Uudenmaan innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä mukana kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle. Alueemme vahva osaaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) rakentavat hyvinvointia ja elinvoimaa resurssien viisaalla käytöllä.
Uusimaa on asettanut tavoitteen nousta Euroopan innovatiivisimmaksi alueeksi. Tavoitteena on kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) panostuksia viiteen prosenttiin maakunnan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Työtä ohjaa Uudenmaan maakuntaohjelma ja siinä määritellyt älykkään erikoistumisen TKI-kärjet sekä Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta.
Suomen TKI-toiminnan kivijalka ja Euroopan innovaatiotoiminnan vauhdittaja
Uudellamaalla tehdään yli puolet maamme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Uusimaa on yksi Euroopan innovaatiojohtajista ainoana Suomen maakuntana eurooppalaisten alueiden tutkimus- ja innovaatiokyvykkyyttä mittaavan vertailun(Siirryt toiseen palveluun) mukaan. Vuonna 2025 tehdyssä vertailussa Uusimaa sijoittui Euroopan kahdeksanneksi innovatiivisimmaksi alueeksi.
Uusimaa tavoittelee asemaa Euroopan innovatiivisimpana alueena mahdollistamalla innovaatiotoimintaa sekä panostamalla pk-yritysten innovaatiomahdollisuuksiin ja koulutustason nostoon. Tavoitteena on vahvistaa koko Uudenmaan tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, kaupunkien ja kylien kokeiluympäristöjä sekä innovaatioalustoja, joissa tehdään kansainvälisesti kiinnostavaa ja korkeatasoista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
TKI-toiminta Uudellamaalla
4,4
miljardia euroa TKI-menot Uudellamaalla
50 %
Uudenmaan osuus koko maan TKI-toiminnasta
42800
TKI-sektorin työpaikkaa
Uudenmaan TKI-menot olivat 4,4 miljardia euroa vuonna 2024. Yritysten osuus kokonaismenoista oli 70 prosenttia, korkeakoulusektorin 19 prosenttia ja julkisen sektorin 11 prosenttia. Suomen TKI-henkilöstä 50 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Tutustu lukuihin tarkemmin tilastosivuillamme.
Ratkaisujen Uusimaa
Uudenmaan maakuntaohjelma sisältää maakunnan älykkään erikoistumisen strategian (painopiste 2) sekä TKI-toiminnan kehittämiskärjet eli älykkään erikoistumisen kärjet. Niitä tuetaan erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan alkuvaiheessa sekä alueellisten ekosysteemien kehittämisessä. Tavoitteena on skaalata TKI-toimintaa kansainväliseksi, EU-tasoiseksi toiminnaksi hyödyntäen sekä kansallista että EU-rahoitusta.
Uudenmaan TKI-toiminnan kärkiä on yhteensä viisi:
Kestävyysratkaisuissa fokus on innovaatioissa ja toimintamalleissa, joilla vastataan kestävyyskriisiin. Kehittämistyössä painottuvat erityisesti ilmasto- ja luontoratkaisut, bio- ja kiertotalous, uudet energiamuodot ja vetyosaaminen, sininen bioteknologia sekä näihin liittyvät liiketoimintamallit. Ilmasto- ja luontoratkaisut tukevat Uudenmaan hiilineutraalisuustavoitteen ja luontopositiivisuuden toteutumista. Teemaan liittyvät myös liikenteen päästöjä vähentävät ratkaisut.
Biotalous hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja edistää innovatiivisia ratkaisuja. Kiertotalouden innovaatiotoiminta perustuu tuotteiden ja materiaalien kierrättämisen tehostamiseen. Vetyosaaminen liittyy puhtaaseen energiantuotantoon ja logistiikkaan. Sininen bioteknologia puolestaan tutkii mereneliöitä ja niiden hyödyntämistä uusien tuotteiden kehittämisessä.
Uudistavan ruokajärjestelmän kokonaisuuteen kuuluvat uudistava viljely ja ruoantuotanto, ruokajärjestelmän innovaatiot, vaihtoehtoiset proteiinit ja solumaatalous sekä näihin liittyvät liiketoimintamallit. Uudellamaalla on tunnistettu tarve uudistaa ruokajärjestelmää sekä havaittu ruoantuotannon kehittämispotentiaali TKI-toiminnassa.
Uudistavan ruokajärjestelmän tavoitteena on vahvistaa alueen ruokaturvaa, omavaraisuutta sekä koko ruoka- ja elintarvikeketjun kilpailukykyä uusien innovaatioiden avulla. Uusimaa pyrkii kehittymään innovatiiviseksi ja kestäväksi elintarviketuottajaksi ja jakelijaksi. Tavoitteena on myös, että ruoantuotannon innovaatioista saadaan uusi vientituote.
Hyvinvointia ja terveysratkaisuja edistävä TKI-toiminta keskittyy ennaltaehkäiseviin terveysratkaisuihin, mielen hyvinvointiin, terveysteknologioihin, terveys- ja lääkealaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin. Teema kytkeytyy vahvasti elinympäristöjen terveellisyyteen ja viihtyisyyteen.
Uudellamaalla on merkittävää potentiaalia, erityisesti terveydenhuollon teknologioissa ja digitaalisissa palveluissa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan runsaasti työvoimaa ja digitaalisilla ratkaisuilla voidaan osittain pyrkiä vähentämään työvoiman tarvetta. Uudellamaalla on yksi Euroopan tuotteliaimmista alan tutkimus- ja koulutusyhteisöistä.
Luovien alojen strategisessa kärjessä painopisteitä ovat luovat palvelut, laajennettu todellisuus ja immersiiviset elämykset sekä AV- ja peliala. Teknologia on yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisen väline, mutta se tarvitsee rinnalleen myös luovuutta. Teknologian lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat yhteiskunnallisia ongelmia ratkovat sosiaaliset innovaatiot.
Uudenmaan taiteen ja luovien alojen opetusta tarjoavat korkeakoulut sekä laaja yrityskenttä mahdollistavat teeman kehittämisen kohti eurooppalaista kärkeä. Luovien alojen osaajat ja työpaikat ovat Suomessa keskittyneet Uudellemaalle. Taiteen ja kulttuurin tulee olla osana opetusta koko opintopolun, jotta se muodostaa pohjan suomalaiselle innovaatiotoiminnalle. Luova ajattelu on kansalaistaito, joka auttaa kehittämään ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin. Luovuutta tarvitaan yritysten liiketoiminnan ja julkisten palvelujen kehittämisessä.
Murrokselliset teknologiat ovat keskeisiä mahdollistajia kaikille toimialoille. Keskiössä ovat tekoäly ja kvanttiteknologiat, puolijohde-, avaruus- ja energiateknologiat sekä kaksikäyttöteknologian ratkaisut. Murroksellisilla teknologioilla tarkoitetaan teknologisia innovaatioita, jotka syrjäyttävät markkinoilla vallitsevan teknologian ja voivat muuttaa kokonaisen toimialan dynamiikkaa. Murroksellisten teknologioiden luomisen rinnalla tärkeää on osaaminen niiden soveltamisessa.
Uusimaa on kansainvälinen edelläkävijä tekoäly ja kvanttiteknologioiden saralla, minkä lisäksi alueelta löytyy erityisen vahvaa osaamista puolijohde-, avaruus- ja energiateknologiassa. Maakunnalla on myös potentiaalia vahvistaa asemaa kaksikäyttöteknologioissa, jotka luovat ratkaisuja sekä siviili- että puolustusteollisuuden käyttöön. EU-rahoituksessa turvallisuuden kehittäminen painottuu jatkossa aiempaa vahvemmin.
Tutustu Uudenmaan maakuntaohjelmaan:
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta täsmentää maakuntaohjelman samannimistä painopistettä ja linjaa Uudenmaan TKI-toiminnan kehittämistä vuosina 2026–2029. Tavoitteena on kasvattaa merkittävästi kilpaillun EU-rahoituksen saantoa kaudella 2028–2034, nostaa T&K-menot viiteen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa alueen vetovoimaa. Tiekartan toteutusta ohjaa viisi toimintalinjausta ja niiden alla luetellut tehtävät, joihin kuka tahansa alueen toimija voi tarttua. Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta päivittää vuonna 2024 julkaistun EU-tasoisen TKI-toiminnan tiekartan.
julkaisu
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta 2026–2029
Uudenmaan liiton julkaisuja B 68
2026
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta 2026–2029Verkostoilla elinvoimaa ja
investointeja
Uudenmaan tulevaisuuden elinvoima ja kilpailukyky rakentuvat laaja-alaisessa, kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, joka yhdistää oppi- ja tutkimuslaitokset, yritykset sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijat. TKI-toiminnalla on ratkaiseva merkitys elinkeinoelämän uudistumisessa ja yritysten tuottavuuden kasvussa.
Tavoitteena on luoda koko Uudenmaan kattava innovaatioekosysteemi, jonka sisällä eri toimijat tekevät vaikuttavaa yhteistyötä ja uusia investointeja houkutellaan systemaattisesti yhdessä määritellyille alueille. Uudenmaan aktiiviseen TKI-verkostoon kuuluu suuri määrä toimijoita. Maakuntaohjelman toimeenpanossa keskeisiä tahoja kuntien ja yritysten lisäksi ovat seuraavat TKI-ekosysteemin toimijat:
Osaavan työvoiman saatavuus ja hanketoiminta korostuvat TKI-toiminnassa
Uudenmaan TKI-toiminnan kasvattaminen, elinkeinojen uudistuminen sekä innovatiivisten ratkaisujen luominen niin korkeakouluissa kuin yrityksissäkin vaativat osaavaa työvoimaa. Koulutus- ja osaamistason nostaminen edellyttää kansallisesti riittäviä resursseja. Resursseja tarvitaan myös korkeakoulujen TKI-toimintaan, jotta saadaan taattua tulevaisuuden osaajien koulutus ja integroituminen työelämään.
TKI-työ perustuu ennen kaikkea erilaisista rahoituslähteistä tuettaviin hankkeisiin. Uusimaalaiset toimijat ovat mukana eurooppalaisissa, kansallisissa ja alueellisissa hankkeissa.
TKI-toiminnan keskeiset rahoituslähteet:
Tutustu rahoitusta saaneisiin hankkeisiin:
Hankerahoitusta TKI-toimintaan
TKI-toimintaan on tarjolla runsaasti rahoitusta. Tutustu Uudellemaalle soveltuvaan hankerahoitukseen.
Tutustu hankerahoitukseen
Ajankohtaista tietoa Uudenmaan TKI-toiminnasta
Haluamme tavoittaa Uudenmaan TKI-toiminnan keskeiset sidosryhmät (mm. kunnat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset) entistä paremmin ja sujuvoittaa yhteydenpitoa TKI-asioiden osalta. Liity mukaan yhteystietorekisteriin ja saat Uudenmaan liitolta tietoa ajankohtaisista asioista.
Lisää tietosi yhteystietorekisteriin
Tilaa Elinvoimainen Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeessä on ajankohtaisia aiheita Uudenmaan elinkeinoista, työllisyysasioista sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta.
Tilaa uutiskirjeitämmeLisätietoja Uudenmaan TKI-kärjistä ja alueen innovaatiotoiminnasta:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Ajankohtaista
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Sivu päivitetty viimeksi: 29.10.2026