Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät toimia kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät, että Suomeen laaditaan kansallinen ja alueellinen tilannekuva energiajärjestelmästä sekä vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä saada kilpailtua EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimilla vahvistetaan talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi keskustelivat linjauksista ministeriöiden kanssa 17. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa. Tapaamisen teemana oli kokonaisturvallisuus, jota tarkasteltiin erityisesti vihreän siirtymän investointien, energian riittävyyden ja EU-rahoituksen näkökulmasta.
Vihreän siirtymän investoinneilla on merkittävä rooli sekä työllisyydessä että energiajärjestelmän kehittämisessä. EK:n dataikkunan mukaan investointipotentiaali on yli 48 miljardia euroa ja noin 6 600 työpaikkaa. Samalla Suomen kilpailuetu uusiutuvassa energiassa on heikentymässä.
Sähkön saatavuus ja siirto ovat keskeisiä pullonkauloja kasvun kannalta. Maakunnat korostavat, että sähkö- ja vetyverkkoja tulee kehittää vastaamaan kasvavaa kysyntää ja vihreän teollisuuden tarpeita. Päätöksenteon tueksi on tarve muodostaa yhteinen kansallinen ja alueellinen kokonaiskuva energiataseesta ja järjestelmän kehittämistarpeista.
Suomen tavoitteena on nostaa TK-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen saavuttamiseksi katse on suunnattava nykyistä määrätietoisemmin EU:n kilpailtuun rahoitukseen.
– On varmistettava TKI-toimijoiden kyky hakea ja toteuttaa kilpailtuja EU-rahoitteisia hankkeita ja luotava väline EU-hankevalmistelua varten. Lisäksi on vaikutettava siihen, että tuleva EU:n kilpailukykyrahasto tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
Kasvu- ja vientimaakunnat vastaavat yli 73 prosentista Suomen TKI-menoista sekä saavat 80 prosenttia Horisontti Eurooppa -rahoituksesta.
– On koko Suomen etu, että kasvu- ja vientimaakuntien potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Tämä edellyttää valtion ja alueiden yhteisiä panostuksia ja toimenpiteitä, sanoo Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).
Lisätiedot:
Eero Venäläinen
Aluekehitysjohtaja
eero.venalainen@uudenmaanliitto.fi
Aluekehitystyön johtaminen, maakuntajohtaja Tuija Telénin varahenkilö
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.4.2026
Päärataryhmä: Päärata kaksiraiteiseksi koko matkalle, Helsinki–Tampere-välille vähintään kolme raidetta
Pääradasta on kehitettävä korkeatasoinen, nopea ja toimintavarma liikenneväylä, joka on koko pituudeltaan kaksiraiteinen ja Helsinki–Tampere-välillä vähintään kolmeraiteinen. Tavoitteena on parantaa myös kansainvälisiä yhteyksiä. Pääradan kehittäminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista.
Uutinen
16.2.2026
Uusimaa peräänkuuluttaa korjauksia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen rahoitusmalliin
Uudenmaan liitto sekä 32 Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajaa ottavat kantaa hallituksen esittämään muutokseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen rahoituslaissa. Muutos merkitsisi Uudellemaalle arviolta noin 200 miljoonan euron heikennystä rahoitukseen.