Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät toimia kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät, että Suomeen laaditaan kansallinen ja alueellinen tilannekuva energiajärjestelmästä sekä vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä saada kilpailtua EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimilla vahvistetaan talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi keskustelivat linjauksista ministeriöiden kanssa 17. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa. Tapaamisen teemana oli kokonaisturvallisuus, jota tarkasteltiin erityisesti vihreän siirtymän investointien, energian riittävyyden ja EU-rahoituksen näkökulmasta.
Vihreän siirtymän investoinneilla on merkittävä rooli sekä työllisyydessä että energiajärjestelmän kehittämisessä. EK:n dataikkunan mukaan investointipotentiaali on yli 48 miljardia euroa ja noin 6 600 työpaikkaa. Samalla Suomen kilpailuetu uusiutuvassa energiassa on heikentymässä.
Sähkön saatavuus ja siirto ovat keskeisiä pullonkauloja kasvun kannalta. Maakunnat korostavat, että sähkö- ja vetyverkkoja tulee kehittää vastaamaan kasvavaa kysyntää ja vihreän teollisuuden tarpeita. Päätöksenteon tueksi on tarve muodostaa yhteinen kansallinen ja alueellinen kokonaiskuva energiataseesta ja järjestelmän kehittämistarpeista.
Suomen tavoitteena on nostaa TK-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen saavuttamiseksi katse on suunnattava nykyistä määrätietoisemmin EU:n kilpailtuun rahoitukseen.
– On varmistettava TKI-toimijoiden kyky hakea ja toteuttaa kilpailtuja EU-rahoitteisia hankkeita ja luotava väline EU-hankevalmistelua varten. Lisäksi on vaikutettava siihen, että tuleva EU:n kilpailukykyrahasto tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
Kasvu- ja vientimaakunnat vastaavat yli 73 prosentista Suomen TKI-menoista sekä saavat 80 prosenttia Horisontti Eurooppa -rahoituksesta.
– On koko Suomen etu, että kasvu- ja vientimaakuntien potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Tämä edellyttää valtion ja alueiden yhteisiä panostuksia ja toimenpiteitä, sanoo Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).
Lisätiedot:
Eero Venäläinen
Aluekehitysjohtaja
eero.venalainen@uudenmaanliitto.fi
Aluekehitystyön johtaminen, maakuntajohtaja Tuija Telénin varahenkilö
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.