Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli Suomessa ja EU:ssa jatkossa
EU:n monivuotinen rahoituskehys on keskeisin EU:n prioriteettien ja politiikka-alojen toimeenpanon väline. Euroopan komissio antaa ehdotuksensa EU:n tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi viimeistään ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Valmistelun lähtökohtana on, että komissio esittää tulevan kehyskauden kestoksi tavanomaista seitsemää vuotta vuodesta 2028 eteenpäin.
Rakennerahastojen kautta kanavoituu Suomeen merkittävä määrä EU-rahoitusta, jolla halutaan saada aikaan entistä enemmän kansantalouden kasvua ja muita tuloksia. Tulevalla kaudella tarvitaan painopisteen siirtoa eteläiseen ja läntiseen Suomeen kasvuvaikutusten parantamiseksi.
Uusimaa mukaan vaikuttamaan kansalliseen kantaan
Neuvottelukunnan kokouksen alustivat neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtajana ja Pirkanmaan sote-uudistuksen muutosjohtajana työskennellyt Jukka Alasentie. Alustuksessaan Alasentie toi esiin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen toimeksiannosta laadittuja tavoitteita tulevalle alue- ja rakennepolitiikan kaudelle.
Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Tuija Telén puolestaan esitteli maakunnan ajankohtaisia asioita.
– Uusimaa haluaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa siihen, mikä on Suomen yhteinen kansallinen kanta EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Meillä on vahva tietopohja siitä, miten saadaan aikaan kasvua ja koheesiota.
Neuvottelukunnan puheenjohtajisto ja sihteeristö kokoontuu seuraavan kerran vuoden alussa.
– Tarkastelemme tuolloin ensi kevään kokousaikataulua ja neuvottelukunnassa käsiteltäviä aiheita. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta jatkaa myös ensi vuonna paneutumista Helsingin ja Uudenmaan yhteisiin edunvalvonnan kysymyksiin, jotka puhuttavat ja vaikuttavat alueemme kehitykseen laajasti, kertoo Peltonen.
Kokoukseen osallistuivat Eemeli Peltonen (sd), Tiina Elo, (vhr.), Miapetra Kumpula-Natri (sd), Ami Kimanen (ps), Johanna Luukkonen, Pekka Puistosalo, Fredrick von Schoultz, Inga Nyholm, Pekka Timonen, Johanna Juselius, Janne Tamminen, Tuija Telén, Pasi Rantahalvari, ja Jukka Alasentie.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien edunvalvonnan tavoitteet
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat tekevät yhteistä edunvalvontaa liittyen tulevaan koheesiopolitiikkaan. Keskeisiä tavoitteita maakunnille ovat:
- Koheesiopolitiikkaa tulee jatkaa koko Suomessa ja EU:ssa.
- Koheesiopolitiikan ydinajatus tulee säilyttää, mutta samalla koheesiopolitiikkaa tulee uudistaa ja sen vaikuttavuutta parantaa.
- Alueet ovat parhaita asiantuntijoita omiin tarpeisiinsa. Alueellinen toimintatapa tulee säilyttää ja kaikkien alueiden kehitysmahdollisuudet tulee hyödyntää.
- Koheesiopolitiikka tulee nähdä yhtenä ratkaisuna EU:n suuriin haasteisiin. Sama koskee myös Suomea. Maamme suuriin haasteisiin voidaan vaikuttaa myös koheesiopolitiikan keinoin, koko maassa.
Lisätietoja:
Johanna Juselius
Johtava asiantuntija
johanna.juselius@uudenmaanliitto.fi
Kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.1.2025
Central Baltic -rahoitushaku avautuu – Tervetuloa hakuinfoihin
EU:n Central Baltic -ohjelmassa avautuu maaliskuussa rahoitushaku pienille ja suurille hankkeille. Ohjelmasta tuetaan valtioiden rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita keskisen Itämeren alueella. Kehittämishankkeiden teemoja ovat yritykset, ympäristö, työllistyminen ja julkiset palvelut. Tervetuloa helmi- ja maaliskuussa järjestettäviin hakuinfoihin tutustumaan haun teemoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin.
Artikkeli
17.1.2025
Etelä-Suomen maakuntien tavoitteena vahvistaa Suomen kilpailukykyä
Etelä-Suomen maakuntajohtajat keskustelivat 14. tammikuuta Lahdessa maakuntia yhdistävistä teemoista. Tapaamisessa todettiin, että Etelä-Suomi on heterogeenisyydessään kuin Suomi pienoiskoossa ja alue toimii koko maan kasvun veturina.