Siirry sisältöön
Haku
Blogi

Innolla mukana MAL-työssä

Ilona Mansikka, Mariikka Manninen
Uusi kerrostaloalue Jätkäsaaressa, etualalla rakennustyömaata.

Uusi maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelukierros eli MAL 2023 on käynnistynyt laajassa yhteistyössä Helsingin seudulla. Myös Uudenmaan liitto on mukana työssä seudullisen maankäytön suunnittelun asiantuntijana. 

Koko Uusimaa kasvaa tuoreen selvityksen(avautuu uuteen ikkunaan) mukaan jopa 580 000 asukkaalla ja 230 000 työpaikalla vuoteen 2060 mennessä. Valtaosa tästä kasvusta suuntautunee Helsingin seudulle, ja suurin osa muuttovoitosta tulee ennusteiden mukaan maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. 

Nykyisille ja uusille asukkaille tarvitaan asuntoja ja liikkumisen on oltava sujuvaa myös väkimäärän kasvaessa. Samalla pitäisi reagoida ilmaston, ympäristön ja väestön muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. 

MAL-yhteistyön myötä liiton maakuntakaavoissa ja kuntien omissa suunnitelmissaan maalailema tulevaisuus alkaa saada konkreettisia muotoja. 

Yksi keino ottaa koppia tulevasta ja ohjata kehitystä haluttuun suuntaan on Helsingin seudun kuntien yhteinen MAL 2023 -suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena tulisi kehittää maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. 

MAL-suunnitelma tähtää seudun yhteiseen visioon lähivuosikymmenten kehittämisen suuntaviivoista sekä kuntien ja valtion väliseen sopimukseen tärkeiden hankkeiden rahoituksesta. Työtä tehdään vuosina 2020–2023, mutta suunnitelman ja sopimuksen sisältämien toimien osalta katse on kauempana tulevissa vuosikymmenissä. 

Kenelle tulevaisuutta suunnitellaan?

Keskeistä on ollut heti MAL-työn alussa hahmottaa, kenelle tulevaisuutta suunnitellaan. Keitä Helsingin seudulla asuu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, miten he elävät ja millaisia tarpeita heillä on? 

Moni heistä ei ole vielä syntynyt, ja moni asuu vielä jossakin muualla kuin Suomessa. Nykyistenkin asukkaiden elämässä ehtii tapahtua monia käänteitä, ennen kuin tänään hahmoteltavat tulevaisuudenkuvat alkavat realisoitua todelliseksi elinympäristöksi. 

Entä miten muutosten myllerryksessä pidetään huolta siitä, että seutu kehittyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena, pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy jatkossakin tarjoamaan laadukkaan elämisen mahdollisuuksia moninaistuvalle väestölle? 

Näihin kysymyksiin on etsitty yhdessä vastauksia jo MAL-työn alussa kokoamalla seutubarometri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sekä seudun nykytilaa ja kehityssuuntia(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kuvaava aineisto. 

Kestävää kasvua sisäänpäin

Jo aiemmat maakuntakaavat sekä erityisesti vuonna 2020 hyväksytty Uusimaa-kaava 2050 ovat osaltaan luotsanneet Helsingin seudun kehitystä kohti vahvistuvaa metropolialuetta, joka rakentuu monipuolisista keskuksista, niitä yhdistävistä liikenneverkostoista ja näihin tukeutuvista, tiiviistä asuin- ja työpaikka-alueista. 

Olemassa olevan kaupunkirakenteen hyödyntäminen on kestävyyden kivijalka. Nykyistä rakennettaan tiivistämällä Helsingin seutu voi kasvaa, ilman että sen tarvitsee laajentua yhä uusille alueille. Uuden sijaan myös kaupunkiseudun suunnittelussa on järkevämpää tuunata, korjata ja kierrättää. Kasvamalla sisäänpäin, rakennettua ympäristöä hyödyntäen, säästetään luontoalueita monimuotoisuudelle, virkistykselle ja hiilinieluiksi.

Näistä samoista kestävistä periaatteista ponnistetaan myös MAL-työssä. Tämän suunnittelukierroksen ytimessä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) on kestävä kaupungistuminen, jota tuetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla.

Katse koko Uudessamaassa 

MAL-työtä tehdään laajassa yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan, kuntayhtymien ja valtion kesken. Uudenmaan liitolla on yhdessä seudun muiden kuntayhtymien, HSL:n ja HSY:n, kanssa aktiivinen rooli työn koordinoinnissa ja tukemisessa erityisesti maankäytön näkökulmasta. 

Päässään liitolla on koko Uudenmaan maakunnan suunnittelijan hattu, ja siten tehtävänään huolehtia myös varsinaista MAL-aluetta laajemman näkökulman huomioinnista suunnittelussa. Kädessään liitolla on työrukkaset Helsingin seudun sekä erityisesti Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien auttamiseen uudenlaisen yhteistyösopimuksen puitteissa. 

Uudenmaan liitolla on yhdessä seudun muiden kuntayhtymien kanssa aktiivinen rooli työn koordinoinnissa ja tukemisessa erityisesti maankäytön näkökulmasta. 

Käytännössä liitto osallistuu MAL-suunnitteluun esimerkiksi olemalla mukana työtä eteenpäin luotsaavissa asiantuntijaryhmissä sekä osallistumalla tiedonkeruuseen ja -tuottamiseen. 

Maakuntakaava liitelee korkealla, on otteeltaan strateginen ja tähtää pitkälle tulevaisuuteen koko Uudenmaan osalta. MAL-työn painopiste taas on seuraavassa vuosikymmenessä sekä liikenteen ja maankäytön yhteen sovittamisessa Helsingin seudulla. Suunnitelmat täydentävät ja tukevat toisiaan niin tavoitteiden kuin ratkaisujenkin tasolla. Rinnakkaisten prosessien vapaamuotoisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia jo usealta kierrokselta.

MAL-yhteistyön myötä liiton maakuntakaavoissa ja kuntien omissa suunnitelmissaan maalailema tulevaisuus alkaa saada konkreettisia muotoja – niin nykyisten kuin tulevienkin Helsingin seudun asukkaiden kestävänä, vetovoimaisena ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoavana elinympäristönä.

Ilona Mansikka

Kirjoittaja työskentelee kaavoituspäällikkönä Uudenmaan liitossa.

Mariikka Manninen

Kirjoittaja työskentelee maakunta-arkkitehtina Uudenmaan liitossa.

Avainsanat:

Maakuntakaava
Kaikki uutiset