Etelä-Suomen maakuntien tavoitteena vahvistaa Suomen kilpailukykyä

Etelä-Suomen maakuntajohtajat keskustelivat 14. tammikuuta Lahdessa maakuntia yhdistävistä teemoista. Tapaamisessa todettiin, että Etelä-Suomi on heterogeenisyydessään kuin Suomi pienoiskoossa ja alue toimii koko maan kasvun veturina.
Etelä-Suomen maakunnat eli Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala tuottavat yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja vastaavat yli puolesta tavaraviennistä. Alue on myös maan työvoiman keskittymä.
Etelä-Suomi kattaa noin 60 % koko maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta ja toimii kotipaikkana Suomen merkittävimmille innovaatioekosysteemeille. Lisäksi alueen satamat, kansainväliset lentoyhteydet ja liikenneverkot varmistavat Suomen saavutettavuuden ja ulkomaankaupan sujuvuuden. Esimerkiksi 70 % maan ulkomaankaupasta kulkee Etelä-Suomen satamien kautta.
Yhteiseksi edunvalvonnan teemaksi vuodelle 2025 nostettiin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämä sisältää Etelä-Suomen yhteydet Eurooppaan, sekä TKI-toiminnan ja osaajapulan ratkaisut.
– Faktat kertovat, että Suomen kasvu tehdään Etelä-Suomessa, vaikka alueen sisällä on verrattain suuriakin kehityseroja. On hienoa, että etelän suuralue vahvistaa yhteistyötään. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä Euroopan tason edunvalvonta edellyttävät yhtä maakuntaa suurempia hartioita, toteaa maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol.
– Yhteinen edunvalvontamme lähtee siitä, että lähivuosikymmeninä nimenomaan Etelä-Suomi tarjoaa kilpailukykyisiä ratkaisuja niin Suomen kuin koko Euroopan kasvun vahvistamiseksi, Pautola-Mol jatkaa.
Etelä-Suomen maakuntien yhteistyö
Hyvinvoiva Etelä-Suomi on tae koko Suomen menestymiselle ja kilpailukyvylle. Siksi yhteistä edunvalvontaa tarvitaan aluetta ja eteläsuomalaisia yhdistävissä kysymyksissä. Alue muodostaa yli puolet Suomen BKT:stä ja työvoimasta ja lähes puolet Suomen väestöstä.
Etelä-Suomen maakunnat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa, ja Varsinais-Suomi ovat käynnistäneet tiiviin edunvalvonta- ja EU-vaikuttamistyön yhdessä. Maakunnilla on yhteinen vuoteen 2040 tähtäävä visio, jossa kehittämisen kärkinä on tunnistettu kuusi teemaa: TKI, osaava työvoima, liikenneinfrastruktuuri, vihreä siirtymä, kokonaisturvallisuus ja koheesiopolitiikka.
Vuonna 2025 Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajuus on Päijät-Hämeellä.
Valokuva: Aku Mattila Visuals
Lisätietoja:
Niina Pautola-Mol, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja, puh. 044 077 3010, niina.pautola-mol@paijat-hame.fi

Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin

26.3.2025
AKKE-haussa rahoitusta kuudelle hankkeelle ja 18 hankkeen valmisteluun
Uudenmaan liitto on myöntänyt alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitusta kuudelle kehittämishankkeelle ja 18 EU-hankkeen valmisteluun. Marraskuusta tammikuuhun avoinna olleessa haussa jaettiin yhteensä 940 000 euroa.

25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.