Valtion palvelu- ja toimitilaverkko uudistuu – Uudellamaalla yhteistä asiakaspalvelua tarjottaisiin kymmenellä paikkakunnalla
Uudenmaan alueellinen projektiryhmä on laatinut oman ehdotuksensa valtion palvelu- ja toimitilaverkosta. Projektiryhmän ehdotuksen mukaan vuonna 2030 yhteisen asiakaspalvelukonseptin ja Suomi-pisteiden brändin mukaiset asiakaspalvelupisteet sijaitsisivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Porvoossa, Vihdissä, Lohjalla ja Raaseporissa. Lisäksi projektiryhmä ehdottaa muita täydentäviä palvelupisteitä muualle Uudellemaalle.
Eri paikkakuntien Suomi-pisteissä on tarjolla valtion virastojen, kuntien ja Kelan palveluja sekä hyvinvointialueiden palveluista niitä, jotka soveltuvat yhteispalveluihin. Palvelut tarjotaan sijainnista riippumatta yhdenvertaisesti koko maassa.
Palvelut tarjotaan sijainnista riippumatta yhdenvertaisesti koko maassa.
Valtion virastoista ja laitoksista uudistushankkeessa ovat mukana aluehallintovirastot, Digi- ja väestötietovirasto, ELY-keskukset, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot, Ulosottolaitos, Verohallinto ja Kela.
Uudenmaan alueellisessa projektiryhmässä on ollut laaja edustus valtion virastoista ja laitoksista, Uudenmaan kunnista ja hyvinvointialueilta. Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut maakuntajohtaja Tuija Telén. Projektin vetovastuu ja sihteerityö on määrätty valtiovarainministeriön päätöksellä Uudenmaan liitolle. Ryhmä aloitti toimintansa alkuvuodesta 2024.
Digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia
Uudistuksen jälkeen ensisijaisena palvelukanavana on kattavat ja helppokäyttöiset digitaaliset asiointipalvelut, joita käyntiasiointi täydentää. Digitaalisten palveluiden käyttöön annetaan tukea. Suomi-pisteissä tarjotaan palveluja lähinnä kansalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja tai palvelu on tarkoituksenmukaista tarjota kasvokkain. Lisäksi niillä paikkakunnilla, joilla palveluntarjoajalla ei ole omaa henkilöstöä, voi yhteinen palveluneuvoja ohjata asiakkaan eri viranomaisten etäpalveluihin.
Esimerkiksi vuosina 2024–2032 Vantaalle Jokiniemeen rakennetaan uusi osaamiskampus, jonne on mahdollista sijoittaa muunkielisten palvelujen osalta vahvaa palvelujen läsnäoloa erityisesti maahanmuuttajataustaisten tarpeisiin. Myös esimerkiksi Kirkkonummen kunta on kiinnostunut tarjoamaan valtion palveluille soveltuvia tiloja kunnan keskustasta tarpeen mukaan etä- tai lähipalveluina ja toimistotilojen muodossa.
Uudellamaalla väestö tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa.
Ehdotus palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksesta perustuu paikallisiin kehitysnäkymiin sekä noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja valtion toimitilastrategiaa. Uudellamaalla on paljon harvaan asuttua maaseutumaista aluetta, mikä tulee huomioida siinä, että lähimpään palvelupisteeseen on pääsääntöisesti enintään tunnin etäisyys tieverkkoa pitkin.
– Uudellamaalla väestö tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Väestökasvu eroaa muista maakunnista, sillä sitä vauhdittaa erityisesti maahanmuutto, maakuntajohtaja Telén kuvailee.
Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti työ- ja eläkeikäisissä.
– Tämä tuo haasteita erityisesti kielitaitoon ja digitaalisten palveluiden käyttöön liittyen. Vieraskielisille tulee tarjota läsnä tarjottavia palveluita heidän asiointinsa sujuvoittamiseksi. Pääkaupunkiseudun osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, kuinka suuria asiakasmääriä yhteisten palvelupisteiden on kyettävä palvelemaan, Telén korostaa.
Uudistuksen valmistelu etenee maakunnittain
Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistus etenee alueellisesti vaiheittain. Suunnitelmat ovat valmistuneet ja toimeenpano on jo käynnissä Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Ensimmäisten yhteisten palvelupisteiden asiakaskokemuksista on saatu rohkaisevia tuloksia.
Uudistuksen toisessa vaiheessa vuonna 2024 suunnittelu käynnistyi Uudenmaan lisäksi viidessä maakunnassa, jotka ovat Etelä-Savo, Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa ja Satakunta. Vuonna 2025 uudistus aloitetaan kuudessa maakunnassa ja vuonna 2026 lopuissa kolmessa maakunnassa.
– Kuntien, hyvinvointialueen ja valtion toimijoiden tila- ja palveluyhteistyöhön liittyy paljon mahdollisuuksia, joita on hyvä tunnistaa vielä paremmin ja edistää ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti, Telén sanoo.
Valtion palvelu- ja toimitilaverkon ehdotuksen toteutuminen Uudellamaalla riippuu useista käynnissä olevista muutoksista. Meneillään olevat muutosprosessit, kehittämisselvitykset ja säästöpaineet vaikuttavat palveluverkon suunnitteluun ja tuovat epävarmuustekijöitä. Ehdotus pohjautuu tämänhetkiseen arvioon, ja suunnitelmaa on syytä tarkastella hankkeen toimeenpanon edetessä. Päätökset lopullisesta palveluverkosta tehdään todennäköisesti vuonna 2026, kun suunnittelu on saatu kaikkien maakuntien osalta valmiiksi ja myös maakuntarajoja ylittävää asiointia on voitu tarkastella.
Päätökset lopullisesta palveluverkosta tehdään todennäköisesti vuonna 2026.
Lisätietoja:
Projektiryhmän puheenjohtaja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Projektiryhmän jäsen:
Tero Suursalmi
Lakimies
tero.suursalmi@uudenmaanliitto.fi
Lakiasiat, sopimuksenhallinta, riskienhallinta
Tutustu myös näihin
Artikkeli
18.6.2025
Kymmenen nostoa alueidenkäyttölaista
Uusi alueidenkäyttölaki tulee ohjaamaan aluesuunnittelua eri kaavatasoilla. Lakiluonnos on lausunnoilla 11. heinäkuuta asti. Uudenmaan liitto ottaa kantaa erityisesti maakuntakaavan tulevaan rooliin ja nostaa esille myös kuntien näkökulmia.
Uutinen
18.6.2025
Syksyn EAKR-haku tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia erityisesti energiatehokkuutta, energiamurrosta ja ilmastopäästövähennyksiä vauhdittaville hankkeille
Elokuussa avautuva Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haku tarjoaa rahoitusta hankkeille, joilla tuetaan Uudenmaan ilmastotyötä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.