Alueiden väliset resurssivirrat -selvitys: Kasvavien kaupunkiseutujen mahdollisuudet ja haasteet sivuutettu
Uudenmaan liitto on teettänyt selvityksen ”Alueiden väliset resurssivirrat”, jossa tarkastellaan valtion tukikokonaisuuksien jakautumista maakunnittain vuosina 2014–2021. Selvityksestä käy ilmi, että Uudenmaan alueperustaiset tuet ovat merkittävästi alhaisemmat kuin muissa maakunnissa. Esimerkiksi EU:n rakennerahastotuista ainoastaan kahdeksan prosenttia päätyy kansallisin päätöksin Uudellemaalle.
Suomen tukijärjestelmä ei tunnista sitä, että kasvavilla kaupunkiseuduilla rahoituksella voitaisiin saada aikaan todellisia tuloksia ja vaikuttavuutta koko maan kansantalouden eduksi. Toisaalta myöskään kaupunkiseutujen haasteet, kuten vieraskielisten suuri osuus ja syrjäytymisen uhka, eivät näyttäydy riittävästi tukiperusteissa.
Selvitykseen otettiin mukaan ministeriöistä kaikki sellaiset tukimuodot, jotka on korvamerkitty suoraan maakuntiin. Kun alueperustaiset rahavirrat summataan, Uudenmaan saama rahoitus on maakunnista räikeästi pienin suhteessa asukaslukuun. Seuraavina tulevat Kanta-Häme, Päijät-Häme, Satakunta ja Pirkanmaa.
Suomi hukkaa mahdollisuutensa huonosti kohdennetuilla valtion tuilla
Tukikriteeristön muuttaminen on Suomessa vaikuttanut ylivoimaisen vaikealta, vaikka nykyinen järjestelmä perustuu ajastaan jälkeen jääneisiin maantieteellisiin jakokriteereihin. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen sanoo suoraan, että alueiden tukemisen periaatteet ovat 1900-luvun ajatusmaailmasta, eivät tätä päivää. Uudenmaan liitto haluaakin nostaa keskusteluun kasvavien alueiden mahdollisuudet koko maan eduksi.
Alueiden tukemisen periaatteet ovat 1900-luvun ajatusmaailmasta, eivät tätä päivää.
– Haluamme muuttaa ajattelutavan, jossa aluekehitystä katsotaan vain väestöä menettävien alueiden näkökulmasta. Väitän, että suurempi potti aluekehitysvaroja Uudellemaalle toisi merkittävästi vaikuttavuutta koko maan hyväksi, sanoo Savolainen. Esimerkiksi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen tullaan ratkaisemaan maan väkirikkaimmilla alueilla.
Suomella on kaikki edellytykset olla globaalistikin merkittävä toimija hiilineutraaliuden edelläkävijänä ja edistäjänä. Uudenmaan liiton mukaan tämäntyyppiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön pitäisi investoida – ja yleisemminkin kehittämiseen, joka lisää tehokkaimmin koko maan työpaikkoja, tuo lisää vientituloja ja synnyttää kestävää kasvua.
Monilla Euroopan metropolialueilla on jo käytössä kasvuspesifit kriteerit. Esimerkiksi Hampurin seutu tavoittelee kestävää kasvua ja painottaa rahoituskriteereissään innovaatioita tuottavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, ketterien teemakohtaisten klusterien kehittämistä sekä rahoituksen ohjaamista yritysten tuottavuuteen ja startupien vahvistamiseen.
Monilla Euroopan metropolialueilla on jo käytössä kasvuspesifit kriteerit.
– Tuntuu, että Uudenmaan kehittämispotentiaali on tunnistettu kansainvälisesti paremmin kuin kotimaassa. Euroopan komissio nimesi muutama viikko sitten Uudenmaan kiertotalouden pilottialueeksi, ja heti perään tuli toinen tunnustus, valinta ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijäalueeksi. Uusimaa on parhaillaan myös Euroopan yrittäjyysalue. Alueen toimijoilla riittää potentiaalia, kun vaan tukijärjestelmä saadaan vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, Savolainen muistuttaa.
Alueiden väliset resurssivirrat -selvityksen on laatinut johtava asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Tutustu selvityksen esittelyyn:
Tutustu myös näihin
Artikkeli
24.4.2024
Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä
Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen
Uutinen
18.4.2024
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projektiryhmän työ käyntiin
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projekti pyörähti käyntiin aloituskokouksella 18. huhtikuuta Uudenmaan liitossa. Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi yhteinen valtionhallinnon ja kuntien asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Alueellisen projektiryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tuija Telén.