Kiristyvä kuntatalous huolettaa Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui keskustelemaan valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion vaikutuksista kuntatalouteen sekä Uudenmaan liikennehankkeisiin.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi aluksi, että koronatukien poistuminen heikentää kuntataloutta valtakunnallisesti yhdellä miljardilla. Kuntatalous kiristyy myös, koska verotulojen kasvu jää heikoksi, väestö ikääntyy ja kuntien tehtäväkenttä laajenee vuonna 2022. Uudenmaan kasvavien kuntien investointitaso pysyy korkealla.
Kaupunginjohtaja Mäkelä kannusti kansanedustajia aktiiviseen edunvalvontaan. Hän muistutti, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat valtionosuusjärjestelmän suurimmat nettomaksajat.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi, että Uusimaa saa ensi vuodelle perusväylänpitoon noin 1 400 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus on ollut pienessä laskussa vuodesta 2020. Kunnossapito osoitetut varat ovat suunnilleen kahden edellisen vuoden tasolla. Korjausvelan vähentämiseen saadaan 300 miljoonaa euroa, kuten kahtena edellisenä vuonna.
Länsimetron ja Raide-Jokerin rakentaminen sekä Vantaan ratikan ja lähijunaliikenteen varikoiden suunnittelu jatkuvat valtion avustuksella. Uutena rahoitettavana on Länsi-Helsingin ratikoiden suunnittelu. Avustussumma on pienentynyt viime vuosina, kun suuria hankkeita on päättynyt tai päättymässä.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin on jaossa valtakunnallisesti 3,5 miljoonaa euroa.
Kokouksessa olivat läsnä:
Kansanedustajat:
Sarkomaa Sari (puheenjohtaja, kok.)
Elo Tiina (varapuheenjohtaja, vihr.)
Multala Sari (kok)
Mykkänen Kai (kok)
Rehn-Kivi Veronica (rkp)
Sjöblom Ruut (kok)
Kansanedustajien avustajat:
Grönroos Crista
Hyvärinen Elisa
Kivenne Mikko
Mattila Marjukka
Puustinen Hannu
Pynnönen Miikka
Virkki Leena
Mäkelä Jukka, Espoon kaupunki
Savolainen Ossi, Uudenmaan liitto
Kanerva Inka, siht., Uudenmaan liitto
Eskelinen Juha, Uudenmaan liitto
Tutustu myös näihin
Artikkeli
17.1.2025
Etelä-Suomen maakuntien tavoitteena vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Etelä-Suomen maakuntajohtajat keskustelivat 14. tammikuuta Lahdessa maakuntia yhdistävistä teemoista. Tapaamisessa todettiin, että Etelä-Suomi on heterogeenisyydessään kuin Suomi pienoiskoossa ja alue toimii koko maan kasvun veturina.
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).