Kevään AKKE-hausta rahoitusta kymmenelle selvityshankkeelle
Maakuntahallitus päätti 10.6., että Tallinnan tunnelin jatkosuunnittelun hanke- ja investointisuunnitelman laadintaan myönnetään rahoitus kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahasta (AKKE). Maakuntajohtaja Tuija Telén on aiemmilla päätöksillään myöntänyt rahoituksen yhdeksälle pienemmälle hankkeelle. Maalis–huhtikuussa avoinna olleeseen rahoitushakuun saapui kaikkiaan 51 hakemusta.
Tällä kierroksella haimme rahoitettavaksi pienimuotoisia, vuoden 2024 loppuun mennessä toteutettavissa olevia selvityshankkeita. Yhteensä rahoituspotti on 362 839 euroa. Myönnetyn tuen määrä hanketta kohti on 20 000–50 000 euroa, kuitenkin enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Rahoitusta myönnettiin seuraaville hakkeille:
- Hanke- ja investointisuunnitelma liittyen Tallinna-tunnelin jatkosuunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja brändäämiseen (TAJAVA), Vantaan kaupunki ja Uudenmaan liitto
- Loviisan yritysten tulevaisuusnäkymät -selvitys, Cursor Oy
- Vauhtia vihreän siirtymän public-private projektiyhteistyöhön – Green Speed 3P, Posintra Oy
- HIRS-kuntien kasvun ja elinvoiman edistäminen-selvityshanke, Raaseporin kaupunki
- Luovien alojen kontaktit ja osaaminen maailmalla -selvitys Uudenmaan alueen luovien alojen kansainvälisistä verkostoista ja osaamisesta, Luovan talouden agentit ja managerit ry AGMA
- Green line -esiselvitys, Espoon kaupunki
- ETAPLATE – Ecosystem for transatlantic collaboration in planetary health and wellbeing enchancements, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Toteutettavuusselvitys TKI-toiminnan kehittämisohjelmasta Uudenmaan ammatillisille oppilaitoksille, Helsinki Business College
- Esilämpö, Green net Finland ry
- Luova Törmäyttämö -alusta, kehityssuunnitelma, Vantaan kaupunki
Joustava rahoitusmuoto
AKKE-rahoitus on ollut Uudellamaalla toimiva tukimuoto sekä hanketoteuttajien että rahoituksen myöntäjän näkökulmasta. Se on koettu joustavaksi välineeksi maakunnan omista lähtökohdista kumpuavien hankkeiden tukemiseen.
Määräraha on ollut useita vuosia osa valtion budjettia. Tarkoituksena on ollut edistää hallituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa maakunnissa. Nykyiseen Petteri Orpon hallituksen budjettiin määrärahaa ei ole enää sisällytetty.
– AKKE-rahoituksen vahvuuksia ovat olleet nopea päätöksenteko ja hankkeiden käynnistäminen sekä kevyt hallinto. Tämänkaltaiselle rahoitusmuodolle soisi tulevaisuudessakin jatkoa, toteaa kehittämispäällikkö Outi Ervasti.
Uudenmaan liitto on järjestänyt neljä hakukierrosta, joissa kussakin oli Uusimaa-ohjelman tavoitteiden lisäksi omat painotuksensa. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä myönnettiin vuosina 2021–2023 Uudenmaan hankkeille jaettavaksi noin 4,9 miljoonaa euroa.
Syksyllä 2024 Uudenmaan liitto avaa vielä pienen rahoitushaun, jossa jaetaan jäljellä olevat ja hankkeilta mahdollisesti palautuvat tukieurot.
Julkaisu hankkeiden onnistumisista
Olemme koonneet yksien kansien väliin tarinoita onnistuneista hankkeista, joita rahoitimme vuosina 2021–2023. Mukana on 12 esimerkkihanketta.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Johanna Loima
Hankesuunnittelija
johanna.loima@uudenmaanliitto.fi
AKKE-rahoituksen ja muun hankehallinnon tuki- ja asiantuntijatehtävät
Tutustu myös näihin
Uutinen
17.12.2024
Helmikuussa avautuva EAKR-haku tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia erityisesti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta vauhdittaville hankkeille
Helmikuussa avautuvassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) haussa toivotaan hakemuksia erityisesti hankkeilta, joilla tavoitellaan energiatehokkuuden edistämistä, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä kiertotaloutta.
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).