Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli Suomessa ja EU:ssa jatkossa
EU:n monivuotinen rahoituskehys on keskeisin EU:n prioriteettien ja politiikka-alojen toimeenpanon väline. Euroopan komissio antaa ehdotuksensa EU:n tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi viimeistään ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Valmistelun lähtökohtana on, että komissio esittää tulevan kehyskauden kestoksi tavanomaista seitsemää vuotta vuodesta 2028 eteenpäin.
Rakennerahastojen kautta kanavoituu Suomeen merkittävä määrä EU-rahoitusta, jolla halutaan saada aikaan entistä enemmän kansantalouden kasvua ja muita tuloksia. Tulevalla kaudella tarvitaan painopisteen siirtoa eteläiseen ja läntiseen Suomeen kasvuvaikutusten parantamiseksi.
Uusimaa mukaan vaikuttamaan kansalliseen kantaan
Neuvottelukunnan kokouksen alustivat neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtajana ja Pirkanmaan sote-uudistuksen muutosjohtajana työskennellyt Jukka Alasentie. Alustuksessaan Alasentie toi esiin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen toimeksiannosta laadittuja tavoitteita tulevalle alue- ja rakennepolitiikan kaudelle.
Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Tuija Telén puolestaan esitteli maakunnan ajankohtaisia asioita.
– Uusimaa haluaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa siihen, mikä on Suomen yhteinen kansallinen kanta EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Meillä on vahva tietopohja siitä, miten saadaan aikaan kasvua ja koheesiota.
Neuvottelukunnan puheenjohtajisto ja sihteeristö kokoontuu seuraavan kerran vuoden alussa.
– Tarkastelemme tuolloin ensi kevään kokousaikataulua ja neuvottelukunnassa käsiteltäviä aiheita. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta jatkaa myös ensi vuonna paneutumista Helsingin ja Uudenmaan yhteisiin edunvalvonnan kysymyksiin, jotka puhuttavat ja vaikuttavat alueemme kehitykseen laajasti, kertoo Peltonen.
Kokoukseen osallistuivat Eemeli Peltonen (sd), Tiina Elo, (vhr.), Miapetra Kumpula-Natri (sd), Ami Kimanen (ps), Johanna Luukkonen, Pekka Puistosalo, Fredrick von Schoultz, Inga Nyholm, Pekka Timonen, Johanna Juselius, Janne Tamminen, Tuija Telén, Pasi Rantahalvari, ja Jukka Alasentie.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien edunvalvonnan tavoitteet
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat tekevät yhteistä edunvalvontaa liittyen tulevaan koheesiopolitiikkaan. Keskeisiä tavoitteita maakunnille ovat:
- Koheesiopolitiikkaa tulee jatkaa koko Suomessa ja EU:ssa.
- Koheesiopolitiikan ydinajatus tulee säilyttää, mutta samalla koheesiopolitiikkaa tulee uudistaa ja sen vaikuttavuutta parantaa.
- Alueet ovat parhaita asiantuntijoita omiin tarpeisiinsa. Alueellinen toimintatapa tulee säilyttää ja kaikkien alueiden kehitysmahdollisuudet tulee hyödyntää.
- Koheesiopolitiikka tulee nähdä yhtenä ratkaisuna EU:n suuriin haasteisiin. Sama koskee myös Suomea. Maamme suuriin haasteisiin voidaan vaikuttaa myös koheesiopolitiikan keinoin, koko maassa.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.