EU-asetus vauhdittaa raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä
Uudenmaan liiton selvityksessä hahmotellaan, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia. Siirtymää vauhdittaa EU:n AFIR-asetus.
– Tavoitteena on edistää ympäristöystävällisempien käyttövoimien käyttöönottoa raskaassa liikenteessä. Potentiaali on suuri, sillä raskas liikenne tuottaa noin kolmasosan tieliikenteen päästöistä, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.
Selvityksessä kartoitettiin alueen nykyinen jakeluinfra sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä vaihtoehtoisille käyttövoimille. Lisäksi arvioitiin markkinoiden kehitystä ja sääntely-ympäristöä sekä tunnistettiin parhaat sijainnit jakeluinfralle maankäytön ja muiden reunaehtojen pohjalta.
Tutustu selvitykseen:
AFIR-asetus asettaa raamit jakeluinfran kehittämiselle
Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä vauhdittaa EU:n AFIR-asetus (Alternative Fuels Infrastructure Regulation). Siinä määritellään jäsenmaille selkeät vaatimukset lataus- ja tankkausverkostojen kehittämiselle.
– Tämä asettaa Suomellekin vaatimuksia, jotka on huomioitava niin Uudenmaan jakeluverkon kehittämisessä kuin valtakunnallisessa liikennesuunnittelussa, kommentoi Kouhia.
AFIR-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtyminen on logistisesti mahdollista koko EU-alueella.
Asetuksen mukaan raskaille ajoneuvoille on vuoteen 2030 mennessä rakennettava vetytankkausasemia TEN-T-ydinverkon varrelle enintään 200 kilometrin välein sekä kaupunkialueiden solmukohtiin. Lisäksi latausinfraa on kehitettävä niin, että TEN-T-ydinverkolle rakennetaan 60 kilometrin välein latauspoolit, joiden kapasiteetti on vähintään 3 500 kilowattia molempiin ajosuuntiin.
Kestävä logistiikka vaatii pitkäjänteistä kehitystä
Raskaan liikenteen energiakysymykset ovat keskeisessä roolissa liikenteen päästövähennystavoitteissa. Selvityksessä tarkasteltiin eri käyttövoimien markkinakehitystä ja niihin liittyviä säädöksiä sekä arvioitiin, miten raskaan liikenteen energiainfra voisi rakentua tulevina vuosina Uudellemaalle.
– Keskeinen osa työtä oli jakeluinfran parhaiden sijaintien tunnistaminen, Kouhia toteaa.
Maankäytön ja liikennevirtojen pohjalta arvioitiin, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia.
Konkreettisia suosituksia tulevaisuuden ratkaisuille
Selvityksen perusteella laadittiin suosituksia siitä, miten vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa tulisi kehittää ja miten investoinnit kannattaisi kohdentaa eri tieverkoille. Lisäksi esitettiin arvio jatkotoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.
– Muutos kohti vähäpäästöisempää raskasta liikennettä ei ole yksinkertainen. Se vaatii johdonmukaisia toimenpiteitä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sanoo Kouhia.
Selvitys tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa suuntaamaan resursseja kestävän liikenteen kehittämiseen Uudellamaalla.
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Tutustu myös näihin
Uutinen
10.3.2025
Vihreää ja puhdasta siirtymää edistävän VISIO-kaavan työ vauhtiin – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maalis-huhtikuussa
Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy innovatiiviseen vihreään siirtymään. Kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025. Myös kaavan teemoja avaavat kehityskuvat on julkaistu.
Uutinen
5.3.2025
Uusimaa vaatii EU:ta tunnustamaan Venäjän ilmatilan sulkemisen vaikutukset
Venäjän ilmatilan sulkeminen on vähentänyt eurooppalaisten lentoyhtiöiden matkustajamääriä. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät kärsivät edelleen koronan aiheuttamasta notkahduksesta.