Kotoutumisessa erityisen tärkeää on huomioida yksilön tarpeet
Kotoutumisen onnistuminen on Uudenmaan kannalta kohtalonkysymys. Maahanmuuttajien on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja lähiyhteisössä. Tarvitaan työtä, työyhteisön tukea, kielikoulutusta sekä yhteenkuuluvuutta yhteisön ja paikkakunnan kanssa. Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 9. marraskuuta keskusteltiin siitä, mitä tarvitaan siihen, että asiat sujuvat hyvin kaikkien kannalta.
Syrjinnän ja rasismin kokemuksien ennaltaehkäisyyn tulee pyrkiä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta projektipäällikkö Mona Eid nosti webinaarissa esiin, että kotoutumisessa on tärkeä ottaa huomioon väestösuhteiden viitekehys.
Viranomaiset, koulutuksen järjestäjät ja työnantajat on velvoitettu edistämään yhdenvertaisuutta ja arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista omassa toiminnassaan. Eidin mukaan meidän tulisi tunnistaa, miten syrjintä ja rasismi ilmenee. Meidän tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään syrjinnän ja rasismin kokemuksia.
– Kun palveluja suunnitellaan vaikka kuntatasolla, niin on hyvä muistaa, että meillä on erilaisia kohderyhmiä. Jos otamme suunnittelussa huomioon eri kohderyhmät kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien mukaan, niin se todennäköisesti edistää myös kaikkien osallisuutta, Eid sanoi.
Eid kertoi myös juuri viime viikolla julkaistusta kansallisesta tutkimuksesta ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista. Tutkimuksessa on myös aluetasoista tietoa esimerkiksi kirjastopalvelujen tai äänioikeuden käytöstä.
Kotoutujilla on hyvin erilaiset taustat
MoniHeli ry:n toiminnanjohtaja, maahanmuuton ja kotoutumiskysymysten asiantuntija Abdirahim Husu Husseinista yksilön huomioiminen, antirasismi ja asennemuutos ovat avaimia onnistuneeseen kotoutumiseen. Hän uskoo, että pystymme suomalaisessa yhteiskunnassa muuttamaan asioita.
Esimerkkinä hän kertoi, että meille tulee eri puolilta maailmaa eri lähtökohdista. Esimerkiksi kieltä opiskellaan samassa luokassa, jossa on esimerkiksi insinööri, tohtori ja kirjoitustaidoton henkilö.
– Emme voi jatkaa järjestelmän rakentamista niin, että oletetaan kaikkien hyötyvän tästä samasta yhdestä järjestelmästä, hän totesi.
Kestävä yhteiskunta ja tulevaisuus
Nafisa Yeasmin puhui tilaisuudessa tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta ja sen periaatteesta. Hän työskentelee parhaillaan Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtajana. Hän on väitellyt Lapin yliopistosta ja Tampereen yliopiston dosentti. Hänet on valittu vuoden tieteentekijäksi 2019.
Yeasmin avasi puheenvuorossaan kestävän kehityksen ja maahanmuuton yhteyksiä. Kestävässä yhteiskunnassa vastataan kulloisiinkin tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia nauttia samanlaisesta vaurauden ja hyvinvoinnin tasosta. Kestävä yhteiskunta tarjoaa samanlaisia mahdollisuuksia kaikille eri väestöryhmille ja vastaa heidän moninaisiin tarpeisiinsa. Turvallisuuden tunne, sen säilyttäminen ja ylläpitäminen on myös keskeisen tärkeää.
Yhteiskunnassa esiintyvän syrjinnän ja rasismin pitkäaikaisvaikutukset voivat olla hyvien väestösuhteiden ja laajemmin koko yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta vakavia.
Yeasmin sanoi, että meidän yhteiskunnassamme on puutetta sosiaalista suhteista, kuten aidoista ystävyyssuhteista. Maahanmuuttajat ovat kertoneet kyselyssä, kuinka paljon heillä on ystäviä. Tuloksissa nousi esiin eroja eri taustoista tulevien ryhmien ja samasta taustasta tulevilla eri sukupuolten välillä.
Katso tilaisuuden tallenne
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Katriina Rosavaara
Asiantuntija
katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Kulttuuriasiat, Uusimaa-palkinto
Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Tutustu myös näihin
Blogi
30.11.2023
Uudenmaan veto- ja pitovoima näyttävät pitävän pintansa
Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Johannes Herala.
Uutinen
22.11.2023
T&k-menojen tavoiteuran saavuttaminen edellyttää entistä kohdennetumpia toimia ja yhteistyötä Uudellamaalla
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).