Ammattikorkeakoulujen vaikuttava TKI-toiminta tarvitsee riittävän rahoituksen
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) nojaa vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Vuonna 2024 kaikkien Uudenmaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot olivat noin 48,5 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee useista lähteistä, mutta EU:n rahoitusinstrumentit, erityisesti aluekehitysrahoitus, ovat isossa roolissa. Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä on myös kasvanut nopeasti: kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa vuosien 2015–2023 välillä kasvu oli peräti 142 prosenttia.
Vaikka ammattikorkeakoulut ovatkin viime vuosina onnistuneet kotiuttamaan lisää Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta, on aluekehitysrahoitus edelleen iso mahdollistaja ammattikorkeakoulujen vaikuttavalle TKI-toiminnalle ja aluekehitykselle. Toisaalta rakennerahastohankkeiden avulla rakennetaan myös kapasiteettia osallistua eurooppalaisiin hankkeisiin ja lisätään Brysselistä jaettavaa rahoitusta.
Uudellamaalla sijaitsevien ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot rahoituslähteittäin vuonna 2024
On ensiarvoisen tärkeää kansallisesti turvata ammattikorkeakoulujen monikanavainen TKI-rahoitus sekä varmistaa EU:n aluekehittämisrahoituksen rooli myös tulevalla ohjelmakaudella.
Ammattikorkeakoulut aluekehityksen moottoreina
Alueemme ammattikorkeakoulut rakentavat kehitysalustoja, joissa yritykset, tutkimus ja kehittäminen kohtaavat. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tukee erityisesti PK-yrityssektorin kehitystä ja sitä kautta Uudenmaan elinkeinoelämää ja elinvoimaa. Tällaisia onnistuneita hankkeita ovat olleet esimerkiksi PK-yrityksiä tekoälyratkaisujen käyttöönotossa auttanut AI-TIE-hanke(Siirryt toiseen palveluun), tulevaisuuden innovatiivisia ja kestäviä urbaanien ravintola- ja lähiruokapalveluiden tuotanto-, markkina- ja jakeluketjuratkaisuja PK-yritysten kanssa ratkonut Urban & Local -hanke(Siirryt toiseen palveluun) sekä yritysten kiertotalousosaamista ja kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa kehittävä Kiertotalouden TKI-boosteri -hanke(Siirryt toiseen palveluun).
Uusimaalaiset ammattikorkeakoulut ovat myös keskeisesti edistämässä kansainvälistä TKI-yhteistyötä. Kansainvälisyys vahvistuu muun muassa eurooppalaisten yliopistoallianssien kautta, joissa ammattikorkeakoulut rakentavat yhdessä eurooppalaista osaamis- ja innovaatioympäristöä.
Aluekehittäminen on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä, joka näkyy arjessa tiiviinä yhteistyönä muiden uusimaalaisten toimijoiden kanssa. Verkostojen rakentamisen ja hyödyntämisen, osaamisen kehittämisen ja soveltavan TKI-toiminnan kautta ammattikorkeakoulut ovat keskeisesti mukana toteuttamassa Ratkaisujen Uusimaa -maakuntaohjelmaa. Ilman vahvaa ja ennakoitavaa rahoitusta tätä vaikuttavuutta ei synny.
Maakunnassa tehtävät 4,4 miljardin T&K-panostukset muodostavat puolet maamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta.
Kasvavat TKI-panostukset vahvistavat roolia entisestään
TKI-toiminnalla on keskeinen merkitys Suomen tulevaisuuden, kestävän talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa sekä vihreässä siirtymässä. Sekä Suomessa että EU:ssa TKI-panostuksia halutaankin lisätä merkittävästi. Tämä vahvistaa myös ammattikorkeakoulujen roolia, sillä niiden odotetaan tuottavan käytännönläheisiä ratkaisuja yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Uudenmaan rooli Suomen TKI-toiminnalle on keskeinen, sillä maakunnassa tehtävät 4,4 miljardin T&K-panostukset muodostavat puolet maamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Uusimaa on myös yksi Euroopan innovaatiojohtajista ainoana Suomen maakuntana eurooppalaisten alueiden tutkimus- ja innovaatiokyvykkyyttä mittaavan vertailun(Siirryt toiseen palveluun) mukaan.
Uudenmaan tavoitteena on lisätä merkittävästi EU-rahoituksen hyödyntämistä. Alueen tavoitteena on paitsi lisätä TKI-toiminnan panostusta maakunnan bruttokansantuotteesta viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, myös TKI-toiminnan skaalaaminen EU-tasoiseksi hyödyntämällä EU-rahoitusta. Tähän tavoitteeseen tarvitaan myös ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta vahvistaa yhteiskunnan soveltavaa osaamista ja tuottaa nopeasti vaikuttavia ratkaisuja, jotka näkyvät suoraan arjessa ja alueiden kehityksessä. Siksi koheesiorahoitus on turvattava myös kehittyneille alueille, kuten Uudellemaalle. Lisäksi alueiden sekä ammattikorkeakoulujen rooli EU:n tulevan puiteohjelman NRPP-rahaston valmistelussa, hallinnoinnissa ja toteutuksessa on varmistettava.
Lue lisää:
Venla Virkamäki
Kirjoittaja työskentelee innovaatiopäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot:
puh. 040 619 4133, venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.3.2026
Verkkokoulutus Interreg-hankkeiden toteuttajille 23.4. – vinkkejä viestintään, raportointiin, valvontaan ja vastinrahoitukseen
Mitä tulee ottaa huomioon, kun puhutaan hankkeiden viestinnästä ja vaikuttavuudesta? Millaiset ovat valvonnan aikataulut ja mitä liitteitä valvojalle tulee toimittaa? Entä miten teen kansallisen vastinrahoituksen maksatushakemuksen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Uudenmaan liiton järjestämässä verkkokoulutuksessa 23.4.2026.
Uutinen
23.3.2026
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät toimia kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät, että Suomeen laaditaan kansallinen ja alueellinen tilannekuva energiajärjestelmästä sekä vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä saada kilpailtua EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimilla vahvistetaan talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.