Kestävä kehitys tulee kylään
Anu Nilsson työskentelee kahdessa roolissa: Vihtijärven kylän kyläkoordinaattorina sekä Uudenmaan Kylät ry:n toiminnanjohtajana. Hän liputtaa kylien merkityksen puolesta kestävyystyön edelläkävijöinä ja paikallisen resilienssin vahvistajina.
– Roolini omassa kotikylässäni Vihtijärvellä antaa hyvän pohjan myös laajempaan kylien kehittämistyöhön Uudenmaan kylät ry:ssä. Toisaalta kun kierrän muissa kylissä, saan samalla ideoita omaan kotikylääni.
Kyläyhdistys pelasti koulunsa talkoovoimin
Vihtijärven kylä sijaitsee Uudellamaalla Vihdin kunnan koillisosassa. Kylässä on noin 500 asukasta ja aktiivinen kyläyhdistys, joka vaalii kestävyyttä, avoimuutta ja yhteistyötä.
Vuonna 2005 kylän sydän, vanha puinen koulurakennus, todettiin huonokuntoiseksi ja sitä uhkasi lakkautus.
– Kyläläiset eivät kuitenkaan halunneet luopua koulustaan, Nilsson kertoo.
Käynnistyi esiselvityshanke, jonka puitteissa etsittiin ratkaisuja ja neuvoteltiin Vihdin kunnan kanssa. Lopulta kunta myi koulurakennuksen kyläyhdistykselle yhdellä eurolla.
Hiiskulan kartanon myöntämän lainan, muiden avustusten sekä yhteensä 80 talkoolaisen voimin koulurakennus kunnostettiin perusteellisesti. Koulutoiminta pääsi jatkumaan syksyllä 2009 rakennuksen alakerrassa, jota kunta vuokraa koulukäyttöön kyläyhdistykseltä.
Kyläläisten aktiivisuus ja kestävyystyö jatkuu
Rakennuksen pelastusprojekti jatkoi Vihtijärvellä jo pidempään vallinnutta tekemisen meininkiä. Mittavan peruskorjauksen lisäksi kyläläiset ovat toteuttaneet muitakin hankkeita talon hyväksi: Rakennuksen yläkerta toimii nykyään kylätalona ja rakennuksessa on muun muassa tuolihissi ja sydäniskuri.
Sittemmin yhdistys on ostanut koulun pihapiiristä myös satavuotiaan ulkorakennuksen, jonka kunta myi 50 sentillä. Ulkorakennusta kunnostetaan parhaillaan, ja sinne tulee ainakin varastotilaa, kuivakäymälät sekä lämmittämätön kyläläisten olohuone.
Kuntien ja kylien välisessä vuorovaikutuksessa on kyse molemminpuolisesta oppimisesta.
– Tulevaisuuden ideoihin kuuluu myös lainaamotoiminta, jolloin kyläläiset voisivat vuokrata tilasta esimerkiksi työkaluja ja varusteita, kertoo Nilsson.
Yhdistys jakaa myös osaamista ja edistää sitäkin kautta kestävää kehitystä: ensi keväänä ulkorakennuksen ikkunat kunnostetaan, ja kunnostus tapahtuu ikkunankorjauskurssin muodossa.
Yhteistyö hyödyttää kuntaa ja kyläläisiä
Vihtijärvellä tiedetään, että toiminnasta on viestittävä aktiivisesti, jotta kyläläisillä on ylipäänsä mahdollisuus osallistua tai talkoilla.
– Tiedonkulku on tärkeää ja tekee toiminnasta avointa sekä mahdollistaa sen, että kaikki voivat osallistua, Nilsson painottaa.
Lisäksi kyläyhdistys kokoaa säännöllisesti kaikki kylän yhdistykset koolle, jotta yhdistysten järjestämiä tapahtumia voidaan koordinoida päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tapahtumia järjestetään myös yhdistysten yhteisponnistuksina.
Myös toimiva yhteistyö kunnan ja kyläyhdistyksen välillä vahvistaa koko yhteisön aktiivisuutta ja elinvoimaa, mikä lopulta hyödyttää myös kuntaa. Parhaassa tapauksessa kylä voi tarjota kunnalle omia voimavarojaan tuottamaan palveluita omalla alueellaan.
Kuntien ja kylien välisessä vuorovaikutuksessa on Nilssonin mielestä kyse molemminpuolisesta oppimisesta.
– Kylissä tekeminen on yhteisöllisempää kuin kuntatasolla. Toisaalta kunnissa työ on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää. Kun kumpikin osapuoli arvostaa toisen työtä, yhteistyön avulla voidaan hyödyntää molempien vahvuuksia.
Hyvinvointia ja kestävyyttä Uudenmaan kyliin
Nilsson työskentelee Vihtijärven kyläyhdistyksen lisäksi Uudenmaan kylät ry:ssä, jonka tehtävänä on tukea ja neuvoa maakunnan kyliä.
– Autamme kyliä kaikessa, mitä ne tekevät. Yksi iso asia ovat kyläsuunnitelmat, jotka ohjaavat kylän kehittämistä ja antavat pohjan keskustelulle kunnan kanssa. Samalla ne palvelevat asukkaita ja kesäasukkaita.
Tällä hetkellä Uudenmaan kylät ry toteuttaa Keke tulee kylään eli Kestävä kehitys tulee kylään -hanketta yhdessä Varsinais-Suomen kylät ry:n kanssa. Hankkeessa edistetään useaa eri kestävyysteemaa, muun muassa kyläturvallisuutta, jakamis- ja kiertotaloutta sekä resilienssiä.
Nykymaailmassa on esimerkiksi tärkeää, että kriisitilanteiden varalle on toimiva viestintäväline, kuten kyläradio.
– Turvallisuussuunnitelmat, kyläradio ja yhteiset varautumistoimet kiinnostavat monia. Nämä ovat asioita, joita voidaan tehdä pienellä rahalla, mutta joilla on iso merkitys. Nykymaailmassa on esimerkiksi tärkeää, että kriisitilanteiden varalle on toimiva viestintäväline, kuten kyläradio, Nilsson kertoo.
Myös kiertotalous näkyy kylätoiminnassa hyvin arkisella tavalla.
– Moni kylä on jo ”arkinuukaileva”. Tavaroita lainataan, vuokrataan ja tuunataan, järjestetään kirpputoreja ja kunnostetaan kylätaloja.
Nilsson haluaakin nostaa esiin sen, että monet kylät tekevät paljon kestävyystyötä, vaikka sitä ei aina kutsuta sillä nimellä.
– Uudelleenkäyttöä, yhteiskäyttöä ja lainaamista, yhteisöllisyyttä, yhteisiä tapahtumia – se kaikki tukee kestävyyttä ja varautumista eli paikallistason resilienssiä. Kaikki eivät tosin tule ajatelleeksi, että juuri se on kestävää kehitystä.
Anu Nilssonin kuva: Juha Ahvenharju
Uudenmaan Kylät ry
Uudenmaan Kylät ry on yksi maakunnallisista kyläyhdistyksistä, joita toimii Suomen Kylät ry:n alaisuudessa valtakunnallisesti yhteensä 19. Yhdistys auttaa kyliä kyläsuunnitelmien teossa sekä toimii kylä-kunta-yhteistyön edistäjänä. Iso osa toimintaa on tiedottaminen, viestintä ja koulutus kaikkeen kylä- ja asukastoimintaan liittyen.
Uudenmaan Kylät ry on ollut tiiviisti mukana myös Uudenmaan liiton koordinoimassa We make transition -hankkeessa, jonka tavoitteena on tiivistää julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistä kestävyystyötä.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.8.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Kuule Jalotuksen tarina Keravalla 3.9.
We make transition -hanke kutsuu kuulemaan ja vertaisoppimaan tapauksista, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennukselle tai tilalle uutta elinvoimaa. Jalotus on suomalainen kestävää elämäntapaa edistävä liike, kokeilukeskus ja kestävän elämäntavan kehittäjä, jonka toimipiste sijaitsee Keravan kartanon alueella.
Artikkeli
10.6.2025
Jalotuksen syntytarina: Anna Evilän visiossa yhdistyy kiertotalous ja kestävyysajattelu
Kun Anna Evilä esitteli ideansa vuonna 2018 Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Ronnulle ja Sitran asiantuntija Sari Laineelle, vastaanotto oli innostunut. Kaupunki päätti osoittaa Keravan kartanon alueella sijainneen navettarakennuksen kiertotalouskeskuksen käyttöön.