Kymmenen nostoa alueidenkäyttölaista
Uusi alueidenkäyttölaki tulee ohjaamaan aluesuunnittelua eri kaavatasoilla. Lakiluonnos on lausunnoilla 11. heinäkuuta asti. Uudenmaan liitto ottaa kantaa erityisesti maakuntakaavan tulevaan rooliin ja nostaa esille myös kuntien näkökulmia.
Alueidenkäyttölain lisäksi lausuttavana on alustava asetusluonnos, rakentamislain korjaussarja sekä kaavojen toteuttamislait. Maakuntahallitus kävi aiheesta lähetekeskustelun 9. kesäkuuta ja antaa liiton lausunnon 27. kesäkuuta.
1. Kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu
Aiempi maankäyttö- ja rakennuslaki jakaantuu kokonaisuudistuksessa neljään eri lakiin, joilla on kuitenkin vahvat kytkökset toisiinsa. Myös alueidenkäyttöön vaikuttava valtion aluehallinnon uudistus on samanaikaisesti työn alla.
Mielestämme kokonaisuuden ja muutosten vaikutusten hahmottaminen on vaikeaa, kun lait uudistuvat yksi kerrallaan. Lisäksi keskeinen tavoite sujuvoittamisesta ei toteudu ainakaan heti, sillä uusien toimintamallien, lakien välisten kytkösten ja uuden oikeuskäytännön muodostuminen vie aikaa. Peräänkuulutamme kokonaisvaikutusten arviointia ja myös riittävää koulutusta sekä lain ketterää korjaamista tarvittaessa.
2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vahvistuvat
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) täydennetään uusilla teemoilla, kuten kansallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja ilmastonmuutos. Merkittävin muutos on uusi määräys: Valtioneuvosto voi asettaa määräajan, jonka kuluessa maakunnan tai kunnan on hyväksyttävä kaava, jossa on tavoitteen toteuttamiseen tarvittava ratkaisu.
Määräaika ja siihen liittyvä uhkasakkomenettely on mielestämme kohtuuton ja kajoaa vahvasti kuntien itsemääräämisoikeuteen. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleispiirteisyys tekisi menettelystä vaikeaa.
3. Maakuntakaava heikkenee
Lakiuudistus heikentää strategisten kaavojen painoarvoa, vaikka tarve määritellä yhteinen näkemys maankäytön tulevaisuudesta jopa korostuu jatkossa. Maakuntakaavan lentokorkeus nousee kattamaan ainoastaan valtakunnalliset ja maakunnalliset kysymykset. Ehdotus ei kuitenkaan määrittele selkeästi, mitä maakunnallinen taso tarkoittaa, mikä jättää runsaasti tilaa erilaisille tulkinnoille.
Sisältövaatimuksista poistuu termi ”yhdyskuntarakenne”, vaikka siihen viitataan perusteluissa. Maakuntakaavan rooli seudullisen yhdyskuntarakenteen periaatteiden ohjauksen osalta jää epäselväksi. Sisältövaatimusten täydentäminen ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevilla seikoilla on perusteltua.
Maakuntakaava on jatkossa yleiskaavaa laadittaessa ”otettava huomioon”, nykyisin se ”on ohjeena” eli sitä pitää noudattaa. Se, mitä huomioon ottaminen käytännössä tarkoittaa tullee muotoutumaan oikeuskäytännön kautta. Maakuntakaavan voimaantulo on yhdenmukaistettu kuntakaavojen kanssa: Valitusten alaisia osia kaavasta ei voi määrätä voimaan, ennen kuin valitukset on käsitelty. Tämä viivästyttää myös kuntien kaavoitusta.
Mielestämme maakuntakaavan tehtävien rajaus ei ole selkeä. Laissa tulee kuvata selkeämmin seudullisen yhdyskuntarakenteen periaatteiden ohjaus ja sen tasot sekä seudullisen ohjauksen edellyttämä joustavuus. Vaarana on, että kunta- ja maakuntakaavoituksen väliin jäävän seudullisen suunnittelun rooli jää heikoksi, vaikka se on erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla monien tavoitteiden kannalta keskeinen.
4. Uusi kaavataso vastoin hallitusohjelmaa
Hallitusohjelman vastaisesti lakiesitys sisältää uuden kaavatason: Nykyisenkin lain mahdollistama kuntien yhteinen yleiskaava on saamassa uudenlaisen aseman. Se tarkoittaa, että vaikka maakuntakaava päivittyisi, ohjaisi yhteinen yleiskaava edelleen kuntien yleiskaavoja alueellaan. Yksittäinen kunta ei myöskään voisi yksin kumota yhteistä kaavaa alueeltaan, vaan se tulisi tehdä kaikissa kunnissa.
Seudullisen suunnittelun tarve on tunnistettu, mutta uusi kaavataso ei mielestämme tätä ratkaise. Kuntien yhteinen yleiskaava olisi jo hallinnollisestikin hankala. Vastustamme kuntien yhteisen yleiskaavan mahdollisuutta ohittaa koko maakunnan etua ajava yhteisesti hyväksytty maakuntakaava.
5. Yleiskaavan merkitystä heikennetään
Yleiskaava on kuntien maankäytön tulevaisuuskuvan määrittelyn tärkein väline ja ainoa kuntastrategia, joka katsoo kauas. Lakiesityksessä on useita heikennyksiä yleiskaavan rooliin, esimerkiksi ohjausvaikutus asemakaavaan kevenisi ja poikkeaminen helpottuisi.
Pidämme yleiskaavan heikentämistä perusteettomana. Jatkossa yleiskaavaa voisi muuttaa samassa prosessissa asemakaavan kanssa, ja samanaikaisesti laadittava yleiskaava ohjaisi samanaikaisesti laadittavaa asemakaavaa. Toisin sanoen menettely mahdollistaisi voimassa olevan yleiskaavan huomiotta jättämisen.
6. Kumppanuuskaavoitus kangistuu
Uusina lakiin tulee maanomistajien aloiteoikeus ja yhteistyö maanomistajien kanssa. Tämä koskisi suoraan rakentamista ohjaavia yleiskaavoja ja kaikkia asemakaavoja. Sekä aloitteet että kumppanuuskaavoitus ovat osa suunnittelun arkea jo nyt, mutta uuden lain myötä menettelyitä halutaan yhdenmukaistaa. Päätökset pitäisi jatkossa viedä aina monijäseniseen toimielimeen, mikä tarkoittaa vähintään lautakuntaa. Lisäksi aloitteiden käsittelylle on asetettu neljän kuukauden määräaika.
Huolemme on, että esitetty menettely tulee kuormittamaan kuntia. Ulkoa tulevan jäykän sääntelyn sijaan kunnan pitäisi itse voida päättää toimintatavoistaan, jotta prosessit saadaan parhaiten toimimaan suhteessa rajallisiin resursseihin.
7. Kaavoitusmenettelyyn lisävaatimuksia ja kevennyksiä
Kaavoitusmenettelyyn esitetään sekä lisävaatimuksia että kevennyksiä. Vaatimus kaavoituskatsauksesta korvautuu ajantasaisella tietoverkossa ylläpidettävällä aineistolla ja sama muutos tehtäisiin myös rakentamislakiin. Kaavan vireilletulosta saa ilmoittaa, kuten kunnassa ilmoitukset julkaistaan, eikä edellytetä sanomalehtiä.
Edellä olevat kevennykset ovat hyviä. Heikennyksenä pidämme pykälää, joka edellyttää, että kaavaehdotuksesta tulee ilmoittaa toisessa kunnassa asuville maanomistajille ja -haltijoille. Tehtävä on lähes mahdoton ja aiheuttaa runsaasti lisää työtä ja riskejä, eikä siten sujuvoita kaavaprosessia. Siksi esitämme tämän pykälän poistamista.
8. Vaikutusten arviointiin muutoksia
Vaikutusten arviointiin ehdotetaan myös lisävaatimuksia ja kevennyksiä. Arviointi tiukentuu siten, että vaaditaan selvittämään “todennäköisesti merkittävät vaikutukset”. Aiempi sanamuoto oli “merkittävät vaikutukset”.
Mielestämme uusi muotoilu ei sujuvoita nykyisiä menettelyitä. Luonnonsuojelulaissa todennäköisten vaikutusten arviointi on tuottanut ns. varovaisuusperiaatteen, mitä ei pidä ulottaa koskemaan kaikkea kaavoitusta. Riskinä on, että uusi muotoilu laajentaa selvitysten laatimisen tarvetta. Uuden termin lopullinen rajaus selviää vasta tulevassa oikeuskäytännössä.
9. Kuntien vastuu kaupan ohjauksessa lisääntyy
Lakiesityksessä vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaus muuttuisi niin, että vain maakunnallisesti merkittävää kauppaa käsiteltäisiin maakuntakaavoissa. Yksiköt tulisi yhä ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueille kaavatasosta riippumatta. Vaatimukset vähittäiskaupan sijoittumisesta kestävän liikkumisen tavoitteet huomioiden on jätetty pois.
Pidämme muutosta perusteltuna, mutta sitä tulisi täsmentää. Nyt epäselväksi jää, mitä tapahtuu voimassa olevien maakuntakaavojen kaupan ratkaisuille. Muutos lisää kuntien työmäärää, koska seudullisten vaikutusten arviointi siirtyy kuntakaavoitukseen. Kaupan sijoittumisella on myös suuri vaikutus liikkumistarpeeseen, ilmastovaikutuksiin ja palveluverkon kehitykseen sekä asukkaiden sujuvaan arkeen, joiden tulisi näkyä laissa.
10. Uusiutuvan energian kaavoitus uudistuu
Vihreän energian osalta uutena mukana lakiesityksessä on aurinkovoimayleiskaava. Aiemmat tuulivoimapykälät tiukentuvat. Molemmista yleiskaavoista voi maanomistaja tehdä aloitteen kunnalle. Aurinkovoimasta on rakentamislain korjausesityksessä kirjaus, joka edellyttää kaavaa aina yli kymmenen hehtaarin kokoiselle voimalalle.
Pidämme hyvänä, että molemmat energiantuotantotyypit ovat mukana lakiesityksessä, koska nykyiset käytännöt eivät ole selkeitä. Esitys asettaa tuulivoimalle kuitenkin tiukat sisältö- ja etäisyysvaatimukset, jotka hidastavat hankkeita ja vievät niitä rakentamattomille alueille luontoon.
Alueidenkäyttölain uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa kaavoituksen sujuvoittaminen, turhien normien purkaminen ja kuntien tehtävien keventäminen. Nyt on käymässä päinvastoin.
Lisätietoja:
Mari Siivola
Aluesuunnittelujohtaja
mari.siivola@uudenmaanliitto.fi
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaminen
Tutustu myös näihin
Uutinen
27.6.2025
Maakuntahallitus lausui kaavoitusta ohjaavan uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27. kesäkuuta. Maakuntahallitus antoi lausunnon uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta. Uudenmaan liitto näkee merkittävän riskin siinä, että laki selvästi heikentäisi strategisten kaavatasojen eli maakuntakaavan ja yleiskaavan asemaa, vaikka tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle kehityksen ohjaukselle vain kasvaa.
Uutinen
13.6.2025
Metsät ja maakuntakaavoitus -tilaisuuden materiaalit julkaistu
Uudenmaan liitto järjesti VISIO-kaavan metsäaiheisen esittely- ja keskustelutilaisuuden kesäkuuussa. Kaikille avoimessa tilaisuudessa pohdittiin metsien roolia maakuntakaavoituksessa.