Voiko maahanmuutto ratkaista osaajapulan ja heikkenevän huoltosuhteen tuomat haasteet?
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. lokakuuta keskusteltiin maahanmuuton roolista väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteiden ja osaajapulan ratkaisemisessa. Suomen väestöllisenä keskittymänä ja nopeimmin kasvavana alueena haasteet korostuvat Uudellamaalla.
Tilaisuudessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tarkasteli maahanmuuton vaikutuksia Suomen työllisyyteen ja talouteen. Tulevina vuosikymmeninä Suomen huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän merkittävästi nykyisestä, kun työikäinen väestö supistuu yhä.
– Ennustettu 15 000 hengen nettomaahanmuutto ei mitenkään riitä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä. Siihen tarvittaisiin 44 000 henkeä vuosittain, Kauhanen kertoo.
Kauhanen esitteli laskelmia ja skenaarioita, jotka osoittavat, että lisämaahanmuutolla voisi olla positiivisia vaikutuksia Suomen talouteen, talouskasvuun ja mahdollisuuksiin ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.
Sujuva ja nopea maahanmuuttoprosessi on elintärkeä asia startup-yrityksille
Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad korosti ulkomaalaisten osaajien merkitystä kasvu- ja startup-yrityksille. Hänen mukaansa välillä kysytään, miksi kotimainen työvoima ei kelpaa. Koko maailman kahdeksan miljardin osaajan pooli on paljon suurempi kuin vain Suomesta saatavat osaajat. Parhaiden osaajien voimalla voidaan synnyttää maailmanluokan yrityksiä.
– Hyvin tärkeää on se, että saadaanko uusi työntekijä nopeasti ja kevyesti otettua mukaan yritykseen. Se voi tarkoittaa startup-yrityksien kohdalla sitä, että tuleeko yrityksestä mitään, Zad kuvasi.
Maahanmuutto ei helpota koko Suomen tilannetta heikkenevän huoltosuhteen tuomissa haasteissa
Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen pohti maahanmuuton roolia huoltosuhteen näkökulmasta ja mitä haasteita tähän liittyy. Uudellamaalla asuu tällä hetkellä puolet suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.
– Sillä tiedolla, mitä meillä on aikaisemmasta historiallisesta kokemuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta, niin on erittäin vaikea kuvitella, että maahanmuutto voi olla sellainen ratkaisu, joka koko Suomea ajatellen edes helpottaisi erittäin merkittävästi huoltosuhteen tulevia ongelmia, Saukkonen totesi.
Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla maahanmuutosta voi olla hänen mukaansa huomattavan paljon helpotusta siihen tilanteeseen, mitä väestörakenteen kehitys tuo tulevaisuudessa.
Katso tilaisuuden tallenne:
Kotoutuminen teemana seuraavassa Tulevaisuustutkassa
Seuraavan kerran Tulevaisuustutka-webinaari järjestetään torstaina 9.11. klo 8.15 alkaen, jolloin aiheena on maahanmuuttajien kotoutuminen. Lisätiedot tilaisuudesta julkaistaan Uudenmaan liiton kanavissa.
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Tutustu myös:
Uudellamaalla vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti
Vuonna 2040 Uudellamaalla ennustetaan olevan yli 560 000 vieraskielistä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta, joka on tehty yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton kesken.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.