Ilmastokasvo Antti Rehtijärvi rakentaa monimuotoista teatteria ja vastuullisia elämyksiä
Tuotantojohtaja Antti Rehtijärvi vastaa Helsingin Kaupunginteatterin tuotantotekniikan kokonaisuudesta sekä kiinteistöistä ja tietotekniikasta. Käytännössä se tarkoittaa tuotantojen johtamista ja taiteen, talouden, tekniikan, tuotantojen, turvallisuuden sekä kestävyyden yhteensovittamista. Kestävyys on noussut hänen työssään läpileikkaavaksi teemaksi Kaupunginteatterin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myötä.
Millaisia asioita Helsingin Kaupunginteatteri tekee ilmaston hyväksi?
Helsingin Kaupunginteatterin visio on olla monimuotoinen teatteri ja suunnannäyttäjä vastuullisten elämysten luomisessa. Yksi merkittävimmistä panostuksistamme on Teatterin vihreän kirjan tuominen Suomeen. Kyseessä on Isossa-Britanniassa kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka ohjaa teatterialaa kohti hiilineutraaliutta. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen: kestävät tuotannot, rakennukset ja toiminnot. Olemme olleet mukana kääntämässä ja jalkauttamassa järjestelmää yhteistyössä Suomen Teatterit ry:n sekä Kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Tavoitteenamme on, että Teatterin vihreä kirja otettaisiin käyttöön teattereissa kautta maan.
Lisäksi kehitämme omaa toimintaamme aktiivisesti. Rakensimme maaliskuussa 2024 oman aurinkovoimalan, jonka tavoitteena on kattaa noin viisi prosenttia teatterin vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Muuten käytämme täysin uusiutuvaa tuulisähköä. Lisäksi sähkönkulutusta on vähennetty isolla investoinnilla led-valaistukseen. Olemme myös lisänneet sähköautojen latauspisteitä teatterin yhteyteen.
Voimme tehdä näkyväksi ilmastokysymykset tavoilla, jotka puhuttelevat tunteita ja herättävät ajatuksia ja siten inspiroivat ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arjessa.
Millaisina asioina ilmastotyö näkyy sinun jokapäiväisessä työssäsi?
Olen mukana kunnianhimoisessa ympäristöjohtamisen projektissamme, jonka tavoitteena on tehdä Kaupunginteatterin toiminnasta hiilineutraalia tinkimättä teosten huippulaadusta. Koordinoimme työtä kolmen hengen ympäristöjohtamisen tiimissä, johon kuuluvat lisäkseni ympäristöprojektin projektipäällikkö Sari Kangas-Ikkala ja lavastamon päällikkö Tuomas Antikainen. Lisäksi edistän ympäristöasioita teatterin sisällä erilaisissa foorumeissa sekä jaan oppeja ja ratkaisuja muille teattereille.
Mikä työssäsi on juuri nyt ajankohtaista ilmastonäkökulmasta?
Saimme keväällä laskettua ensimmäistä kertaa teatterin hiilijalanjäljen vuodelta 2023. Se oli noin 12,1 kg CO₂-ekvivalenttia per katsoja – yhteensä 3387 tonnia. Teemme tämän pohjalta parhaillaan ilmastotiekarttaa, johon kokoamme jo tehdyt toimet ja selkeän suunnitelman tulevista. Tavoitteena on määrittää koko teatterille yhdenmukaiset päämäärät ja mittarit, joilla etenemistä seurataan.
Tiekarttatyön rinnalla teemme jatkuvasti paljon töitä sen eteen, että Teatterin vihreä kirja saataisiin käyttöön tuotannoissa. Se vaatii aikaa ja monen tahon yhteistyötä.
Millaisia ilmastotavoitteita teatterilla on?
Seuraamme Helsingin kaupunkistrategiaa, jonka mukaan kaupunki tähtää nettonollapäästöihin vuoteen 2040 mennessä. Omalta osaltamme pyrimme siihen, että tuotantomme täyttävät Teatterin vihreän kirjan perustason vaatimukset. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vähintään 50 prosenttia tuotannoissa käytettävistä materiaaleista on kierrätetyistä lähteistä ja teoksen jälkeen 65 prosenttia materiaaleista päätyy jatkokäyttöön. Tavoite on todella kunnianhimoinen, mutta haluamme lisätä kiertotaloutta merkittävästi omissa teoksissamme.
Miten ilmastotyö teattereissa on kehittynyt vuosien varrella?
Kestävyys tarkoitti aiemmin yksittäisiä toimenpiteitä, kuten pukujen muokkaamista ja kierrättämistä eri teosten välillä. Yksittäisistä teoista ollaan nyt siirtymässä systeemiajatteluun ja kestävyys alkaa ensimmäistä kertaa asettua rakenteisiin. Nykyään mietitään, mitä se tarkoittaa suunnitteluprosessin, valmistamisen, hankintojen ja kumppanivalintojen kannalta.
Millaiset käytännöt ovat mielestäsi erityisen tärkeitä teatterimaailmassa päästöjen vähentämiseksi jatkoa ajatellen?
Toimiva yhteistyö kiertotalouden lisäämiseksi on keskeistä. Esimerkiksi teattereiden yhteiset, jaetut varastot voisivat tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä. Lavasteet, huonekalut, tarpeisto, puvut ja tekniikka voisivat kiertää laajemminkin, ei vain yksittäisen teatterin sisällä. Yhteistyötä voisi laajentaa myös tv- ja elokuva-alalle.
Toinen tärkeä asia on tiedon jakaminen. Kestävyyteen liittyvät kysymykset, kuten hiilijalanjäljen laskeminen, ympäristöystävälliset materiaalivalinnat tai kestävät hankinnat, eivät välttämättä ole tuttuja asioita kaikille teatterialan ammattilaisille. Kokemusten ja ratkaisujen jakaminen korostuu entisestään jatkossa.
Lisäksi uskon, että yleisön inspiroiminen kestäviin valintoihin on tärkeää. Yleisön liikkumisesta syntyy merkittävä osa teatterin ilmastovaikutuksista, joten voimme olla mukana näyttämässä suuntaa siihen, miten meille voi tulla ympäristöystävällisesti.
Laatu ja kestävyys eivät ole ristiriidassa. Kun suunnitellaan fiksusti, voidaan tehdä kunnianhimoisia teoksia ja samalla säästää sekä materiaaleja että kustannuksia.
Millaista yhteistyötä teet talon sisällä, toisten teatterien tai muiden tahojen kanssa ilmastoon liittyvissä asioissa?
Osallistun kaikkien tuotantojen käynnistämiseen, ja pyrin jo alkuvaiheessa, esimerkiksi ohjaajien tapaamisissa, tuomaan esiin teatterin ympäristötavoitteet. On tärkeää, että kiertotalouden ja kestävän tuotannon periaatteet sovitaan heti alussa osaksi prosessia.
Lisäksi olemme verkostoituneet sellaisten toimijoiden kanssa, jotka suhtautuvat ympäristövastuullisuuteen kunnianhimoisesti. Sparraamme paljon muun muassa Kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Olemme myös hakeneet oppia ja käytäntöjä Lontoon National Theatrelta ja Amsterdamin oopperalta, joissa ilmastotyöhön on panostettu pitkäjänteisesti.
Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä Sitowisen kanssa, joka on ollut keskeinen kumppani ilmastotiekartan laatimisessa ja hiilijalanjäljen laskennassa. He tuovat meille tärkeää ympäristöjohtamisen asiantuntemusta.
Miten näet kulttuurialan roolin kestävyysmurroksessa?
Kulttuurialalla on kestävyysmurroksessa sekä sisäinen että ulkoinen rooli. Meidän teatterien ja kaikkien, ketkä tekevät kulttuuria, pitää toimia vastuullisesti ja samalla vaikuttaa yhteiskuntaan taiteen keinoin. Kulttuuriala voi tavoittaa todella laajoja yleisöjä. Meillä on mahdollisuus toimia ilmastokeskustelussa suunnannäyttäjänä ilman saarnaavaa otetta. Sen sijaan voimme tehdä näkyväksi ilmastokysymykset tavoilla, jotka puhuttelevat tunteita ja herättävät ajatuksia ja siten inspiroivat ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arjessa.
Mikä ilmastotyössä on ilahduttanut?
Minua on ilahduttanut tosi paljon, miten meidän henkilöstömme on sitoutunut ilmastotyöhön, ja mikä into heillä on viedä asioita eteenpäin. Kun ympäristövastuullisuus otettiin osaksi teatterin strategiaa, henkilöstö reagoi siihen todella myönteisesti. Meillä on töissä paljon ympäristötietoista väkeä, jolta syntynyt valtavasti hyviä ideoita, miten vastuullisuutta voi toteuttaa arjessa.
Toinen ilahduttava asia on ollut huomata, että laatu ja kestävyys eivät ole ristiriidassa. Kun suunnitellaan fiksusti, voidaan tehdä kunnianhimoisia teoksia ja samalla säästää sekä materiaaleja että kustannuksia.
Mitä haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville kulttuurialan ammattilaisille?
Muutos syntyy yhdessä. Aloita nyt se, mitä voit itse päätöksentekijänä tehdä ilmaston hyväksi. Kannustan ottamaan mukaan ympäristötyön ammattilaisia, jotka voivat auttaa esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennassa ja suunnittelussa.
Ruohonjuuritason vinkkinä kerron vielä oman oppini: ota ilmastoasiat mukaan eri kokousten asialistalle, olipa kyse sitten johtoryhmästä, tuotantokokouksesta tai suunnittelupalaverista. Yllättävästi se alkaa ohjata toimintaa ja keskustelua siihen, mitä me oikeasti teemme ja miten voimme parantaa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
17.11.2025
Uudenmaan liitto toimii ruoan innovaatioekosysteemin vauhdittajana
Uudenmaan kehittämistä ohjaavassa maakuntaohjelmassa ja Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassa on tunnistettu tarve uudistaa maakunnan ruokajärjestelmää aiempaa kestävämmäksi. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastotavoitteen saavuttamisen kannalta maakunnan ruokajärjestelmän kehittäminen kestävämmäksi ja vähähiilisemmäksi on keskeisessä roolissa.
Uutinen
14.11.2025
Tulevaisuustutka-webinaarissa syvennytään rakennussektorin kestävyysloikkaan 4.12.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 4. joulukuuta klo 8.15–9.00 keskustellaan rakennussektorin tulevasta kestävyysloikasta niin resurssien kuin päästöjenkin näkökulmasta. Lisäksi webinaarissa avataan Uudellamaalla käynnissä olevia toimenpiteitä, joihin yritykset ja kunnat voivat osallistua, kuten rakennusosien uudelleenkäyttömarkkinapaikka ja maamassafoorumi.