Huomioita hallitusohjelmasta Uudenmaan kannalta – Näköpiirissä kestävää kasvua
Tuore hallitusohjelma sisältää monia kirjauksia, joilta sopii odottaa uutta kestävää kasvua koko Suomelle. Uudenmaan visio on olla reilusti edellä. Suomen kansainvälisimpänä maakuntana Uusimaa tarvitsee valtion panostuksia eurooppalaisten verrokkikaupunkiseutujen tavoin. Näin Uusimaa pystyy tuottamaan jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia, ei pelkästään oman maakuntansa, vaan koko maan tarpeisiin.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja innovaatiotoimintaan panostetaan
Hallitusohjelmassa on ymmärretty satsata osaamiseen ja varsinkin nuoriin, tulevaisuuden veronmaksajiin. Hallitus sitoutuu esimerkiksi lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja kasvukeskuksiin ja niille aloille, joilla määrä on ollut alhainen suhteessa nuoriin ikäluokkiin.
Sekä väestönkasvu että työvoimapula ovat suurinta Uudellamaalla, mutta osuus koko maan korkeakoulujen aloituspaikoista on siitä huolimatta ollut laskusuunnassa.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja kasvukeskuksiin ja aloille, joilla määrä on ollut alhainen suhteessa nuoriin ikäluokkiin.
Hallitus sitoutuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tason nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tärkeitä ovat myös kirjaukset siitä, että varataan riittävä kansallinen vastinrahoitus EU:n T&K-rahoitukselle ja että tavoitteeksi asetetaan kaksinkertaistaa Suomeen saatava EU:n T&K-rahoitus.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen T&K-toiminta on yksi tärkeimmistä kasvun tekijöistä. Se on myös avainasemassa, kun torjutaan esimerkiksi ilmastokatastrofia ja luontokatoa.
Kansainvälisesti kilpailukykyinen T&K-toiminta on yksi tärkeimmistä kasvun tekijöistä.
Suomen suurimman työssäkäyntialueen haasteissa tullaan vastaan
Uusimaa on Suomen suurin työssäkäyntialue, jonka tunnuspiirteitä ovat suuri vieraskielisten osuus sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Nämä aiheuttavat työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksessa alueen kunnille huomattavia paineita.
Siksi on kriittistä, että hallitus sitoutuu tarkistamaan TE-palvelut 2024 -rahoitusmallin kompensaatiota vuosittain kuntien välillä. Tarkistuksissa huomioidaan mallin kannustavuus, väestökasvun vaikutus sekä vieraskielisten, kaksikielisten, työttömien ja työllisten määrä.
Samalla selkeytetään kuntien ja hyvinvointialueiden työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä luvataan kiinnittää erityisesti huomiota integraation toimivuuteen Uudenmaan erillisratkaisun alueella.
Panostetaan kansainväliseen rekrytointiin ja sujuvoitetaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista.
Pula osaavasta työvoimasta kumuloituu ennen kaikkea Uudellamaalla. Positiivista on se, että hallitusohjelmassa panostetaan kansainväliseen rekrytointiin ja sujuvoitetaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista.
Tervetullutta on myös se, että Talent Boost -ohjelmaa jatketaan korkeasti koulutettujen kansainvälisen rekrytoinnin ja Suomen pitovoiman lisäämiseksi. Lisäksi panostetaan kotimaisen kielen oppimiseen osana maahanmuuttajien integroitumista. Uudellamaalla asuu noin 60 prosenttia Suomen vieraskielisistä.
Investointeja sinne, missä väestöllisesti suurin tarve
Hallituksen lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelmassa on huomioitu Uudenmaan tarpeita Suomen ylivoimaisen liikenteellisen keskittymänä ja kauttakulkuväylänä. Turun tunnin junan toteuttaminen aloitetaan väleillä Espoo–Lohja ja Salo–Turku. Sen sijaan Lohja–Salo-välistä päättäminen lykätään tuleville hallituksille.
Sitoudutaan Lentoradan suunnittelun jatkamiseen, pääradalla parannetaan välityskykyä Helsingin ja Tampereen välillä.
Hallitusohjelmassa sitoudutaan Lentoradan suunnittelun jatkamiseen. Pääradalla tullaan parantamaan välityskykyä Helsingin ja Tampereen välillä. Molemmat investoinnit ovat keskeisiä koko maan raideliikenteen kannalta. Rantaradalla ja Lahti–Loviisa-radalla tullaan tekemään perusparannuksia.
Maakuntakaavan asema epäselvä
Hallitusohjelmasta löytyy myös huolestuttavia esityksiä, kuten maakuntakaavan oikeusvaikutuksen keventäminen. Suomen maakuntien liittojen yhteisessä kannanotossa painotamme, että mikäli alueidenkäyttölakia ryhdytään uudistamaan, tulee lainsäädäntöuudistusta viedä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja maakuntien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa.
Mahdollisen lakiuudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, toimivan lain päivittäminen ja täydentäminen, ja tavoitteena on oltava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu.
Mahdollisen alueidenkäyttölain uudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, toimivan lain päivittäminen.
Kaupunkipolitiikka ja EU-vaikuttaminen vahvistuu
Uudellemaalle on erityisen tärkeää, että kaupunkipolitiikka on palautettu hallituksen agendalle ja hallitus lupaa muun muassa perustaa strategisen yhteistyöallianssin suurimpien kaupunkien kanssa. Sen sijaan epäselväksi jää valtion aluehallinnon tilanne: miten perustettavien elinvoimakeskusten ja -virastojen yhteistyörooli asemoituu elinvoimateemoissa suhteessa esimerkiksi maakuntien liittoihin.
Uudellemaalle on erityisen tärkeää, että kaupunkipolitiikka on palautettu hallituksen agendalle.
EU-politiikassa hallitus pyrkii lisäämään Suomen saantoa ja torjumaan Suomelle haitallisia ratkaisuja. Hallitus haluaa varmistaa, että Suomen kannanmuodostus ja vaikuttamistyö on tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Suomi tekee yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa tavoitteidensa eteenpäinviemiseksi.
Hallitusohjelmassa todetaan myös, että heti hallituskauden alussa on keskeistä vaikuttaa vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen muodostettavaan unionin strategiseen linjaan ja seuraavan Euroopan komission ohjelmaan. Uusimaa haluaa olla mukana vaikuttamassa näihin keskeisiin EU-linjauksiin.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
24.4.2024
Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä
Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen
Uutinen
18.4.2024
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projektiryhmän työ käyntiin
Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen Uudenmaan projekti pyörähti käyntiin aloituskokouksella 18. huhtikuuta Uudenmaan liitossa. Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi yhteinen valtionhallinnon ja kuntien asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Alueellisen projektiryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tuija Telén.