso ja Uusimaa), Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) suunnittelualueet.
Suomenlahden suunnittelualueen taloudellinen profiili
Suomenlahden suunnittelualue toimii vilkkaana meriliikenteen keskittymänä, jonka kautta kulkee kaksi kolmasosaa Suomen merikuljetuksista ja merkittäviä henkilöliikenteen virtoja. Alueella sijaitsevat Suomen suurimmat satamat, ja pääkaupunkiseudun meriklusterin liikevaihto oli yli puolet koko maan meriklusterin liikevaihdosta vuonna 2023.
Helsinki on merkittävä kansainvälinen matkailukohde, jonka satamiin saapuu runsaasti risteilyliikennettä, samalla kun alueen rannikko tarjoaa useita merellisiä kaupunki- ja luontokohteita, jotka tuovat matkailutuloja. Alue on myös merkittävä kulttuuriperinnön kannalta.
Lisäksi Suomenlahden rannikolla sijaitsevat Puolustusvoimien varuskunnat tuottavat suoria aluetaloudellisia vaikutuksia ja epäsuoria kysyntävaikutuksia, mutta aluevalvonnan painopisteet rajoittavat merellisen energiantuotannon kehittämistä, vaikka Etelä-Suomessa olisi kysyntää uusiutuvalle sähkölle. Alueella kulkee myös sähkön ja kaasun rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä.
Suomenlahden suunnittelualueella oli vuonna 2023 yhteensä noin 800 kalastuksen ja kalankasvatuksen, vesiliikenteen ja sitä palvelevien toimintojen sekä vesialusten ja niihin liittyvän toiminnan toimialojen yritysten toimipaikkaa. Henkilöstöä näissä toimipaikoissa oli yhteensä noin 4 500 ja liikevaihtoa noin 1 712 milj. €. Yritysten ja työntekijöiden maksamat arvonlisä-, kunnallis- ja yhteisöverot olivat suuruusluokkaa 460–590 milj. €.
Tutustu raporttiin:
Lisätietoja:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Uutinen on julkaistu alun perin merialuesuunnittelu.fi-sivustolla.
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkastellaan planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
Blogi
20.1.2026
Missä kuntien kestävyysseurannan tieto liikkuu?
Kun suunnittelimme keväällä 2025 kyselyä kuntien ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannasta, mieleeni nousi visio: mitä jos vastauksista voisi piirtää tyypillisen kunnan seurannan vuosikellon?