Uusimaa ykkösenä elämänlaatua mittaavassa vertailussa
Uusimaa on arvioitu parhaaksi laajassa elämänlaatua mittaavassa sosiaalisen kehityksen vertailussa (Social Progress Index, SPI). Euroopan alueita vertailevassa selvityksessä mitataan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Vertailussa pisteytettiin alueita yhteensä 12 osatekijän mukaan. Ne jakautuvat kolmeen yläkategoriaan: ihmisten perustarpeet, hyvinvoinnin perusteet ja mahdollisuudet. Uusimaa on monella mittarilla EU:n keskiarvon yläpuolella.
Vertailun mukaan Uudenmaan vahvuuksia ovat väestön korkea koulutustaso ja luottamus hallintoon. Alueella on myös hyvin toimiva tiedotus ja viestintä, mikä tarkoittaa esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä, laajaa lehdistönvapautta ja kansalaisten hyviä digitaitoja.
Turvallisuus, ihmisten terveys ja puhdas ympäristö ovat myös Uudenmaan valtteja. Uusimaa menestyi myös yhteiskunnan yhdenvertaisuuden ja osallistavuuden saralla.
– Olen valtavan iloinen maakuntamme sijoituksesta tässä vertailussa. Taloudellisen menestyksen ohella on tärkeää, että sosiaaliset ja ympäristötekijät tukevat alueen kasvua ja hyvinvointia, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
– Uudenmaan menestyksen tekijöitä pitää analysoida. Toivottavasti voimme toimia monelle eurooppalaiselle alueelle esimerkkinä, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.
Vuoden 2024 vertailussa toiseksi sijoittui Keski-Jyllannin alue Tanskasta ja kolmanneksi Tukholman alue Ruotsista. Viimeksi vertailu on tehty vuonna 2020, jolloin Uusimaa sijoittui toiseksi. Vertailun toteuttaa Euroopan komissio.
Sosiaalisen kehityksen vertailu täydentää alueiden kehittymisen seuraamista
Maakuntajohtaja Tuija Telén (vas.), komissaari Elisa Ferreira ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula Sosiaalisen kehityksen vertailun julkistustilaisuudessa.
Brysselissä torstaina 23. toukokuuta järjestetyssä julkistustilaisuudessa EU:n koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira totesi, ettei alueiden kehitystä tulisi arvioida yksinomaan bruttokansantuotteen kehitystä seuraamalla. Sosiaalisen kehityksen seuraaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella alueiden kehittymistä laajemmin.
– Alueiden todellista kehitystä ei voida mitata ilman sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, Ferreira sanoi.
Julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula painotti, että vertailu on erinomainen apuväline eri alueiden yhteistyön syventämiselle.
– Yhdessä oppimalla ja kehittymällä luomme eurooppalaisten paikkasidonnaisten ekosysteemien verkostoa, Markkula sanoi.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.5.2026
Vietä keväinen Uusimaa-päivä 21.5. – tapahtumia, kulttuuria ja yhteinen konsertti Loviisassa
Uusimaa-päivä kutsuu maakunnan asukkaat jo kolmatta kertaa nauttimaan kulttuurista, yhteisöllisyydestä ja lähiluonnosta torstaina 21. toukokuuta. Juhla-päivää vietetään kaikissa Uudenmaan kunnissa ja ohjelmassa on tapahtumia sekä yhteinen juhlakonsertti Loviisassa ja verkossa.
Uutinen
21.4.2026
Kansanmusiikkia ja kevätjuhlan tunnelmaa – BFP tähdittää Uusimaa-päivää Loviisassa 21.5.
Keväinen Uusimaa-päivä kutsuu jo kolmatta kertaa uusimaalaiset yhteen nauttimaan kulttuurista, kohtaamisista ja lähiluonnosta. Tänä vuonna pääjuhla järjestetään Loviisassa torstaina 21. toukokuuta.