Uusimaa-ohjelman selkeys ja ihmisläheisyys keräsivät kiitosta vertaisarvioinnissa
Uudenmaan, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot arvioivat viime syksynä toistensa maakuntaohjelmat ja antoivat kehittämisideoita. Uusimaa-ohjelman onnistumisiksi arvioitiin erityisesti selkeys ja ihmislähtöisyys.
Arvioitavana ollut Uusimaa-ohjelma perustuu pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin. Vuosina 2022–2025 voimassa oleva ohjelma sisältää kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä vuoteen 2030 ulottuvan vision. Visiona on, että vuonna 2030 Uusimaa on reilusti edellä ilmastonmuutoksen hillinnässä, taloudellisessa kilpailukyvyssä ja hyvinvoinnissa. Vertaisarvioinnissa arvioitiin myös Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia, joka täydentää maakuntaohjelmaa ja tukee tutkimus- ja innovaatiotyötä.
Vertaisarvioinnissa saatua palautetta hyödynnetään Uudenmaan tulevan maakuntaohjelman valmistelussa vuoden 2025 aikana. Vertaisarvioinnin fasilitoi Owal Group Oy.
Uusimaa-ohjelma on tasapainoinen kokonaisuus
Selkeyden ja ihmislähtöisen otteen lisäksi Uusimaa-ohjelma nähtiin tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Ohjelman toimeenpano on edennyt arvioijien mielestä hyvin. Toteutuksessa on tuotu yhteen eri tahoja ja edistetty yhteistyötä. Laaja kansainvälinen yhteistyö näkyy erityisesti hankkeissa ja edunvalvonnassa.
Vertaisarvioinnissa kehittämiskohteeksi nähtiin se, että älykkään erikoistumisen strategian kärjet ovat laajoja, eivätkä välttämättä kaikilta osin juuri Uudenmaan erityisosaamiseen keskittyviä. Huomioita voisi kiinnittää Uusimaa-ohjelman ja älykkään erikoistumisen ohjelman kytkemiseen toisiinsa.
Uusimaa-ohjelman toimenpiteet ovat arvioijien mukaan hyvin yleisellä tasolla, joten niitä voisi konkretisoida enemmän ja niille voisi löytää toteuttavat tahot. Maakuntaohjelman yhteys aluesuunnitteluun ja maakuntakaavaan tulisi tuoda paremmin esiin.
Uusia oivalluksia ja käytännön ideoita
Uudenmaan liiton lisäksi vertaisarvioinnissa oli mukana Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liitot. Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Rosa Tuomi pitää naapurimaakuntien yhteistyötä hyödyllisenä.
– Kiinnostavaa on nähdä, miten erilaisia tapoja eri alueilla on tehdä maakuntaohjelmatyötä. Maakuntaohjelmat ovat keskenään hyvin erilaisia, niin kuin pitääkin, koska alueetkin ovat erilaisia. Ohjelmissa näkyi, miten eri tavoin samoja asioita lähestytään, Tuomi kuvailee.
Hämeen liiton projektipäällikkö Minna Takalan mukaan erityisen antoisaa oli syvälliset keskustelut aluekehityksen parissa työskentelevien kanssa.
– Vaikka maakunnat ovat hyvin erilaisia, käytännön esimerkit ja erilaiset lähestymistavat yhteistyön parantamiseksi eri sidosryhmien kanssa toivat varmasti uusia ideoita kaikille osallistujille. Vertaisarvioinnin kannustava ilmapiiri loi pohjan myös kriittiselle tarkastelulle, yhdessä oppimiselle ja uudistamiselle, Takala kertoo.
Lue lisää:
julkaisu
Neljän maakunnan maakuntaohjelmien vertaisarviointi
Uudenmaan liiton julkaisuja E 259
2024
Neljän maakunnan maakuntaohjelmien vertaisarviointiUuden maakuntaohjelman valmistelu käynnistyy
Uuden maakuntaohjelman valmistelutyö käynnistyy alkuvuodesta 2025. Ohjelma tulee olemaan voimassa vuosina 2026–2029.
Uusimaa-ohjelma tulee sisältämään kehittämisen suuntaviivat ja tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ohjelma ohjaa myös maakunnan hankerahoitusta.
Uudellamaalla on tällä hetkellä maakuntaohjelman lisäksi erillinen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjaava älykkään erikoistumisen strategia. Tämä strategia uudistetaan ja kirjoitetaan osaksi tulevaa maakuntaohjelmaa ja erillisestä strategiasta luovutaan.
Uusimaa-ohjelmaa työstetään yhdessä sidosryhmien kanssa. Ohjelman valmisteluun pääsee osallistumaan työpajoissa kevään aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden ohjelman loppuvuodesta 2025.
Lisätietoja:
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Maakuntaohjelma, ennakointi, koulutuspolitiikka
Tutustu myös näihin
Artikkeli
19.11.2026
Kirkkonummen elinvoimaa rakennetaan yhdessä
Kirkkonummen elinvoimajohtaja Kristiina Rinkinen uskoo, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Hänen työpöydällään on niin kaavoitusta kuin elinkeinoja ja yhteensovitettavana on perheiden tarpeet yhtä lailla kuin isojen konsernien vaatimukset.
Artikkeli
18.11.2026
Kiertotaloushankkeissa etsitään muutosta ja uusia keinoja
Monissa Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa kiertotalous on mukana niin lähtökohdissa kuin tuloksissakin. BALTIPLAST, Climate-4-Cast, CEforestry ja We make transition! -hankkeista syntyi konkreettisia tuloksia ja työkaluja esimerkiksi muovijätteen hallintaan sekä asukkaiden ja päättäjien yhteiseen tekemiseen.
Uutinen
12.11.2026
Datakeskusten mahdollisuudet Uudellamaalla aiheena Tulevaisuustutkassa 3.12.
Datakeskusten mahdollisuuksista ja haasteista keskustellaan Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 3. joulukuuta klo 8.15–9.00. Digitalisoitunut yhteiskunta ei toimi ilman datakeskuksia, joiden sijoittuminen on monisäikeinen ilmiö.
Uutinen
9.11.2026
Yleisötilaisuus Tallinna-tunnelin rahtiradan ja Kiilan kiertotalousalueen suunnitelmista 24.11.
Tule kuulemaan ja kommentoimaan lähialueen suunnitelmia tiistaina 24. marraskuuta klo 17–19 Tuusulan Hyrylään. Tuusulan, Vantaan ja Nurmijärven kunnat sekä Uudenmaan liitto järjestävät yleisötilaisuuden, jossa esitellään ajankohtaisia suunnitelmia ja kuullaan asukkaiden ja alueen toimijoiden näkemyksiä jatkosuunnittelun tueksi.