Koronatartuntojen kevään huippu Uudellamaalla laantunut
Tänään ilmestynyt Uudenmaan tilanneraportti avaa, miten koronatartuntojen tilanne on kehittynyt Uudellamaalla ja millaiset ovat olleet alueelliset erot. Alle 18-vuotiaden tartuntojen määrä on selkeästi kasvanut vuonna 2021. Suhteellisesti eniten tartuntoja on ollut rakennusalalla sekä jakajilla ja läheteillä. Myös perusterveydenhuollon käyntimäärissä on ollut vaihtelua.
Vuonna 2020 koronatartuntojen osuudet väestöstä saavuttivat huippunsa marraskuun lopulla. Uudellamaalla joka viikko sairastui lähes 1 % väestöstä. Alkuvuonna 2021 tartuntojen määrä laski hieman, mutta nousi sen jälkeen huippulukemiin, kun maaliskuun puolessavälissä viikoittain yli 1,5 % Uudenmaan väestöstä sai koronavirustartunnan.
Viikoittaiset luvut laskivat huhtikuun alussa alle 0,5 prosenttiin. Muualla Suomessa viikoittainen tartuntojen kehitys oli maltillisempaa, kun se saavutti noin 0,5 prosentin tason maaliskuussa 2021.
Uudellamaalla koronatartunnat ovat kohdistuneet etenkin Helsinkiin, Vantaalle ja Pukkilaan. Näissä kunnissa tartuntojen osuus väestöstä on ollut yli 3 %. Espoossa ja Keravalla koronatartuntoja on ollut yli 2 prosentilla väestöstä.
Maakunnista Uudellamaalla on ollut koronatartuntoja selvästi eniten, yli 2,5 % väestöstä on saanut tartunnan. Muista maakunnista seuraavaksi eniten tartuntoja on ollut Varsinais-Suomessa, jossa ylittyi 1,5 prosentin raja.
Alle 18-vuotiaiden tartuntamäärien huippu on osunut keväälle 2021, jolloin pääkaupunkiseudulla lasten ja nuorten tartuntoja on ollut jopa yli 2 % ikäryhmästä ja muualla Uudellamaalla vastaava luku on noin 1 % kieppeillä. Uudellamaalla lapsista ja nuorista tartuntoja on ollut eniten 7-12 vuotiailla.
Ammateittain tarkasteltuna keväällä 2021 yli 1000 tartuntaa on ollut pääkaupunkiseudun sanomalehtien jakajilla ja läheteillä. Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät olivat rakennustyöntekijät sekä koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat. Suhteellisesti tarkasteltuna ammattiryhmistä eniten tartuntoja vuonna 2021 oli rakennusalalla sekä sanomalehtien jakajilla ja läheteillä. Molemmissa ammattiryhmissä yli 4 prosentilla oli tartuntoja.
Mielenterveyteen liittyvät perusterveydenhuollon käyntimäärät laskivat alkuvuodesta 2020 ja koronapandemian alussa ainakin Uudenmaan osalta. Viime kesänä ja vuoden loppupuolella käyntimäärät lähtivät kasvuun koko maassa. Affektiivisiin mielenhäiriöihin liittyvien käyntimäärien suurin kasvu osui marras- ja joulukuulle. Stressiin liittyvät asiakaskäynnit lisääntyivät tasaisen voimakkaasti kesästä lähtien. Ylähengitysteiden akuutteihin infektioihin liittyvät käynnit ovat vahvasti lisääntyneet kesästä lähtien.
Uudenmaan tilanneraportti kuvaa koronakriisin vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin
Kahden viikon välein Helsinki School of Economicsin (Helsinki GSE:n) julkaiseman Uudenmaan tilanneraportin avulla alueen kunnat ja muut toimijat pystyvät seuraamaan yhä tarkemmin koronakriisin etenemistä. Tilannehuoneen Uudenmaan raportti julkaistaan kevään ajan sekä Helsinki GSE:n että Uudenmaan liiton verkkosivuilla.
Tilastotorstaissa tietoa ja keskustelua koronan vaikutuksista Uudellamaalla
Tilastotorstai-tapahtumissa esitellään samana päivänä julkaistun Uudenmaan tilanneraportin tietoja ja keskustellaan koronan vaikutuksista eri teemoihin.
Koronan vaikutukset väestöön ja terveyteen olivat aiheena Tilastotorstaissa 6.5. Tapahtuman alussa Antti Valkonen Helsinki GSE:sta esitteli samana päivänä ilmestyneen Uudenmaan tilanneraportin. Tilaisuudessa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch piti puheenvuoronpandemian vaikutuksista syntyvyyteen. Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovalalla oli toinen kommenttipuheenvuoro.
Uudenmaan pitkän ajan kasvun vaihtoehtojen ja korona-ajan väestökehityksen näkökulmasta puheenvuoron piti tutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:sta. Tilaisuuden juonsi aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen Uudenmaan liitosta.
Lisätietoja:
Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, otto.toivanen@aalto.fi, puh. 050 353 7651
Ari Lainevuo
Tutkimuspäällikkö
ari.lainevuo@uudenmaanliitto.fi
Älykäs erikoistuminen – Ihmisten kaupunki, Nopea laajakaista, Uudenmaan liiton tietopalvelut, valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.