Uudenmaan vieraskielinen väestö kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä
Uudellamaalla vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2040 Uudellamaalla ennustetaan olevan yli 560 000 vieraskielistä, joka olisi lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2022 lopussa.
Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän ennustetaan Uudellamaalla kasvavan kaikista kieliryhmistä voimakkaimmin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta, joka on tehty yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton kesken.
Suomessa vieraskielinen väestö keskittyy Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Maakunnassa asui koko maan vieraskielisistä 58 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Lisäksi vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti alueella.
Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä nousee nykyisestä 288 000 henkilöstä 400 000 henkilöön vuonna 2030 ja edelleen 562 000 henkilöön vuoden 2040 loppuun mennessä. Vieraskielisten väestöosuus kasvaa ennusteen mukaan Uudellamaalla nykyisestä 17 prosentista 21 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen aikana ja lähes 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Tällä hetkellä Suomen vieraskielisestä väestöstä puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Vuonna 2040 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan 206 000, Espoossa 140 000 ja Vantaalla 135 000 henkilöä.
Helsingin seudun kehyskunnissa eli KUUMA-seudulla vieraskielisen väestön ennustetaan vuonna 2040 olevan yhteensä noin 61 000 asukasta ja Helsingin seudun ulkopuolisen Uudenmaan alueella noin 18 000 asukasta.
Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä
Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, mutta suhteellisesti nopeinta kasvun ennustetaan olevan työikäisten ja eläkeikäisten osalta. Molempien ikäryhmien lukumäärän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.
Vieraskielisten väestöryhmässä eläkeikäisten osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vastaava osuus koko väestössä. Nuorempiin ikäryhmiin painottuvan ikärakenteen myötä vieraskielisen väestön demografinen huoltosuhde pysyy selvästi kotimaankielisten huoltosuhdetta matalampana.
Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien määrä kasvaa, Baltian alueen kieliä puhuvien määrä pienenee
Vuonna 2040 Uudellamaalla suurimpien kieliryhmien ennustetaan muodostuvan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen (pois lukien Baltian alue) kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat alueen suurimmat myös vuonna 2022.
Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan kaikista kieliryhmistä voimakkaimmin. Sen sijaan Baltian alueen kieliä puhuvien määrä ennustetaan kasvavan huomattavasti aiempaa hitaammin.
Monet vieraskieliset ovat kaksi- tai monikielisiä
Yhä suurempi osa vieraskielisestä väestöstä on syntynyt Suomessa. Tämä on oleellista huomioida ennusteen tulosten tulkinnassa, sillä huomattava osa Suomessa syntyneistä vieraskielisistä osaa suomea tai ruotsia vähintään erilaisten palveluiden käytön edellyttämällä tavalla. Jo nyt yli puolet alle 20-vuotiaista vieraskielisistä on syntynyt Suomessa. Tulevaisuudessa heidän osuutensa voidaan olettaa kasvavan.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös
Tilastot
Tilastot sisältävät Uuttamaata ja sen kuntia koskevaa tietoa näppärinä kuvioina. Tietoa on saatavilla alue- ja kuntataloudesta, matkailusta, päästökehityksestä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, työllisyydestä sekä väestöstä.
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.