Uusimaa ykkösenä elämänlaatua mittaavassa vertailussa
Uusimaa on arvioitu parhaaksi laajassa elämänlaatua mittaavassa sosiaalisen kehityksen vertailussa (Social Progress Index, SPI). Euroopan alueita vertailevassa selvityksessä mitataan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Vertailussa pisteytettiin alueita yhteensä 12 osatekijän mukaan. Ne jakautuvat kolmeen yläkategoriaan: ihmisten perustarpeet, hyvinvoinnin perusteet ja mahdollisuudet. Uusimaa on monella mittarilla EU:n keskiarvon yläpuolella.
Vertailun mukaan Uudenmaan vahvuuksia ovat väestön korkea koulutustaso ja luottamus hallintoon. Alueella on myös hyvin toimiva tiedotus ja viestintä, mikä tarkoittaa esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä, laajaa lehdistönvapautta ja kansalaisten hyviä digitaitoja.
Turvallisuus, ihmisten terveys ja puhdas ympäristö ovat myös Uudenmaan valtteja. Uusimaa menestyi myös yhteiskunnan yhdenvertaisuuden ja osallistavuuden saralla.
– Olen valtavan iloinen maakuntamme sijoituksesta tässä vertailussa. Taloudellisen menestyksen ohella on tärkeää, että sosiaaliset ja ympäristötekijät tukevat alueen kasvua ja hyvinvointia, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
– Uudenmaan menestyksen tekijöitä pitää analysoida. Toivottavasti voimme toimia monelle eurooppalaiselle alueelle esimerkkinä, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.
Vuoden 2024 vertailussa toiseksi sijoittui Keski-Jyllannin alue Tanskasta ja kolmanneksi Tukholman alue Ruotsista. Viimeksi vertailu on tehty vuonna 2020, jolloin Uusimaa sijoittui toiseksi. Vertailun toteuttaa Euroopan komissio.
Sosiaalisen kehityksen vertailu täydentää alueiden kehittymisen seuraamista
Maakuntajohtaja Tuija Telén (vas.), komissaari Elisa Ferreira ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula Sosiaalisen kehityksen vertailun julkistustilaisuudessa.
Brysselissä torstaina 23. toukokuuta järjestetyssä julkistustilaisuudessa EU:n koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira totesi, ettei alueiden kehitystä tulisi arvioida yksinomaan bruttokansantuotteen kehitystä seuraamalla. Sosiaalisen kehityksen seuraaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella alueiden kehittymistä laajemmin.
– Alueiden todellista kehitystä ei voida mitata ilman sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, Ferreira sanoi.
Julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula painotti, että vertailu on erinomainen apuväline eri alueiden yhteistyön syventämiselle.
– Yhdessä oppimalla ja kehittymällä luomme eurooppalaisten paikkasidonnaisten ekosysteemien verkostoa, Markkula sanoi.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.