Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien puheenjohtajat: Uusilla aloituspaikoilla helpotettava työvoiman saatavuutta
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat Uudenmaan korkeakouluihin suunnattavaksi huomattavasti aiempaa enemmän aloituspaikkoja. Lisäksi on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat.
Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään.
Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Uusissa työpaikoissa tarvitaan korkeakoulutettuja asiantuntijoita.
Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ollaan suuntaamassa ensi vuodelle valtakunnallisesti 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Huomio kasvatus- ja hoitoaloille
Aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti aloille, joilla on vakavia rekrytointiongelmia. Sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityön erityisasiantuntijoita, yleislääkäreitä, erikoislääkäreitä, lastentarhanopettajia, puheterapeutteja, hammaslääkäreitä ja psykologeja tarvitaan enemmän kuin on saatavilla.
Hoitotyön johtamisen opiskeluun mahdollisuudet ERVA-alueellemme
HYKSin Erva-alue on maamme ainoa Erva-alue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä akateemisen tutkinnon omaavista hoitotyön johtajista, opettajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus tarjoaisi sote-alan asiantuntijoille uuden uramahdollisuuden ja lisäisi siten alan veto- ja pitovoimaa.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien puheenjohtajat katsovat, että alueen hoitohenkilöstö on eriarvoisessa asemassa terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien osalta muiden yliopistokaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön verrattuna. Tilanne tulee korjata myöntämällä Helsingin yliopistolle koulutusvastuu terveystieteiden alalle. Helsingin yliopisto on jättänyt asiasta hakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Uudellamaalla koulutuksen saavutettavuus on heikointa
Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään. Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla.
Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 30 prosenttia. Tilanne ajaa uusmaalaiset nuoret hakemaan opiskelupaikkaa muualta maasta, mikä vie myös muiden alueiden nuorilta mahdollisuuden opiskella kotiseudullaan.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 045 261 7447
Eveliina Heinäluoma, puh. 040 592 1807
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057
Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Neuvottelukunnan valmistelutyö tehdään Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.