5 nostoa julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteisestä kestävyystyöstä
We make transition -hanke päättyy vuodenvaihteessa jättäen jälkeensä uusia ideoita ja keinoja vahvistaa paikallista kestävyystyötä Uudellamaalla. Artikkeli kokoaa yhteen viisi keskeistä havaintoa hankkeesta, jossa Uudenmaan liitto oli mukana.
Kolmevuotinen hanke nivoi julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijat – yhdistykset, sosiaaliset yritykset, pienet osuuskunnat, yhteisöt ja yksilöt – tiiviimpään innovaatioyhteistyöhön. Samalla hankkeessa pilotoitiin murrosareenamallia, joka tukee aitoa vuorovaikutusta, paikallista toimijuutta ja yhteiskunnallista resilienssia.
1. Edelläkävijöitä on jo paljon ja heistä löytyy muutoksen voima
Hankkeessa koottiin yhteen ihmisiä ja toimijoita, jotka tekevät asioita uudella, rohkealla tavalla. Samankaltaisten toimijoiden kohtaamiset osoittautuivat voimaannuttaviksi: muutos lähtee liikkeelle heistä, jotka ovat valmiita ottamaan ensimmäiset askeleet. Kestävyysmurroksessa tarvitaan lopulta kaikkia, mutta sen alkuvaiheessa edelläkävijöiden on saatava tilaa visioida ja toimia.
2. Julkinen ja kolmas sektori voivat oppia toisiltaan
Kolmannella sektorilla toiminta on ketterää, yhteisöllistä ja nopeaa, kun taas julkisella sektorilla toimintaa ohjaavat pitkäjänteisyys ja hyvän hallinnon periaatteet. Kun kumpikin osapuoli arvostaa toisen työtä, yhteistyöllä voidaan hyödyntää molempien vahvuuksia. Hankkeessa tätä yhteistyötä pyrittiin lujittamaan.
Kolmannen sektorin toimijoille on hyödyllistä ymmärtää julkisen päätöksenteon rakenteita, jotta omalle asialle löytyy paikka vaikuttaa. Toisaalta julkisen sektorin on tunnistettava, että kansalaisyhteiskunta ei ole mitään pientä puuhastelua, vaan yksi demokratian peruspilareista. Lisäksi kolmannen sektorin avulla on luontevaa rakentaa tiivis yhteys asukkaisiin.
3. Kolmannen sektorin vaikuttavuus on tehtävä näkyväksi
Kansalaisyhteiskunnan toimijat tekevät merkittävää työtä kestävän tulevaisuuden eteen, mutta työn koko vaikuttavuus ei aina tule näkyväksi. Hankkeessa kehitettiin pienille toimijoille vaikuttavuuden arvioinnin malli, jota sovellettiin kokeiluluontoisesti Oranssi ry:n vaikutusten arviointiin sekä loppusyksystä 2025 myös Jalotus ry:n vaikutusten arviointiin. Malli on avoin ja hyödynnettävissä kaikille organisaatioille, jotka haluavat tehdä oman toimintansa vaikutukset näkyväksi.
Erityisen tärkeäksi nousi kansalaisyhteiskunnan työ sosiaalisen kestävyyden eteen. Ekologinen kestävyysmurros ei voi tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella, ja muutoksen on oltava mahdollinen kaikille.
Kokonaiskuvassa on yhä näkyvämmin tuotava esille, mitä hyötyjä kansalaisyhteiskunnan rahoittamisella sekä toimijoiden omalla panoksella saadaan, ja toisaalta mitä tulevaisuuden kustannuksia sillä voidaan ehkäistä. On häkellyttävää, miten paljon kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat saada aikaan pienilläkin resursseilla.
4. Murrosareena on kokeilemisen arvoinen työkalu osallistamiseen
Murrosareena on osallistava työpajamenetelmä, joka tuo erilaiset, ennakkoon valitun aiheen ympärillä muutosta edistävät ihmiset yhteen keskustelemaan halutusta tulevaisuudesta, kehittämään ratkaisuja yhdessä ja toimimaan. Areena auttaa tarkastelemaan nykyhetken rakenteita kriittisesti, tunnistamaan muutosvoimaisia tekoja ja käynnistämään uusia projekteja, yhteistyömuotoja ja kokeiluja.
Hankkeen oppien pohjalta julkaistiin käsikirja, joka tuo esille helppoja tapoja soveltaa murrosareenaa tai sen osia vuorovaikutuksen ja osallistumisen edistämiseksi. Menetelmä sopii loistavasti myös kunnille ja julkisen sektorin toimijoille.
5. Innovaatiosyötteet kulkevat yhä ylhäältä alas – yhteisiä kanavia tarvitaan
Kansalaisyhteiskunnan ja yritysten innovaatiot odottavat usein sopivaa rahoitushakua tai tarjouspyyntöä, koska tehokasta kanavaa ideoiden tarjoamiselle ei ole. Käytännössä saattaa olla tilanteita, joissa esimerkiksi yrityksellä tai järjestöllä on hieno idea valmiina hyllyllä odottamassa, että ideaan sopiva tarjouspyyntö tai rahoitushaku julkaistaan.
Hankkeessa nousi toistuvasti esiin kysymys, voisiko rahoitushakuja ja kilpailutuksia suunnitella yhdessä toimijoiden kanssa, ottaen huomioon yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Yhteiskehittäminen voisi vauhdittaa innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
We make transition -hanke
- Tavoitteena vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin paikallista ketävyystyötä.
- Uudenmaan liitto toimi kansainvälisessä hankkeessa osapartnerina. Hankekumppaneita kuudesta Itämeren alueen valtiosta yhteensä 11.
- Hanke oli käynnissä 1.1.2023–31.12.2025 ja sitä rahoitti EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
- Lue lisää hankkeesta
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.8.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Kuule Jalotuksen tarina Keravalla 3.9.
We make transition -hanke kutsuu kuulemaan ja vertaisoppimaan tapauksista, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennukselle tai tilalle uutta elinvoimaa. Jalotus on suomalainen kestävää elämäntapaa edistävä liike, kokeilukeskus ja kestävän elämäntavan kehittäjä, jonka toimipiste sijaitsee Keravan kartanon alueella.
Artikkeli
10.6.2025
Jalotuksen syntytarina: Anna Evilän visiossa yhdistyy kiertotalous ja kestävyysajattelu
Kun Anna Evilä esitteli ideansa vuonna 2018 Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Ronnulle ja Sitran asiantuntija Sari Laineelle, vastaanotto oli innostunut. Kaupunki päätti osoittaa Keravan kartanon alueella sijainneen navettarakennuksen kiertotalouskeskuksen käyttöön.
Artikkeli
28.4.2025
We make transition -hankkeessa laadittiin kaikille avoin sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli
Vuonna 2024 päätettiin teettää pienimuotoinen kokeilu, jonka We make transition -hankkeen kohderyhmät valitsivat. Äänestyksen voitti sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin teettäminen kansalaisyhteiskunnan toimijalle.
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.