Eurooppa haluaa kaksinkertaistaa sirutuotannon – 13 000 uutta työpaikkaa Suomeen
Euroopan unionin osuus maailman sirutuotannosta on tällä hetkellä noin 10 prosenttia. EU:n tavoitteena on nostaa osuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti sirujen kysyntä jatkaa voimakasta kasvuaan, mikä edellyttää merkittävää tuotantokapasiteetin lisäystä ja jopa tuotannon kaksinkertaistamista.
Teknologiateollisuus(Siirryt toiseen palveluun) arvioi alalle syntyvän noin 13 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä.
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnell, korostaa, että kehitys avaa merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti Uudellemaalle. Alueella sijaitsevat Suomen keskeisimmät siruteollisuuden keskittymät.
– Suuri osa Suomessa valmistetuista siruista ja niiden komponenteista tuotetaan Uudellamaalla. Alan huippututkimus on keskittynyt erityisesti Espooseen. EU:n tavoite lisätä omavaraisuutta on merkittävä mahdollisuus alueen toimijoille, ja se tulee hyödyntää täysimääräisesti, Limnell toteaa.
Sirutuotannon kasvu edellyttää vahvaa ekosysteemiä, jossa yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä. Lisäksi osaava työvoima, toimiva infrastruktuuri ja sujuvat lupaprosessit ovat keskeisiä kasvun mahdollistajia. Espoossa sijaitseva Kvanttinova toimii esimerkkinä siruekosysteemistä, jossa yhdistyvät huippututkimus, tuotanto ja osaamisen kehittäminen. Kvanttinovan ekosysteemiin kuuluu jo nyt EU:n kehittynein kvanttiekosysteemi.
Uusimaa on mukana eurooppalaisessa sirualueiden verkostossa ESRA:ssa
Uudenmaan liitto on jäsenenä eurooppalaisessa sirualueiden verkostossa ESRA:ssa (European Semiconductor Regions Alliance) ja toimii siinä aktiivisena vaikuttajana yhdessä muiden eurooppalaisten edelläkävijäalueiden kanssa. Uudenmaan liittoa verkostossa edustaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell.
ESRA toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan komission kanssa, ja sen kautta alueet vaikuttavat suoraan EU:n sirupolitiikkaan, rahoitussuuntauksiin ja teollisuuden kilpailukykyä vahvistaviin toimiin.
ESRA järjesti vuosikokouksensa keskiviikkona 3.6. Brysselissä, jossa käsiteltiin muun muassa Euroopan komission valmistelussa olevaa Chips Act 2.0 -aloitetta sekä sen vaikutuksia eurooppalaiseen siruteollisuuteen ja alueellisiin ekosysteemeihin. Kokouksessa korostettiin tarvetta vahvistaa tutkimuksen, tuotannon ja rahoituksen yhteensovittamista EU-tasolla.
– ESRA:n kautta pystymme yhdessä muiden edelläkävijäalueiden kanssa vaikuttamaan keskeisiin EU-tason prosesseihin. On tärkeää, että EU:n tulevalla budjettikaudella 2028–2034 rahoitus tukee vahvasti myös alueellisten siruekosysteemien kehittämistä ja käyttämistä, Limnell painottaa.
Korjaus 5.6.: Otsikossa ja ingressissä luki virheellisesti, että Eurooppa haluaa kolminkertaistaa sirutuotannon. Oikea luku on kaksinkertaistaa.
Lisätietoja:
Taustaa
Komissio julkaisi 3. kesäkuuta sirusäädöksen päivityksen osana EU:n teknologisen suvereniteetin lainsäädäntöpakettia, jossa esitetään toimenpiteitä ja rahoitusmalleja sirutuotannon kasvattamiseksi. Päivityksen keskeisiä painopisteitä ovat kysynnän kasvattaminen, byrokratian keventäminen, rahoituksen sujuvoittaminen ja toimitusketjujen vahvistaminen.
Tavoitteena on lisätä EU:ssa suunniteltujen ja valmistettujen sirujen käyttöä, nopeuttaa lupaprosesseja ja tehdä suurten puolijohdehankkeiden rahoituksesta selkeämpää. Samalla halutaan parantaa Euroopan kykyä kestää häiriöitä ja vahvistaa puolijohteiden omavaraisuutta.
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.