Siirry sisältöön
Haku
Artikkeli

Hyvinvointi, väestön koulutustaso ja innovointi ovat Uudenmaan vahvuuksia kansainvälisissä vertailuissa

Helsingin Allas Sea pool, merta ja Suomenlinnan lautta.

Uusimaa on Euroopan ja koko maailman kärjessä monissa kansainvälisissä vertailuissa. Uudenmaan vahvuudet liittyvät hyvinvointiin, väestön korkeaan koulutustasoon ja innovointiin. Kuitenkin parannettavaa myös on esimerkiksi kestävään kehitykseen ja työllisyyteen liittyen.

Vuonna 2020 Uusimaa sijoittui eurooppalaisista alueista toiseksi Euroopan komission sosiaalisen kehityksen vertailussa (SPI-indeksi). Myös kilpailukykyä mittaavan indeksin perusteella Uudellamaalla menee hyvin. Maakunta sijoittui kymmenenneksi Euroopan alueiden kilpailukykyä mittaavassa indeksissä (RCI-indeksi).

Uusimaa on toinen eurooppalaisten alueiden joukossa alueellista innovaatiokyvykkyyttä ja alueiden innovaatiojärjestelmän suorituskykyä mittaavassa vertailussa (Regional Innovation Scoreboard 2021). Kansainvälisten investointien kohteena Uusimaa on tunnustettu Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi maakunnaksi Financial Timesin selvityksessä vuonna 2018. 

– Uudenmaan vahvuuksia kansainvälisessä vertailussa ovat muun muassa korkea koulutustaso ja osaaminen, alueen innovaatiojärjestelmän toimivuus sekä asukkaiden luottamus instituutioihin ja omiin oikeuksiinsa, erityisasiantuntija Johannes Herala kertoo.

Kansainvälisessä vertailussa meistä itsestämme riippumattomana heikkoutena voidaan pitää syrjäistä sijaintia verrattuna esimerkiksi useisiin muihin eurooppalaisiin metropolialueisiin.

– Tätä kuitenkin paikkaa hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman toimivuus ja merkitys tärkeänä kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana, Herala jatkaa.

Muun Suomen ja useiden muiden kehittyneiden talouksen tapaan Uudellamaalla väestörakenteen vanheneminen asettaa haasteita talouden kasvulle, työvoiman saatavuudelle ja julkisen talouden kestävyydelle. Haaste korostuu Heralan mukaan erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla maakunnan reuna-alueilla.

Pohjoiseurooppalaisten kaupunkiseutujen vahvuudet ovat erilaisia

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelutyön pohjaksi on tehty kansainvälinen kilpailukykyselvitys(Siirryt toiseen palveluun). Siinä on verrattu kuutta pohjoiseurooppalaista kaupunkiseutua, jotka voisivat kilpailla samoista investoinneista sekä yritysten ja työvoiman sijoittumisesta. Selvityksessä verrattiin yhtenä alueena Helsingin seutua, johon kuuluu 14 kuntaa Uudenmaan 26 kunnasta.

– Vertailussa huomioitiin alueiden vetovoima, tuottavuus ja innovaatiot, elämänlaatu ja ympäristön vaaliminen. Helsingin seutu oli vertailussa neljäs, kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka kuvailee.

MAL-työn kilpailukykyselvityksessä Helsingin seudun vahvuuksiksi nähtiin teknologiateollisuus- ja startup-vetoinen innovatiivisuus, tasa-arvo sekä hyvän työelämän ja vapaa-ajan tasapaino. Alue on tulosten mukaan turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä onnistunut toistaiseksi välttämään segregaatiota pohjoismaisia suuria kaupunkiseutuja paremmin.

– Vertailun mukaan tuottavuus, innovaatiokyvykkyys ja niihin liittyvä nettomaahanmuutto ovat asioita, joissa Helsingin seudulla on parannettavaa. Verrattuna toisiin alueisiin myös alueen työllisyys on alhaisin ja työttömyys korkein, Mansikka kertoo tuloksista.

Koulutetun työvoiman saatavuus on heikompaa sekä tutkimus- ja kehitysmenot ovat pienempiä Helsingin seudulla kuin muilla kansainvälisen kilpailukykyvertailun alueilla. Kestävä kehitys on myös asia, johon vertailun mukaan tulisi kiinnittää huomiota Helsingin seudulla. Hiilinieluja ja suojeltuja alueita on vähemmän kuin muualla ja hiilineutraaliustavoitteet ovat pohjoismaista keskikastia.

Kansainväliset vertailut auttavat tunnistamaan alueen vahvuuksia ja haasteita

Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia tavoittelevan Uusimaa-ohjelman valmisteluun on saatu eväitä kansainvälisistä vertailuista. Uuden Uusimaa-ohjelman eli maakuntaohjelman valmistelua on tehty yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ohjelma tulee sisältämään vision vuodelle 2030 sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2022–2025.

– Uusimaa haluaa olla kansainvälinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä, taloudellisessa kilpailukyvyssä ja ihmisten hyvinvoinnissa. Jotta voimme näihin tavoitteisiin päästä, meidän on asemoitava itseämme myös kansainvälisesti, Herala toteaa.

Uusimaa-ohjelma ja sen ympäristöselostus ovat lokakuussa nähtävillä ja niihin voi silloin antaa lausuntoja. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy Uusimaa-ohjelman joulukuussa 2021.

– Uusimaa-ohjelman avulla voimme koota yhteen maakunnan yhteistä tahtoa ja tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi ja nykyisten vahvuuksien vahvistamiseksi, Herala kuvaa kansainvälisten vertailujen roolia ohjelman valmistelussa.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Johannes Herala, puh. 044 365 1988
Erityisasiantuntija Rosa Tuomi, puh. 050 563 0375
Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, puh. 040 524 9186

Kaikki uutiset