Etelä-Suomen maakunnat Finlandia-talolla: Aluepolitiikalle uusi suunta
Etelä-Suomen maakunnat haluavat rakentaa uudenlaista yhteistyötä, jolla rahoitusta tuodaan alueelle, jossa sen vaikuttavuus ja taloudellinen vipuvarsi on suurempi. Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto sekä Etelä-Karjalan liitto järjestivät Finlandia-talolla yhdessä Etelä-Suomen valtiopäivät.
Maakuntien liitot haastoivat osallistujat pohtimaan, kuinka koko Suomelle hyvinvointia tuottavat alueet voivat varmistaa, ettei kasvuvauhti hyydy.
Aluepolitiikka jäänyt ajastaan
Syy kokoontumiselle on vallitseva aluepolitiikan suunta Suomessa. Nykyinen aluepolitiikka ei ole elänyt mukana ajassa, vaan vastaa haasteisiin, joiden vaikutus tulevaisuuden Suomessa jää yhä pienemmäksi. Tulevaisuuden haasteet Suomessa syntyvät muista teemoista kuin alueiden harvasta asutuksesta.
Teollisuuden murros ja taantuvat taajamat, syrjäytyminen, maahanmuutto, innovaatiokeskittymien tuloksellisuus ja muut, erityisesti Etelä-Suomea koskevat kysymykset, tulevat erityisesti vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen, ja tähän on reagoitava myös suomalaisessa aluepolitiikassa.
Viimeksi tämä ajastaan jäänyt aluepolitiikan suuntaus nähtiin tulevan EU-rahoituskauden rahanjaossa.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi Etelä-Suomen päättäjille terveisensä.
– Suomen aluepolitiikkaa tarvitsee systeemitason muutoksen. Enää ei pidä keskittyä instrumentteihin, vaan ratkaisuihin. Raha on laitettava sinne, missä saadaan vaikuttavuutta. Virtual Finland -hanke tähtää juuri tähän ja houkuttelee Suomeen kansainvälistä yritystoimintaa. Virtuaalinen Suomi tuodaan nyt maakuntiin, sanoi ministeri Skinnari.
Tilaisuutta isännöinyt Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen päätti keskustelun toteamalla, että Suomen aluepolitiikka ei elä nykyajassa.
– Harva asutus tukieurojen jakokriteerinä on täysin vanhentunut. Tähän täytyy saada muutos niin, että rahoituksen vastineeksi edellytetään tuloksia ja lisäarvoa, Savolainen totesi.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Blogi
14.3.2025
Kulttuurikunto kuuluu kuntien ja alueiden päättäjille
Kulttuuri on kuntien peruspalvelu. Kulttuuri kunnassa tarkoittaa ikimuistoisia kulttuuritapahtumia: niitä hetkiä, kun yhdessä toisten kanssa pääsemme irti arjesta kulttuurin kuljettaessa meitä toisiin maailmoihin. Kulttuuri tekee kunnassa ja hyvinvointialueilla paljon muutakin. Kulttuuri tekee arjestamme rikkaampaa ja merkityksellisempää. Kulttuuri on kaurapuuro aamupalapöydässä, ilman sitä päivästä ei tule mitään, kirjoittaa asiantuntija Katriina Rosavaara blogikirjoituksessaan.