Kiristyvä kuntatalous huolettaa Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui keskustelemaan valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion vaikutuksista kuntatalouteen sekä Uudenmaan liikennehankkeisiin.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi aluksi, että koronatukien poistuminen heikentää kuntataloutta valtakunnallisesti yhdellä miljardilla. Kuntatalous kiristyy myös, koska verotulojen kasvu jää heikoksi, väestö ikääntyy ja kuntien tehtäväkenttä laajenee vuonna 2022. Uudenmaan kasvavien kuntien investointitaso pysyy korkealla.
Kaupunginjohtaja Mäkelä kannusti kansanedustajia aktiiviseen edunvalvontaan. Hän muistutti, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat valtionosuusjärjestelmän suurimmat nettomaksajat.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi, että Uusimaa saa ensi vuodelle perusväylänpitoon noin 1 400 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus on ollut pienessä laskussa vuodesta 2020. Kunnossapito osoitetut varat ovat suunnilleen kahden edellisen vuoden tasolla. Korjausvelan vähentämiseen saadaan 300 miljoonaa euroa, kuten kahtena edellisenä vuonna.
Länsimetron ja Raide-Jokerin rakentaminen sekä Vantaan ratikan ja lähijunaliikenteen varikoiden suunnittelu jatkuvat valtion avustuksella. Uutena rahoitettavana on Länsi-Helsingin ratikoiden suunnittelu. Avustussumma on pienentynyt viime vuosina, kun suuria hankkeita on päättynyt tai päättymässä.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin on jaossa valtakunnallisesti 3,5 miljoonaa euroa.
Kokouksessa olivat läsnä:
Kansanedustajat:
Sarkomaa Sari (puheenjohtaja, kok.)
Elo Tiina (varapuheenjohtaja, vihr.)
Multala Sari (kok)
Mykkänen Kai (kok)
Rehn-Kivi Veronica (rkp)
Sjöblom Ruut (kok)
Kansanedustajien avustajat:
Grönroos Crista
Hyvärinen Elisa
Kivenne Mikko
Mattila Marjukka
Puustinen Hannu
Pynnönen Miikka
Virkki Leena
Mäkelä Jukka, Espoon kaupunki
Savolainen Ossi, Uudenmaan liitto
Kanerva Inka, siht., Uudenmaan liitto
Eskelinen Juha, Uudenmaan liitto
Tutustu myös näihin
Artikkeli
25.3.2025
ALKE-keskustelujen keskiössä luonnon monimuotoisuus, henkinen kriisinkestävyys ja kasvutoimet – Jatkossa toiveena maakuntakohtaiset keskustelut
Valtio ja maakunnat käsittelivät ajankohtaisia teemoja 20.–21. maaliskuuta aluekehittämiskeskusteluissa eli ALKE-keskusteluissa. Keskusteluteemoina oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, henkinen kriisinkestävyys sekä alueellisten ja kansallisten toimien yhteensovitus talouskasvun vauhdittamiseksi.
Blogi
14.3.2025
Kulttuurikunto kuuluu kuntien ja alueiden päättäjille
Kulttuuri on kuntien peruspalvelu. Kulttuuri kunnassa tarkoittaa ikimuistoisia kulttuuritapahtumia: niitä hetkiä, kun yhdessä toisten kanssa pääsemme irti arjesta kulttuurin kuljettaessa meitä toisiin maailmoihin. Kulttuuri tekee kunnassa ja hyvinvointialueilla paljon muutakin. Kulttuuri tekee arjestamme rikkaampaa ja merkityksellisempää. Kulttuuri on kaurapuuro aamupalapöydässä, ilman sitä päivästä ei tule mitään, kirjoittaa asiantuntija Katriina Rosavaara blogikirjoituksessaan.