Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

EU-asetus vauhdittaa raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä

Uudenmaan liiton selvityksessä hahmotellaan, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia. Siirtymää vauhdittaa EU:n AFIR-asetus.

– Tavoitteena on edistää ympäristöystävällisempien käyttövoimien käyttöönottoa raskaassa liikenteessä. Potentiaali on suuri, sillä raskas liikenne tuottaa noin kolmasosan tieliikenteen päästöistä, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.

Selvityksessä kartoitettiin alueen nykyinen jakeluinfra sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä vaihtoehtoisille käyttövoimille. Lisäksi arvioitiin markkinoiden kehitystä ja sääntely-ympäristöä sekä tunnistettiin parhaat sijainnit jakeluinfralle maankäytön ja muiden reunaehtojen pohjalta.

Tutustu selvitykseen:

AFIR-asetus asettaa raamit jakeluinfran kehittämiselle

Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä vauhdittaa EU:n AFIR-asetus (Alternative Fuels Infrastructure Regulation). Siinä määritellään jäsenmaille selkeät vaatimukset lataus- ja tankkausverkostojen kehittämiselle.

– Tämä asettaa Suomellekin vaatimuksia, jotka on huomioitava niin Uudenmaan jakeluverkon kehittämisessä kuin valtakunnallisessa liikennesuunnittelussa, kommentoi Kouhia.

AFIR-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtyminen on logistisesti mahdollista koko EU-alueella.

Asetuksen mukaan raskaille ajoneuvoille on vuoteen 2030 mennessä rakennettava vetytankkausasemia TEN-T-ydinverkon varrelle enintään 200 kilometrin välein sekä kaupunkialueiden solmukohtiin. Lisäksi latausinfraa on kehitettävä niin, että TEN-T-ydinverkolle rakennetaan 60 kilometrin välein latauspoolit, joiden kapasiteetti on vähintään 3 500 kilowattia molempiin ajosuuntiin.

Kestävä logistiikka vaatii pitkäjänteistä kehitystä

Raskaan liikenteen energiakysymykset ovat keskeisessä roolissa liikenteen päästövähennystavoitteissa. Selvityksessä tarkasteltiin eri käyttövoimien markkinakehitystä ja niihin liittyviä säädöksiä sekä arvioitiin, miten raskaan liikenteen energiainfra voisi rakentua tulevina vuosina Uudellemaalle.

– Keskeinen osa työtä oli jakeluinfran parhaiden sijaintien tunnistaminen, Kouhia toteaa.

Maankäytön ja liikennevirtojen pohjalta arvioitiin, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia.

Konkreettisia suosituksia tulevaisuuden ratkaisuille

Selvityksen perusteella laadittiin suosituksia siitä, miten vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa tulisi kehittää ja miten investoinnit kannattaisi kohdentaa eri tieverkoille. Lisäksi esitettiin arvio jatkotoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

Potentiaalisten jakelualueiden sijainnit Uudenmaan kartalla.
Potentiaalisten jakelualueiden sijainnit ja luokittelu sekä TEN-T verkon vaatimusten mukaiset seuraavien jakelualueiden mahdolliset sijainnit ja etäisyydet lähimpään tutkittuun alueeseen. Tarkempi kuva ja selitykset löytyvät selvityksen sivuilta 60–61.

– Muutos kohti vähäpäästöisempää raskasta liikennettä ei ole yksinkertainen. Se vaatii johdonmukaisia toimenpiteitä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, sanoo Kouhia.

Selvitys tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa suuntaamaan resursseja kestävän liikenteen kehittämiseen Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Pasi Kouhia

Erityisasiantuntija

+358 40 660 5030

Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat

Avainsanat:

Liikenne