Kulttuuri on Uudenmaan ydin ja yksisarvinen

Kulttuurialan merkitys Uudellemaalle on kaikki toiminnot läpäisevä ja valtavan laaja. Uudellamaalla kulttuuri on korkeatasoista, moninaista, omaperäistä ja rohkeaa. Kulttuuri on alueen kuntien elinvoimaa vahvistava kasvuala. Se on määrittävä osa kuntien identiteettiä ja veto- ja pitovoimaa.

Kunnille kulttuurista ja luovilta aloilta voi löytyä myös ratkaiseva erottumistekijä, vetonaula tai kestävän kasvun vauhdittaja. Yksisarvisen tapaan vielä löytymätön, ainutlaatuinen aarre.

Kuntien toteuttamat taide- ja kulttuuripalvelut muodostavat kattavasti luovien alojen perustan, joten niiden saatavuus, monipuolisuus ja saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää. Kulttuuriala merkitsee Uudellamaalla työtä ja kestävää tulevaisuutta ja siihen on suhtauduttava investointina.

Kulttuuri on alueen kuntien elinvoimaa vahvistava kasvuala.

Kulttuurialalla on merkitystä Suomen taloudelle

Suurin osa luovien alojen ammattilaista ja yli puolet maamme ammattitaiteilijoista asuu ja työskentelee Uudellamaalla. Alan korkeakoulutus on keskittynyt Uudenmaan alueelle. Luovien alojen keskittymästä huolimatta alueen työvoimapulasta kärsivien alojen kärkiammattien listauksessa kulttuuriasiantuntijat olivat jaetuilla sijoilla 9 ja 10 (HS 23.3.2023).

Kasvunvaraa löytyy siinäkin, että Suomessa taide- ja kulttuurialan osuus BKT:sta on nyt 3,1 prosenttia, kun EU-maissa se on keskimäärin 4,4 prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi metsätalouden osuus on 1,96 prosenttia ja maatalouden 0,75 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan taide- ja kulttuuriala työllistää 128 000 henkilöä. Näissä luvuissa ei ole mukana tapahtumia, joiden Tapahtumateollisuus ry ilmoittaa työllistävän noin 200 000 henkeä lisää.

Kulttuurin edistäminen kunnissa on osa sekä elinkeino- että sivistyspolitiikkaa

Kunnissa kulttuurin edistäminen on elinkeinopolitiikkaa. Luovien alojen ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja ja monet toimivat lähtökohtaisen kansainvälisissä verkostoissa.

Kulttuuriala pitää sisällään sen, kuinka monta elokuvaa ja tv-sarjaa Uudellamaalla kuvataan, montako festivaalia, tapahtumaa tai konserttia järjestetään. Kulttuuria on se, montako luovien alojen yritystä kunnassa toimii. Kulttuuri räpsähtää päälle joka kerta, kun avaa radion, äänikirjan, pelin, sovelluksen tai soittolistan. Sisällöntuotanto, jakelualustat ja immateriaalioikeudet ovat osa kulttuurialaa.

Taiken barometrin mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta arkiympäristöönsä.

Kunnissa kulttuurin edistäminen on myös sivistyspolitiikkaa. Itseisarvoinen taide esimerkiksi prosenttiperiaatteella toteutetun julkisen taiteen muodossa lisää asuinalueen houkuttelevuutta, mutta saa myös asukkaat arvostamaan omaa ympäristöään enemmän ja saa heidät viihtymään. Taiteen edistämiskeskus Taiken barometrin mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta arkiympäristöönsä.

Suomessa pelkästään kuvataidekohteissa on vuosittain lähes viisi miljoona käyntiä. Se on paljon ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa siltä, että vierailijamäärät museoissa ja muissa kulttuurikohteissa tulevat entisestään kasvamaan. Tämä lupaa hyvää uusimaalaisille museoille ja kulttuuriperintökohteille.

Kulttuuri lisää hyvinvointia ja vetovoimaa kunnissa

Monessa kunnassa on kokeiltu hyvin tuloksin taiteilijoiden ja taidepedagogien palkkaamista varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Entä jos taiteilijoiden ja taidepedagogien vahva läsnäolo olisi perustoiminnan pysyvä osa ja taiteilijat olisivat koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa kuntaan? Tämä voisi tuoda jatkuvuuden ja säästöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia myös harrastamisen Suomen mallin toteutukseen.

Kulttuuri on osa kunnan omaleimaista identiteettiä ja vetovoimaa. Hyvä esimerkki tästä on Mänttä-Vilppula, jonne suuntaavat kesäisin muutkin kuin kulttuuriväki. Kaupunkiin on myös viime vuosina muuttanut lukuisa joukko luovien alojen ammattilaisia, joiden myötä kaupungin kulttuurielämä on entuudestaan vahvistunut, toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntynyt ja uusia avauksia nähdään joka vuosi.

Kulttuuri on osa kunnan omaleimaista identiteettiä ja vetovoimaa.

Kunnissa kulttuurin edistäminen on myös hyvinvointipolitiikkaa. Kulttuurin mukana olo osana kunnan palveluja kuntalaisille on kustannustehokas tapa lisätä kulttuurin läsnäoloa kuntalaisten arjessa. Kulttuuri on jokaiselle kuuluva perusoikeus, julkinen palvelu, jota rahoitetaan julkisin varoin.

Kulttuuri ja taide ovat osa hyvää elämää ja ne edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkitusti. Kulttuuria on taiteilijaresidenssitoiminta sote-yksiköissä, taidetoiminta vammaisten päiväaikaisena toimintana tai koulu- tai päiväkotipäivä silloin kun se sisältää vierailuja kulttuurikohteissa tai niissä työskentelee kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia.

Kulttuuri on edelläkävijä

Kunnissa kulttuurin edistäminen on osa strategiatyötä, ennakointia, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, kuinka luovien alojen ammattilaiset työskentelevät tavalla, johon muu työelämä oli vasta siirtymässä. Luovien alojen ammattilaisilla toimisto kulki repussa jo silloin. Nyt kun tämä on arkea muillakin ja eteen on tullut vakavia kriisejä, on kulttuurialojen suuntaan alettu katsoa uudella tavalla.

Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, kuinka luovien alojen ammattilaiset työskentelevät tavalla, johon muu työelämä oli vasta siirtymässä.

Luovien alojen osaajat ovat usein ammattilaisia myös epävarmuuden sietämisessä. Suomen taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteissa (2023) kuvataan taiteen ja taiteilijan työn merkitystä osuvasti: ”Taide on demokratian ja kriittisen keskustelun alusta. Taiteilijoiden työtä tukemalla hankimme yhteiskunnan käyttöön luovaa ajattelua, joka ruokkii ja rakentaa.”

Kulttuuriala on keskeisen tärkeä osa Uudenmaan kestävää tulevaisuutta.

Katriina Rosavaara

Kulttuuriasiantuntijana työskentelevä kirjoittaja kutsuu kaikki nostamaan kulttuuria ja sen tekijöitä esiin niin kuntien viestinnässä kuin omilla some-kanavilla. Teatteri- tai näyttelykäynnin, kirjailijan kouluvierailun, palveluasumisen julkisen taiteen tai bändikeikan hehkutus on paitsi arvokas palaute tekijöille, myös kutsu muille yhteisten elämysten ääreen.

Yhteystiedot:

puh. 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi

Tutustu myös näihin

Uutinen

25.4.2024

Uudenmaan työllisyyden tiekartan valmistelu on käynnistynyt

Olemme käynnistäneet Uudenmaan työllisyyden tiekartan laadintatyön. Tiekartan tavoitevuosi on 2030. Se tulee sisältämään työllisyyden nostamiseen ja parempaan työelämään tähtääviä toimenpiteitä Uudenmaan erityispiirteet huomioiden. Työtä ohjaa Uusimaa-ohjelman strateginen tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta vuonna 2030.

Artikkeli

24.4.2024

Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä 

Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen

Lisää ajankohtaisia aiheita