Kulttuuri on Uudenmaan ydin ja yksisarvinen
Kulttuurialan merkitys Uudellemaalle on kaikki toiminnot läpäisevä ja valtavan laaja. Uudellamaalla kulttuuri on korkeatasoista, moninaista, omaperäistä ja rohkeaa. Kulttuuri on alueen kuntien elinvoimaa vahvistava kasvuala. Se on määrittävä osa kuntien identiteettiä ja veto- ja pitovoimaa.
Kunnille kulttuurista ja luovilta aloilta voi löytyä myös ratkaiseva erottumistekijä, vetonaula tai kestävän kasvun vauhdittaja. Yksisarvisen tapaan vielä löytymätön, ainutlaatuinen aarre.
Kuntien toteuttamat taide- ja kulttuuripalvelut muodostavat kattavasti luovien alojen perustan, joten niiden saatavuus, monipuolisuus ja saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää. Kulttuuriala merkitsee Uudellamaalla työtä ja kestävää tulevaisuutta ja siihen on suhtauduttava investointina.
Kulttuuri on alueen kuntien elinvoimaa vahvistava kasvuala.
Kulttuurialalla on merkitystä Suomen taloudelle
Suurin osa luovien alojen ammattilaista ja yli puolet maamme ammattitaiteilijoista asuu ja työskentelee Uudellamaalla. Alan korkeakoulutus on keskittynyt Uudenmaan alueelle. Luovien alojen keskittymästä huolimatta alueen työvoimapulasta kärsivien alojen kärkiammattien listauksessa kulttuuriasiantuntijat olivat jaetuilla sijoilla 9 ja 10 (HS 23.3.2023).
Kasvunvaraa löytyy siinäkin, että Suomessa taide- ja kulttuurialan osuus BKT:sta on nyt 3,1 prosenttia, kun EU-maissa se on keskimäärin 4,4 prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi metsätalouden osuus on 1,96 prosenttia ja maatalouden 0,75 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan taide- ja kulttuuriala työllistää 128 000 henkilöä. Näissä luvuissa ei ole mukana tapahtumia, joiden Tapahtumateollisuus ry ilmoittaa työllistävän noin 200 000 henkeä lisää.
Kulttuurin edistäminen kunnissa on osa sekä elinkeino- että sivistyspolitiikkaa
Kunnissa kulttuurin edistäminen on elinkeinopolitiikkaa. Luovien alojen ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja ja monet toimivat lähtökohtaisen kansainvälisissä verkostoissa.
Kulttuuriala pitää sisällään sen, kuinka monta elokuvaa ja tv-sarjaa Uudellamaalla kuvataan, montako festivaalia, tapahtumaa tai konserttia järjestetään. Kulttuuria on se, montako luovien alojen yritystä kunnassa toimii. Kulttuuri räpsähtää päälle joka kerta, kun avaa radion, äänikirjan, pelin, sovelluksen tai soittolistan. Sisällöntuotanto, jakelualustat ja immateriaalioikeudet ovat osa kulttuurialaa.
Taiken barometrin mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta arkiympäristöönsä.
Kunnissa kulttuurin edistäminen on myös sivistyspolitiikkaa. Itseisarvoinen taide esimerkiksi prosenttiperiaatteella toteutetun julkisen taiteen muodossa lisää asuinalueen houkuttelevuutta, mutta saa myös asukkaat arvostamaan omaa ympäristöään enemmän ja saa heidät viihtymään. Taiteen edistämiskeskus Taiken barometrin mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta arkiympäristöönsä.
Suomessa pelkästään kuvataidekohteissa on vuosittain lähes viisi miljoona käyntiä. Se on paljon ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa siltä, että vierailijamäärät museoissa ja muissa kulttuurikohteissa tulevat entisestään kasvamaan. Tämä lupaa hyvää uusimaalaisille museoille ja kulttuuriperintökohteille.
Kulttuuri lisää hyvinvointia ja vetovoimaa kunnissa
Monessa kunnassa on kokeiltu hyvin tuloksin taiteilijoiden ja taidepedagogien palkkaamista varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Entä jos taiteilijoiden ja taidepedagogien vahva läsnäolo olisi perustoiminnan pysyvä osa ja taiteilijat olisivat koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa kuntaan? Tämä voisi tuoda jatkuvuuden ja säästöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia myös harrastamisen Suomen mallin toteutukseen.
Kulttuuri on osa kunnan omaleimaista identiteettiä ja vetovoimaa. Hyvä esimerkki tästä on Mänttä-Vilppula, jonne suuntaavat kesäisin muutkin kuin kulttuuriväki. Kaupunkiin on myös viime vuosina muuttanut lukuisa joukko luovien alojen ammattilaisia, joiden myötä kaupungin kulttuurielämä on entuudestaan vahvistunut, toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntynyt ja uusia avauksia nähdään joka vuosi.
Kulttuuri on osa kunnan omaleimaista identiteettiä ja vetovoimaa.
Kunnissa kulttuurin edistäminen on myös hyvinvointipolitiikkaa. Kulttuurin mukana olo osana kunnan palveluja kuntalaisille on kustannustehokas tapa lisätä kulttuurin läsnäoloa kuntalaisten arjessa. Kulttuuri on jokaiselle kuuluva perusoikeus, julkinen palvelu, jota rahoitetaan julkisin varoin.
Kulttuuri ja taide ovat osa hyvää elämää ja ne edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkitusti. Kulttuuria on taiteilijaresidenssitoiminta sote-yksiköissä, taidetoiminta vammaisten päiväaikaisena toimintana tai koulu- tai päiväkotipäivä silloin kun se sisältää vierailuja kulttuurikohteissa tai niissä työskentelee kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia.
Kulttuuri on edelläkävijä
Kunnissa kulttuurin edistäminen on osa strategiatyötä, ennakointia, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, kuinka luovien alojen ammattilaiset työskentelevät tavalla, johon muu työelämä oli vasta siirtymässä. Luovien alojen ammattilaisilla toimisto kulki repussa jo silloin. Nyt kun tämä on arkea muillakin ja eteen on tullut vakavia kriisejä, on kulttuurialojen suuntaan alettu katsoa uudella tavalla.
Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin siitä, kuinka luovien alojen ammattilaiset työskentelevät tavalla, johon muu työelämä oli vasta siirtymässä.
Luovien alojen osaajat ovat usein ammattilaisia myös epävarmuuden sietämisessä. Suomen taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteissa (2023) kuvataan taiteen ja taiteilijan työn merkitystä osuvasti: ”Taide on demokratian ja kriittisen keskustelun alusta. Taiteilijoiden työtä tukemalla hankimme yhteiskunnan käyttöön luovaa ajattelua, joka ruokkii ja rakentaa.”
Kulttuuriala on keskeisen tärkeä osa Uudenmaan kestävää tulevaisuutta.
Kulttuurilla on laajat vaikutukset
”Jopa 95 % Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022).
Kulttuurin merkityksestä kertoo vahvasti myös Akavan Erityisalojen tuottama tutkimus, johon vastanneista 82 % piti kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä (Akavan Erityisalat, Kantar Public 2022). Vastaajista neljän viidesosan (81 %) mielestä oman kotipaikkakunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.”
Lähde: TAKU ry: Taide- ja kulttuurialan avainlukuja
Katriina Rosavaara
Kulttuuriasiantuntijana työskentelevä kirjoittaja kehottaa kaikkia nostamaan esiin näkemäänsä, kuulemaansa, lukemaansa ja kokemaansa taidetta ja kulttuuria omilla somekanavilla ja keskusteluissa.
Yhteystiedot:
puh. 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.