Kulttuuripankki laajenee Pirkanmaalta neljääntoista maakuntaan
Kulttuuripankki on verkkopalvelu, joka kokoaa yhden näkymän taakse taiteen ja kulttuurin tekijät ja heidän tilattavat palvelunsa. Syksyllä 2025 julkaistava verkkopalvelu tuo näkyväksi taiteen ja kulttuurin tekijät useiden maakuntien alueella.
Tampereen kaupungin kulttuurin palveluryhmässä kehitetty Pirkanmaan Kulttuuripankki laajenee neljääntoista maakuntaan. Pirkanmaan lisäksi Kulttuuripankki laajenee seuraaviin maakuntiin: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Uudellamaalla laajentumishanketta vetää Espoon kaupunki. Uudenmaan liitto tukee kuntia alustan käyttöönotossa.
Uusi, lähes valtakunnallinen, Kulttuuripankki julkaistaan ruotsin ja englannin kieliversioilla laajennettuna. Kulttuuripankkiin voivat rekisteröityä ammattimaiset taiteen- ja kulttuurintekijät. Heillä on mahdollisuus julkaista verkkopalvelussa profiilisivu ja liittää siihen tilattavia palveluita.
Tekijöille Kulttuuripankki lisää työmahdollisuuksia ja näkyvyyttä valtakunnallisesti sekä tuo yhdenvertaisesti samalle viivalle eri tekijät ja taiteenalat. Tilaajille verkkopalvelun kautta on mahdollista löytää tekijöitä ja tekijöiden tilattavia palveluita laajemmalta alueelta. Laajennuksen myötä alueiden välille syntyy valtakunnallinen verkosto, joka lisää kulttuuri- ja taidepalvelujen tietoisuutta, arvostusta ja merkitystä, kun palvelut tulevat näkyväksi. Lisäksi verkkopalvelu lisää kuntien kulttuuripalveluiden ja maakuntaliittojen sekä uusien hyvinvointialueiden ja työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa kunnille mahdollisuuden toteuttaa aiempaa paremmin laissa määriteltyä tehtävää luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle.
Kunnat ja maakunnat vastaavat Kulttuuripankki-verkkopalvelun kustannuksista yhteisesti, taiteen- ja kulttuurintekijöille sekä tilaajille palvelu on maksuton. Verkkopalveluun odotetaan noin kuuttatuhatta tekijäprofiilia, neljäätuhatta tilattavaa palvelua ja tuhatta rekisteröitynyttä tilaajaa.
Kulttuuripankin laajennusprojektia koordinoi Tampereen kaupunki. Teknisestä toimituksesta vastaa Red & Blue Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus verkkopalvelun laajentamiseen tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.
Lisätietoja:
Espoon kaupunki: Kaisa Koskela, projektipäällikkö, kaisa.k.koskela@espoo.fi, puh. 040 636 5235
Uudenmaan liitto:
Katriina Rosavaara
Erityisasiantuntija
katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Kulttuuri ja luovat alat, Uudenmaan kulttuurifoorumi, Uusimaa-päivä
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
10.4.2026
Haemme projektipäällikköä CIRCULANDIA-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Uudenmaan kestävää ruokaekosysteemiä ja kiertotalouden ratkaisuja Euroopassa? Etsimme asiantuntevaa ja innostunutta projektipäällikköä määräaikaiseen tehtävään toteuttamaan Horizon Europe rahoitteista CIRCULANDIA-hanketta Uudenmaan näkökulmasta.
Uutinen
31.3.2026
Verkkokoulutus Interreg-hankkeiden toteuttajille 23.4. – vinkkejä viestintään, raportointiin, valvontaan ja vastinrahoitukseen
Mitä tulee ottaa huomioon, kun puhutaan hankkeiden viestinnästä ja vaikuttavuudesta? Millaiset ovat valvonnan aikataulut ja mitä liitteitä valvojalle tulee toimittaa? Entä miten teen kansallisen vastinrahoituksen maksatushakemuksen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Uudenmaan liiton järjestämässä verkkokoulutuksessa 23.4.2026.
Uutinen
11.3.2026
VISIO-kaava tutuksi – Maakuntakaavan yleisötilaisuudet jatkuvat huhtikuussa
Millaisia muutoksia uusi maakuntakaava tuo Uudenmaan kuntiin – ja miten ne vaikuttavat arkeesi? Tervetuloa oppimaan ja kysymään VISIO-kaavan luonnoksesta maaliskuun verkkotilaisuuteen ja huhtikuun seututilaisuuksiin.
Artikkeli
4.3.2026
Pornainen nousi otsikoihin maailman suurimmalla hiekka-akulla
Pornainen valittiin pilotiksi, kun suomalainen kiertotalouden innovaatio, teollisen luokan hiekka-akku, alkoi tuottaa kuntaan puhdasta kaukolämpöä.