Kaavoitusjärjestelmässä on kolme tasoa: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava on näistä yleispiirteisin, ja se toimii ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle alueiden käytön suunnittelulle. Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain käynnistyspäätöksestä hyväksymiseen, toteutukseen ja seurantaan.
Kaavoitusjärjestelmän tasot: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava
Maakuntakaavoissa suunnitellaan alueiden käyttöä koko maakunnan alueella. Kaavan laatii maakunnan liitto, ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto.
Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle sekä muulle alueiden käytön suunnittelulle. Maakuntakaavan yleispiirteisiä linjauksia tarkennetaan kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa.
Maakuntakaavassa käsitellään vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä tai useamman kuin yhden kunnan aluetta koskevia kysymyksiä. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan.
Yleiskaava on kunnan laatima yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös useamman kunnan yhteisenä kaavana.
Asemakaava on kunnan laatima yleiskaavaa tarkempi kaava. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla.
Liitolla yhteensovittava ja kokoava rooli maankäytön suunnittelussa
- Laadimme maakuntakaavoja ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia, joissa sovitetaan yhteen Uudenmaan maankäytön, liikenteen, palveluiden, elinkeinojen ja ympäristön tavoitteet ja kehittämistarpeet.
- Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.
- Maakuntakaavassa esitämme kartalla kokonaiskuvan maakunnan kehittämisestä.
- Tuemme liiton suunnitelmilla kuntien kaavoitusta ja maakunnan eri osien pitkäjänteistä kehittämistä.
- Kokoamme julkiset, yksityiset sekä kolmannen ja neljännen sektorin toimijat yhteisten suunnitelmien ja tavoitteiden taakse.
- Vertailemme eri suunnitteluvaihtoehtoja ja arvioimme suunnitelmien vaikutuksia.
- Tarjoamme yhteistyöfoorumin maakunnan kehittämiselle yli kunta- ja sektorirajojen.
Maakuntakaavojen laadinta etenee vaiheittain
Maakuntakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa
- maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
- kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin
- elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin
- virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen
- alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen.
Maakuntakaava koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä sekä selostuksesta, jossa esitellään ja perustellaan kaavan ratkaisuja.
Kaavat voidaan laatia joko koko maakunnan alueelle tai jollekin sen osa-alueelle. Ne voivat olla kokonaiskaavoja, joissa käsitellään kaikki alueiden käytön muodot, tai vaihekaavoja, joissa käsitellään vain tiettyjä teemoja.
Kaavan laadinta on pitkä prosessi
Maakuntakaavat laaditaan maakuntien liitoissa. Kaavatyö kestää tyypillisesti noin neljästä viiteen vuotta. Kaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lainvoiman kaava saa vasta valitusprosessin päätyttyä.
Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien myötä. Varmistamme antamillamme lausunnoilla, että nämä ovat maakuntakaavan mukaisia.
Kaavojen toteutumista edistetään myös viestinnällä ja erilaisilla hankkeilla.
Kaavatyö käynnistyy maakuntahallituksen päätöksellä. Aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa määritellään tulevan maakuntakaavan tavoitteet, aikataulu ja osalliset. Maakuntahallituksen päätöksellä suunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, ja siitä pyydetään palautetta.
Kaavan valmisteluvaiheeseen kuuluu useita selvityksiä, ja siinä kaavalle hahmotellaan raamit. Vuoropuhelua käydään asiantuntijaryhmissä sekä keskeisten sidosryhmien, kuten kuntien, viranomaisten ja päättäjien kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, ja siitä pyydetään lausunnot.
Ehdotusvaihe on kaksiosainen. Ensin kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä, minkä jälkeen tarkentunut ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville maakuntahallituksen päätöksellä. Kuka tahansa voi jättää muistutuksen nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Muistutuksiin laaditaan vastineet, minkä jälkeen kaava viimeistellään.
Kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus voi kuitenkin päättää, että kaava tulee voimaan valituksista huolimatta. Lainvoiman kaava saa vasta valitusprosessin päätyttyä.
Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten kaavojen ja suunnitelmien myötä. Uudenmaan liiton antamilla lausunnoilla varmistetaan, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat maakuntakaavan mukaisia. Toteutumista seurataan ja edistetään muun muassa viestinnän ja erilaisten hankkeiden avulla.
Usein kysyttyjä kysymyksiä maakuntakaavoituksesta
Maakuntakaava on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä, koko maakunnan aluetta tai useampaa kuntaa koskeva maankäytön suunnitelma. Uudellamaalla se kattaa 26 kuntaa. Yleispiirteisimpänä kaavana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan perustana on maankäyttö- ja rakennuslaki.
Maakuntakaavoissa käsitellään kaikkia maankäytön muotoja: rakennettavia alueita, viherverkostoa, liikenneverkostoa ja teknisen huollon ratkaisuja sekä arvokkaita alueita kuten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura-alueita. Kaava-aineisto koostuu kartasta, siihen liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä sekä niitä tarkemmin kuvailevasta ja perustelevasta selostuksesta.
Maakuntakaava mahdollistaa alueen suunnittelun yksittäistä kuntaa laajemmasta näkökulmasta. Se sovittaa yhteen valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet. Esimerkiksi rautateiden tai viheralueiden on jatkuttava kunnan rajoista huolimatta.
Uudellamaalla maakuntakaavat laatii Uudenmaan liitto yhteistyössä alueen kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden sekä valtion kanssa. Asukkailta ja muilta osallisilta pyydetään palautetta tärkeimmissä kaavavaiheissa. Kaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, ja kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto.
Uudellamaalla valmistuu keskimäärin yksi maakuntakaava valtuustokaudessa eli neljässä vuodessa. Mahdolliset valitukset hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen pidentävät kaavan lainvoimaiseksi tuloa arviolta ainakin parilla vuodella.
Kaavatyön aluksi laaditaan osallisuus- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään tulevan maakuntakaavan tavoitteet, aikataulu ja osalliset. Valmisteluvaiheeseen kuuluu useita selvityksiä, ja siinä kaavalle hahmotellaan raamit. Ehdotusvaiheessa käydään läpi aiempien kaavavaiheiden palautetta, tehdään lisäselvityksiä ja pyydetään palautetta tarkennetusta ehdotuksesta. Lopuksi valtuusto hyväksyy maakuntakaavan.
Uudenmaan maakuntakaavoitusta on helppo seurata Uudenmaan liiton verkkosivujen, uutiskirjeen ja sosiaalisen median kanavien välityksellä. Kaava-aineistoihin pääsee tutustumaan kaikissa kaavan vaiheissa, joissa ne ovat julkisesti nähtävillä ja kuka tahansa voi antaa niistä palautetta.
Maakuntakaavan mittakaava on kuntakaavoja yleispiirteisempi, ja sen linjaukset tarkentuvat kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavassa voidaan esimerkiksi osoittaa radanvarteen uusi taajama-alue, jonka suunnitelmia tarkennetaan kuntien kaavoissa aina rakennusten ja teiden sijaintia myöten.
Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja, jotka täydentävät toisiaan. Kokonaiskaavat käsittävät kaikki maankäytön muodot. Toimintaympäristön muutostarpeisiin vastataan kuitenkin ketterimmin vaihekaavoilla, joihin valitaan vain tietyt teemat tai osa-alueet. Kokonaisuuden hahmottamista auttaa epävirallinen kaavakarttojen yhdistelmä.
Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten kaavojen ja suunnitelmien myötä. Uudenmaan liiton antamilla lausunnoilla(Siirryt toiseen palveluun) varmistetaan, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat maakuntakaavan mukaisia. Toteutumista seurataan, ja sitä edistetään muun muassa viestinnällä ja erilaisilla hankkeilla.
Aiheeseen liittyvää
Voimassa olevat maakuntakaavat
Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja. Kokonaisuuden hahmottamista ja tulkintaa helpottaa epävirallinen kaavayhdistelmä.
Lisätietoja kaavoituksesta:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Ajankohtaista
Uutinen
7.2.2025
Uusi työkalu antaa luonnolle tärkeiden ekologisten yhteyksien toimivuudesta arvion
Luontoalueiden väliset ekologiset yhteydet ovat keskeinen edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle muuttuvassa ilmastossa. Työkalu auttaa arvioimaan, kuinka hyvin kunnan alueella tunnistetut ekologiset yhteydet toimivat, ja millaisia esteitä, kaventumia tai muita ongelmakohtia yhteyksien alueella on.
Uutinen
5.2.2025
Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.
Uutinen
5.2.2025
Tervetuloa Näkymiä Uudenmaan tulevaisuuteen -webinaariin 3.3.
Miltä Uusimaa näyttää 25 tai 35 vuoden kuluttua? Uudenmaan liitossa olemme tarkastelleet maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä väestön ja työpaikkojen kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Esittelemme Uudenmaan skenaariotyön ja väestö- ja työpaikkaprojektioiden tuloksia webinaarissa maanantaina 3. maaliskuuta klo 9.00–11.00.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Sivu päivitetty viimeksi: 21.11.2024