Etelä-Suomen maakunnat vaativat aluekehitysrahoituksen uudistamista

Neuvottelukunnan kokousta johti kansanedustaja Jukka Kopra ja esittelijänä toimi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Etelä-Suomen maakuntien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet korostavat aluekehitysrahoituksen uudistamista. Lisäksi resursseja tulee varata työvoiman saatavuuden edistämiseen sekä liikenneyhteyksien toimivuuden varmistamiseen. Etelä-Suomen maakuntien edustajat kokoontuivat Helsingissä tiistaina 28. helmikuuta.
Maakuntien mielestä aluekehitysrahoituksen malli tulee uudistaa kokonaisuudessaan, koska Suomi jättää nykyisillä aluekehitysratkaisuillaan koko maata hyödyntävää potentiaalia käyttämättä. Lisäksi toimintamalli ei tunnista suuralueiden ja maakuntien sisäisiä kehityseroja, vaan kohdentaa resurssit Itä- ja Pohjois-Suomessa maakuntakeskuksiin, vaikka ne on siellä tarkoitettu harvaan asuttujen alueiden tukemiseen.
Aluekehitysrahoituksen malli tulee uudistaa kokonaisuudessaan, koska Suomi jättää nykyisillä aluekehitysratkaisuillaan koko maata hyödyntävää potentiaalia käyttämättä.
Työvoiman saatavuuden parantamiseksi Etelä-Suomen maakunnat haluavat edistää koulutusperäistä maahanmuuttoa, eli tukea korkeakoulujen oppilaaksiottoa ulkomailta. Lisäksi halutaan varmistaa, että opiskelijat jäävät valmistuttuaan Suomeen. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi korkeakoulut ovat keskeinen väylä, koska kansainvälisyys on olennainen osa niiden toimintaa.
Työllisyysasteen nostamiseksi tulee ratkaista työvoiman kohtaanto-ongelmat. Työvoiman liikkuvuuden ja kestävän liikkumisen lisäämiseksi työmatkaliikenteeseen käytettävän infrastruktuurin pitää olla kunnossa ja toiminnallisten työmarkkina-alueiden riittävän suuria. Alueellisen junaliikenteen edistämiseksi tulee tehdä tarvittavat lakimuutokset ja kohdentaa rahoitus tueksi.
Etelä-Suomen maakunnat vahvistavat yhteistyötään
Etelä-Suomen maakuntien edustajat päättivät Helsingissä maakuntien yhteisistä kärkitavoitteista tulevaan hallitusohjelmaan ja seuraavalle vaalikaudelle. Kyseessä oli maakuntien pysyvän yhteistyöelimen, Etelä-Suomen neuvottelukunnan, ensimmäinen kokous. Mukana ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat.
Neuvottelukunta koostuu maakuntahallitusten puheenjohtajistoista, maakuntajohtajista sekä maakuntien liittojen nimeämistä kansanedustajista. Vuonna 2023 puheenjohtajana toimii Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra.
Uudeltamaalta kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Sari Multala, Eveliina Heinäluoma ja Riikka Slunga-Poutsalo, maakuntahallituksen puheenjohtajistosta Markku Markkula ja Minerva Krohn sekä liiton toimistosta viestintäjohtaja Inka Kanerva.
Lisätietoja:
Markku Markkula, Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, markku.markkula@aalto.fi,
puh. 050 464 2455
Jukka Kopra, Etelä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedusta, Etelä-Karjala, jukka.kopra@eduskunta.fi, puh. 0400 515 066
Tutustu myös näihin

12.2.2025
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajat veivät vahvan viestin Brysseliin – alueilla on tärkeä rooli EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaatio teki vaikuttamismatkan Brysseliin 4.–5. helmikuuta 2025.

5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.