Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä
Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta muutamassa vuodessa tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.
Uudenmaan liitto seuraa säännöllisesti liikkumista ja liikenteen kehitystä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Nyt valmistunut laajempi tarkastelu tehdään neljän vuoden välein. Mukana on tilastoja yksittäisistä kunnista sekä koko seudusta.
Liikenne palautuu pandemiasta
Tieliikenteen liikennemäärät laskivat Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jyrkästi korona-ajan alkuvaiheessa vuonna 2020.
− Ennen pandemiaa henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen määrät olivat lievässä kasvussa, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.
Länsi-Uudellamaalla henkilöliikenne on palautunut lähes ennalleen: Vuonna 2023 liikennemäärät olivat noin viisi prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Erityisen nopeasti liikenne palasi Helsingistä Raaseporiin kulkevalle Kantatielle 51. Itä-Uudellamaalla liikenne ei ole pandemian jälkeen kasvanut yhtä voimakkaasti.
Raskaan liikenteen osuus on pysynyt koko tarkastelujakson 2017–2023 ajan vakaana. Tosin Länsi-Uudellamaalla nähtiin lievää kasvua kahtena edellisenä vuonna. Myös liikenneturvallisuus on parantunut tasaisesti molemmilla alueilla vuosina 2015–2023.
Junaliikenteessä korona-ajan aiheuttama matkustajamäärien lasku on tasaantunut. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa.
Tieliikenteen kehitys Länsi- ja Itä-Uudellamaalla vuosina 2017–2023. Liikennemäärät on mitattu valituista LAM-pisteistä eri kunnissa.
Autokanta sähköistyy
Liikennekäytössä olevien autojen määrä kasvoi Länsi-Uudellamaalla vuosina 2017–2023, poikkeuksena on vuosi 2022, jolloin nähtiin pieni pudotus. Autokannan kehitys Itä-Uudellamaalla noudattaa samaa linjaa.
Uusien autojen käyttövoimat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi.
− Koko Uudellamaalla näkyy trendi, jossa bensa- ja dieselautojen osuus autokannasta laskee. Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuudet ovat sen sijaan nousussa, Kouhia Kommentoi.
Vuonna 2023 Uudellamaalla jo reilu kolmannes kaikista uusista autoista oli sähköautoja ja noin viidennes ladattavia hybridejä. Sähkö- ja hybridiautojen osuus kaikista ajoneuvoista on silti edelleen pieni: Länsi- ja Itä-Uudellamaalla luvut ovat noin 2,5 prosenttia ja neljä prosenttia.
Autokannan uusiutumisen myötä myös autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet joka vuosi tarkastelujaksolla 2017–2021.
Henkilöautojen ensirekisteröinnit Uudellamaalla käyttövoiman mukaan vuosina 2017–2022.
Saavutettavuus eri vyöhykkeillä
Länsi- ja Itä-Uudenmaan maankäytön kehittymistä tarkastellaan saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Vyöhykkeet kertovat karkeasti, kuinka hyvin vyöhykkeellä voi liikkua kestävillä kulkumuodoilla eli kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä.
− Tarkastelussa on laskettu kuinka paljon väestö ja työpaikat ovat kasvaneet tai laskeneet eri vyöhykkeillä, selventää Kouhia.
Lännessä väestö on pääosin kasvanut hyvillä ja laskenut huonoilla vyöhykkeillä, mikä on hyvää kehitystä. Työpaikkojen sijoittumisessa kehitys on ollut epätasaisempaa. Idässä maankäytön kehitys on vastaavanlaista kuin lännessä, mutta voimakkaampaa erityisesti väestön osalta.
Rahoitus haastaa tulevaisuudessa
Uudenmaan liikennejärjestelmää varjostavat rahoitukseen liittyvät haasteet. Tarkastelussa rahoitusta on suhteutettu asukkaisiin ja ajosuoritteisiin.
− Uudenmaan väylänpidon rahoitus on ollut viime vuosina molemmilla mittareilla mitattuna heikkoa verrattuna muuhun Suomeen, eikä rahoituksen taso näyttäisi tulevaisuudessa paranevan, Kouhia toteaa.
Liian pieni rahoitus aiheuttaa ongelmia erityisesti väylien ylläpidossa ja kehittämisessä, sillä väestön kasvaessa ja joukkoliikenteen rahoituksen vähentyessä yksityisautoilu ja liikenteen ruuhkautuminen voivat lisääntyä entisestään.
Perusväylänpidon rahoitus asukasta kohden eri ELY-keskusten alueilla.
Tutustu seurantatietoihin:
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Liikennejärjestelmätyö
Uudenmaan liitto määrittelee Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmien kehittämistarpeet yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelee HSL osana MAL-työtä.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laajempi tarkastelu sisältää tietoa esimerkiksi henkilö- ja tavaraliikenteen määrien kehityksestä, autokannan rakenteesta, tieliikenteen päästöistä, liikenneinfran rahoituksesta sekä saavutettavuudesta eri vyöhykkeillä.
Länsi-Uudenmaan kuntia ovat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Itä-Uudenmaan kuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.8.2026
Kasvukolmion paneeli Eurooppa-foorumissa: saavutettavuudesta on tehtävä Suomen vahvuus
Suomen saavutettavuus Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan nousi vahvasti esiin Turun Eurooppa-foorumissa järjestetyssä keskustelussa, jossa Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto toivat esiin rajat ylittävien liikenneyhteyksien merkityksen Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja turvallisuudelle.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Artikkeli
17.6.2026
Alueidenkäyttölain uudistus etenee – lakiesitys vaatii vielä korjauksia
Alueidenkäyttölain uudistus on eduskunnan käsittelyssä, mutta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä puutteita ja ristiriitoja. Uudenmaan liitto vaikuttaa aktiivisesti lain valmisteluun.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.