EU-asetus vauhdittaa raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä
Uudenmaan liiton selvityksessä hahmotellaan, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia. Siirtymää vauhdittaa EU:n AFIR-asetus.
– Tavoitteena on edistää ympäristöystävällisempien käyttövoimien käyttöönottoa raskaassa liikenteessä. Potentiaali on suuri, sillä raskas liikenne tuottaa noin kolmasosan tieliikenteen päästöistä, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.
Selvityksessä kartoitettiin alueen nykyinen jakeluinfra sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä vaihtoehtoisille käyttövoimille. Lisäksi arvioitiin markkinoiden kehitystä ja sääntely-ympäristöä sekä tunnistettiin parhaat sijainnit jakeluinfralle maankäytön ja muiden reunaehtojen pohjalta.
Tutustu selvitykseen:
AFIR-asetus asettaa raamit jakeluinfran kehittämiselle
Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä vauhdittaa EU:n AFIR-asetus (Alternative Fuels Infrastructure Regulation). Siinä määritellään jäsenmaille selkeät vaatimukset lataus- ja tankkausverkostojen kehittämiselle.
– Tämä asettaa Suomellekin vaatimuksia, jotka on huomioitava niin Uudenmaan jakeluverkon kehittämisessä kuin valtakunnallisessa liikennesuunnittelussa, kommentoi Kouhia.
AFIR-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtyminen on logistisesti mahdollista koko EU-alueella.
Asetuksen mukaan raskaille ajoneuvoille on vuoteen 2030 mennessä rakennettava vetytankkausasemia TEN-T-ydinverkon varrelle enintään 200 kilometrin välein sekä kaupunkialueiden solmukohtiin. Lisäksi latausinfraa on kehitettävä niin, että TEN-T-ydinverkolle rakennetaan 60 kilometrin välein latauspoolit, joiden kapasiteetti on vähintään 3 500 kilowattia molempiin ajosuuntiin.
Kestävä logistiikka vaatii pitkäjänteistä kehitystä
Raskaan liikenteen energiakysymykset ovat keskeisessä roolissa liikenteen päästövähennystavoitteissa. Selvityksessä tarkasteltiin eri käyttövoimien markkinakehitystä ja niihin liittyviä säädöksiä sekä arvioitiin, miten raskaan liikenteen energiainfra voisi rakentua tulevina vuosina Uudellemaalle.
– Keskeinen osa työtä oli jakeluinfran parhaiden sijaintien tunnistaminen, Kouhia toteaa.
Maankäytön ja liikennevirtojen pohjalta arvioitiin, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia.
Konkreettisia suosituksia tulevaisuuden ratkaisuille
Selvityksen perusteella laadittiin suosituksia siitä, miten vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa tulisi kehittää ja miten investoinnit kannattaisi kohdentaa eri tieverkoille. Lisäksi esitettiin arvio jatkotoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.
– Muutos kohti vähäpäästöisempää raskasta liikennettä ei ole yksinkertainen. Se vaatii johdonmukaisia toimenpiteitä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sanoo Kouhia.
Selvitys tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa suuntaamaan resursseja kestävän liikenteen kehittämiseen Uudellamaalla.
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Blogi
30.1.2025
Uudenmaan tilannekuva lupaa Suomelle mahdollisuuksia, kunhan haasteisiinkin tartutaan yhdessä
Aluekehittämiskeskusteluissa käydään läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä alueiden nykytilasta ja yhteistyön paikoista, kirjoittaa Outi Ervasti ja Johannes Herala. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva esiteltiin ministeriöille 23. tammikuuta.
Avoimet työpaikat
28.1.2025
Haemme liikennesuunnittelun erityisasiantuntijaa
Haluatko olla mukana kehittämässä kestävää liikkumista ja toimivaa liikennejärjestelmää Uudellamaalla? Etsimme joukkoomme kokenutta ja sitoutunutta asiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen.