Uudenmaan innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä mukana kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle. Alueemme vahva osaaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) rakentavat hyvinvointia ja elinvoimaa resurssien viisaalla käytöllä.
Kehittämisen kärjet on kirjattu Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaan, joka on nimeltään Resurssiviisas Uusimaa. Strategia vauhdittaa maakunnan kestävää kasvua ja ohjaa siihen rahoitusta.
Resurssiviisaus tarkoittaa erilaisten resurssien harkittua ja ennakoivaa käyttöä tavoilla, jotka edistävät hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Vahvuuksiin keskittymällä tutkimus- ja innovaatiotyöstä saadaan enemmän irti.
Strategian kansainvälinen brändi on nimeltään Helsinki Smart Region.
Tutustu strategiaan:
Pdf-tiedoston saa ladattua vasemman yläkulman Download-painikkeesta. Mobiililaitteilla avaa tiedosto ensin koko näytön tilaan klikkaamalla keskellä olevaa Fullscreen-painiketta.
Resurssiviisauden kattoteeman alla kolme kärkeä
Älykkään erikoistumisen strategiassa on resurssiviisauden kattoteeman alla kolme strategista kärkeä:
- ilmastoneutraalius
- sujuva arki
- uudistuva teollisuus.
Ilmastoneutraalius
Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi edistämme ennen kaikkea sellaista TKI-toimintaa, joka tukee Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toteutumista.
Tiekarttaan on valittu kuusi sellaista painopistealuetta, joihin liittyvät toimet ovat kiireellisimpiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Nämä ovat liikkuminen, maankäyttö ja rakentaminen, energiasiirtymä, kiertotalous, päästöjen kompensointi sekä kestävä kulutus ja tuotanto.
Ihmisten kaupunki eli sujuva arki
Ihmisten kaupunki tarkoittaa kaupunkikehitystä, joka tuottaa sujuvaa arkea ja asukkaiden hyvinvointia. Tärkeitä asiakokonaisuuksia ovat liikkuminen, asuminen, kaupunkisuunnittelu, ruoka ja terveyspalvelut sekä yrittäjyyden tukeminen. Uusimaa tunnetaan erityisesti älykkäistä kaupunkiratkaisuistaan.
Liikkumisen osalta ajankohtaisia teemoja ovat matkaketjut, liikkuminen keskusten välillä sekä kevyen liikenteen ratkaisut. Muita kehittämisen teemoja ovat uudenlaiset palvelut, digitalisaatio ja digitaaliset hubit, luovat alat sekä kyberturvallisuus, koulutus ja osaaminen.
Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut
Teema sisältää toimintoja, jotka tukevat eri toimialojen uudistumista. Uudellamaalla on paljon korkean teknologian osaamista, joka mahdollistaa teollisuuden murroksen. Keskiössä ovat digitaalisiin ratkaisuihin perustuvat innovaatiot ja palvelut, avoimen datan kehittäminen, alueellisen logistiikan kehittäminen sekä uudet teknologiat.
Kaupunki palveluna -yhteiskehittämisen kohteita ovat etenkin terveysteknologia ja yksilöllistetty terveys, tekoäly, virtuaali- ja lisätty todellisuus, cleantech, fintech, edutech sekä soveltuvin osin kvanttiteknologia.
Uusimaa on Suomen TKI-toiminnan kivijalka
Uudellamaalla tehdään yli puolet maamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Eurooppalaisten alueiden innovaatiokyvykkyyttä ja alueiden innovaatiojärjestelmän suorituskykyä mittaavassa vertailussa (Regional Innovation Scoreboard 2021(Siirryt toiseen palveluun)) Uusimaa sijoittuu toiseksi.
TKI-toiminta Uudellamaalla
3,4
miljardia euroa TKI-menot Uudellamaalla
50 %
Uudenmaan osuus koko maan TKI-toiminnasta
36000
TKI-sektorin työpaikkaa
Uudenmaan TKI-menot olivat 3,444 miljardia euroa vuonna 2020. Yritysten osuus kokonaismenoista oli 69 prosenttia, korkeakoulusektorin 19 prosenttia ja julkisen sektorin 12 prosenttia. Kaikista Uudenmaan työllisistä TKI-henkilöstön osuus oli 4,4 prosenttia. Tutustu lukuihin tarkemmin tilastosivuillamme.
Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa TKI-menojen osuuden nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, Uudenmaan TKI-menojen tulisi olla vähintään viisi prosenttia.
Uudenmaan aktiiviseen TKI-verkostoon kuuluu suuri määrä toimijoita. Älykkään erikoistumisen strategiamme toimeenpanossa keskeisiä tahoja kuntien ja yritysten lisäksi ovat seuraavat TKI-ekosysteemin toimijat:
Uusimaa on edelläkävijäalue, jossa löydämme yhteistyöllä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.
Antti Vasara, älykkään erikoistumisen ohjausryhmän puheenjohtaja, VTT:n toimitusjohtaja
Hanketoiminta korostuu kehittämis- ja innovaatiotyössä
TKI-työ perustuu ennen kaikkea erilaisista rahoituslähteistä tuettaviin hankkeisiin. Uusimaalaiset toimijat ovat mukana eurooppalaisissa, kansallisissa ja alueellisissa hankkeissa.
Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa toteuttavia hankkeita ja kehittämiskokonaisuuksia esitellään Helsinkismart.fi-sivustolla.(Siirryt toiseen palveluun)
TKI-toiminnan keskeiset rahoituslähteet:
Tutustu rahoitusta saaneisiin hankkeisiin:
TKI-toimintaan on tarjolla runsaasti rahoitusta. Tutustu Uudellemaalle soveltuvaan hankerahoitukseen.
Tutustu myös
Uusimaa-ohjelma
Uudenmaan maakuntaohjelma eli Uusimaa-ohjelma tähtää kohti ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa. Ohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision sekä kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet.
Lisätietoja Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiasta ja alueen innovaatiotoiminnasta:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Ajankohtaista
Artikkeli
14.2.2023
Valtion ja maakuntien välisistä aluekehittämisen keskusteluista eväitä hallitusohjelmaan
Aluekehittämisen keskusteluissa Helsingissä 8.–9.2. haettiin valtion ja maakuntien kesken yhteisiä näkemyksiä Suomen tilasta, alueiden kehitystarpeista ja resurssien suuntaamisesta. Uudenmaan edustajat toivat monipuolisesti esille maakuntamme hallitusohjelmatavoitteita ja niiden perusteluja faktoineen.
Artikkeli
7.2.2023
Koronaelpymistä tavoitellut AKKE-rahoituskierros onnistui hyvin
Tuimme vuosina 2020–2021 Uudenmaan kestävää kasvua ja elinvoimaa 4,9 miljoonalla eurolla. Rahoitusta sai tuolloin 35 hanketta, joiden toimenpiteillä pyrittiin yhteiskunnan turvalliseen elpymiseen koronakriisistä sekä kriisin haittavaikutusten torjumiseen. Nyt tehty arviointi kiteyttää, että rahoitus on vaikuttanut positiivisesti alueen toimijoiden kriisistä selviytymiseen.
Sivu päivitetty viimeksi: 8.2.2023