Siirry sisältöön
Haku
Kaavakarttaa, jonka päällä muistilappuja, taustalla toimiston käytävää.

Maakuntakaava antaa suuntaviivat kaavoitukseen

Kaavoitusjärjestelmässä on kolme tasoa: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava on näistä yleispiirteisin, ja se toimii ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle alueiden käytön suunnittelulle. Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain käynnistyspäätöksestä hyväksymiseen, toteutukseen ja seurantaan.

Kaavoitusjärjestelmän tasot: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava

Maakuntakaavoissa suunnitellaan alueiden käyttöä koko maakunnan alueella. Kaavan laatii maakunnan liitto, ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. 

Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle sekä muulle alueiden käytön suunnittelulle. Maakuntakaavan yleispiirteisiä linjauksia tarkennetaan kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. 

Maakuntakaavassa käsitellään vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä tai useamman kuin yhden kunnan aluetta koskevia kysymyksiä. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. 

Yleiskaava on kunnan laatima yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös useamman kunnan yhteisenä kaavana. 

Asemakaava on kunnan laatima yleiskaavaa tarkempi kaava. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla.  

Liitolla yhteensovittava ja kokoava rooli maankäytön suunnittelussa 

Katso videolta, miksi maakuntakaava on tärkeä.

Maakuntakaavojen laadinta etenee vaiheittain 

Maakuntakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa

Maakuntakaava koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä sekä selostuksesta, jossa esitellään ja perustellaan kaavan ratkaisuja.

Kaavat voidaan laatia joko koko maakunnan alueelle tai jollekin sen osa-alueelle. Ne voivat olla kokonaiskaavoja, joissa käsitellään kaikki alueiden käytön muodot, tai vaihekaavoja, joissa käsitellään vain tiettyjä teemoja. 

Kaavan laadinta on pitkä prosessi

Maakuntakaavat laaditaan maakuntien liitoissa. Kaavatyö kestää tyypillisesti noin neljästä viiteen vuotta. Kaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lainvoiman kaava saa vasta valitusprosessin päätyttyä.

Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten yksityiskohtaisempien kaavojen ja suunnitelmien myötä. Varmistamme antamillamme lausunnoilla, että nämä ovat maakuntakaavan mukaisia.

Kaavojen toteutumista edistetään myös viestinnällä ja erilaisilla hankkeilla.

Kaavatyö käynnistyy maakuntahallituksen päätöksellä. Aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa määritellään tulevan maakuntakaavan tavoitteet, aikataulu ja osalliset. Maakuntahallituksen päätöksellä suunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, ja siitä pyydetään palautetta.

Kaavan valmisteluvaiheeseen kuuluu useita selvityksiä, ja siinä kaavalle hahmotellaan raamit. Vuoropuhelua käydään asiantuntijaryhmissä sekä keskeisten sidosryhmien, kuten kuntien, viranomaisten ja päättäjien kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, ja siitä pyydetään lausunnot.

Ehdotusvaihe on kaksiosainen. Ensin kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä, minkä jälkeen tarkentunut ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville maakuntahallituksen päätöksellä. Kuka tahansa voi jättää muistutuksen nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Muistutuksiin laaditaan vastineet, minkä jälkeen kaava viimeistellään. 

Kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus voi kuitenkin päättää, että kaava tulee voimaan valituksista huolimatta. Lainvoiman kaava saa vasta valitusprosessin päätyttyä.

Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten kaavojen ja suunnitelmien myötä. Uudenmaan liiton antamilla lausunnoilla varmistetaan, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat maakuntakaavan mukaisia. Toteutumista seurataan ja edistetään muun muassa viestinnän ja erilaisten hankkeiden avulla.

Usein kysyttyjä kysymyksiä maakuntakaavoituksesta

Maakuntakaava on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä, koko maakunnan aluetta tai useampaa kuntaa koskeva maankäytön suunnitelma. Uudellamaalla se kattaa 26 kuntaa. Yleispiirteisimpänä kaavana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan perustana on maankäyttö- ja rakennuslaki.

Maakuntakaavoissa käsitellään kaikkia maankäytön muotoja: rakennettavia alueita, viherverkostoa, liikenneverkostoa ja teknisen huollon ratkaisuja sekä arvokkaita alueita kuten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura-alueita. Kaava-aineisto koostuu kartasta, siihen liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä sekä niitä tarkemmin kuvailevasta ja perustelevasta selostuksesta. 

Maakuntakaava mahdollistaa alueen suunnittelun yksittäistä kuntaa laajemmasta näkökulmasta. Se sovittaa yhteen valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet. Esimerkiksi rautateiden tai viheralueiden on jatkuttava kunnan rajoista huolimatta. 

Uudellamaalla maakuntakaavat laatii Uudenmaan liitto yhteistyössä alueen kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden sekä valtion kanssa. Asukkailta ja muilta osallisilta pyydetään palautetta tärkeimmissä kaavavaiheissa. Kaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, ja kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto

Uudellamaalla valmistuu keskimäärin yksi maakuntakaava valtuustokaudessa eli neljässä vuodessa. Mahdolliset valitukset hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen pidentävät kaavan lainvoimaiseksi tuloa arviolta ainakin parilla vuodella. 

Kaavatyön aluksi laaditaan osallisuus- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään tulevan maakuntakaavan tavoitteet, aikataulu ja osalliset. Valmisteluvaiheeseen kuuluu useita selvityksiä, ja siinä kaavalle hahmotellaan raamit. Ehdotusvaiheessa käydään läpi aiempien kaavavaiheiden palautetta, tehdään lisäselvityksiä ja pyydetään palautetta tarkennetusta ehdotuksesta. Lopuksi valtuusto hyväksyy maakuntakaavan. 

Uudenmaan maakuntakaavoitusta on helppo seurata Uudenmaan liiton verkkosivujen, uutiskirjeen ja sosiaalisen median kanavien välityksellä. Kaava-aineistoihin pääsee tutustumaan kaikissa kaavan vaiheissa, joissa ne ovat julkisesti nähtävillä ja kuka tahansa voi antaa niistä palautetta. 

Maakuntakaavan mittakaava on kuntakaavoja yleispiirteisempi, ja sen linjaukset tarkentuvat kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavassa voidaan esimerkiksi osoittaa radanvarteen uusi taajama-alue, jonka suunnitelmia tarkennetaan kuntien kaavoissa aina rakennusten ja teiden sijaintia myöten. 

Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja, jotka täydentävät toisiaan. Kokonaiskaavat käsittävät kaikki maankäytön muodot. Toimintaympäristön muutostarpeisiin vastataan kuitenkin ketterimmin vaihekaavoilla, joihin valitaan vain tietyt teemat tai osa-alueet. Kokonaisuuden hahmottamista auttaa epävirallinen kaavakarttojen yhdistelmä. 

Maakuntakaavat konkretisoituvat kuntien ja muiden viranomaisten kaavojen ja suunnitelmien myötä. Uudenmaan liiton antamilla lausunnoilla(Siirryt toiseen palveluun) varmistetaan, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat maakuntakaavan mukaisia. Toteutumista seurataan, ja sitä edistetään muun muassa viestinnällä ja erilaisilla hankkeilla

Sivu päivitetty viimeksi: 3.8.2022