Energiamurros on stressitesti Uudellemaalle
Energiamurros on yhteiskunnan perusrakenteita muuttava prosessi, jossa fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja kulutus korvautuvat vähähiilisillä, sähköisillä ja uusiutuvilla ratkaisuilla.
Energiamurros ei ole vain tekninen uudistus, vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen rakennemuutos, joka muuttaa tapamme tuottaa, jakaa ja käyttää energiaa.
Kestääkö järjestelmämme sen, että kaikki kriittinen infrastruktuuri kytkeytyy toisiinsa, hajautuu ja muuttuu samanaikaisesti?
Useat samanaikaiset kehityskulut muuttavat energiajärjestelmän rakenteita perusteellisesti: sähköistyminen laajenee lämmöstä liikenteeseen ja teollisuuteen, aiemmin erilliset energiajärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa yhä tiiviimmin, hajautuminen lisää tuotannon määrää ja monimuotoisuutta mutta myös hintavaihtelua, ja digitalisaatio tuo mukanaan sekä älykkään ohjauksen että uusia kyberturvallisuusuhkia.
Samalla vihreä siirtymä synnyttää uusia kriittisiä infrastruktuureja, joiden suunnittelu ja suojaaminen vaativat aiempaa syvempää resilienssin ymmärrystä ja huomiointia.
Kestääkö järjestelmämme?
Energiamurros on yhteiskunnan syvärakenteiden testi: kestääkö järjestelmämme sen, että kaikki kriittinen infrastruktuuri – sähkö, lämpö, liikkuminen, tietoverkot – kytkeytyy toisiinsa, hajautuu ja muuttuu samanaikaisesti?
Uudellamaalla tämä kysymys on tavallista konkreettisempi. Väestötiheys, maankäytön paine ja asukasmäärä tekevät alueesta erityisen vaativan; onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy nopeasti.
Ei riitä, että rakennetaan lisää tuotantoa ja vedetään uusia kaapeleita. Tarvitaan kokonaisnäkemys siitä, miten energia, tila ja ihmiset liittyvät toisiinsa.
Tarvitaan kokonaisnäkemys siitä, miten energia, tila ja ihmiset liittyvät toisiinsa.
Energiainvestoinnit kilpailevat samasta maasta asumisen, liikenteen ja luonnon monimuotoisuuden kanssa. Jokainen aurinkopuisto, latausverkko ja vetyhanke on myös maankäyttöratkaisu, joka vaikuttaa siihen, millainen alueellinen rakenne meille syntyy.
Alueellisesti vihreä siirtymä onnistuu vain, jos sitä johdetaan järjestelmänä, ei yksittäisinä projekteina. Tämä tarkoittaa, että energiajärjestelmän suunnittelu on tuotava yhteen kaavoituksen ja liikennejärjestelmien suunnittelun kanssa. Lisäksi huoltovarmuuskysymykset, jotka perinteisesti ovat olleet sivummalla, on nykyisessä turvallisuustilanteessa ratkaistava.
Alueellinen yhteistyö on siis korvaamatonta. Vain näin voidaan varmistaa, että hajauttamisesta ei tule hallitsemattomuutta. Olisi tärkeää, että vihreä siirtymä lisää yhteiskunnan kokonaiskestävyyttä.
Vihreän siirtymän yhteistyöryhmä
Tavoitteena edistää vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Lisää vuoropuhelua kuntien, energiayhtiöiden ja muiden toimijoiden välillä, sparraa seudullista suunnittelua ja ratkoo yhteisiä vihreän siirtymän haasteita.
Jäsenet edustavat monipuolisesti Uudenmaan eri seutuja ja toimijoita. Asiantuntemusta löytyy muun muassa elinkeino-, maankäyttö-, liikenne-, energia-, ilmasto- ja ympäristöasioista.
Puheenjohtajana toimii Petra Ståhl ja varapuheenjohtajana Alpo Tani. Ryhmä työskentelee Uudenmaan liiton muiden asiantuntijaryhmien rinnalla, mutta ei tee päätöksiä. Työtä fasilitoi Sweco ja toimikausi on alustavasti 2024–2026.
Lue myös:
Tuomas Raivio
Kirjoittaja toimii Sweco Finland Oy:ssä kriittisen infrastruktuurin suojaamisen osaamisalueen johtajana sekä Aalto-yliopistossa dosenttina ja osa-aikaisena työelämäprofessorina. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat resilienssi, riskienhallinta, vihreän siirtymän ennakoiva maankäyttö sekä laitosten sijoittumisviestintä.
Yhteystiedot:
tuomas.raivio@sweco.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
1.6.2026
Uusi käsikirja tukee luonnon monimuotoisuuden huomioimista maankäytön suunnittelussa
Uudenmaan liiton julkaisemassa käsikirjassa tarkastellaan luonnon monimuotoisuutta kuntien esimerkkien kautta sekä tarjotaan käytännön työkaluja ja näkökulmia kaavoittajien, suunnittelijoiden ja päättäjien tueksi.
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.