Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä
Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta muutamassa vuodessa tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.
Uudenmaan liitto seuraa säännöllisesti liikkumista ja liikenteen kehitystä Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Nyt valmistunut laajempi tarkastelu tehdään neljän vuoden välein. Mukana on tilastoja yksittäisistä kunnista sekä koko seudusta.
Liikenne palautuu pandemiasta
Tieliikenteen liikennemäärät laskivat Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jyrkästi korona-ajan alkuvaiheessa vuonna 2020.
− Ennen pandemiaa henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen määrät olivat lievässä kasvussa, kertoo Uudenmaan liiton liikenneasiantuntija Pasi Kouhia.
Länsi-Uudellamaalla henkilöliikenne on palautunut lähes ennalleen: Vuonna 2023 liikennemäärät olivat noin viisi prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Erityisen nopeasti liikenne palasi Helsingistä Raaseporiin kulkevalle Kantatielle 51. Itä-Uudellamaalla liikenne ei ole pandemian jälkeen kasvanut yhtä voimakkaasti.
Raskaan liikenteen osuus on pysynyt koko tarkastelujakson 2017–2023 ajan vakaana. Tosin Länsi-Uudellamaalla nähtiin lievää kasvua kahtena edellisenä vuonna. Myös liikenneturvallisuus on parantunut tasaisesti molemmilla alueilla vuosina 2015–2023.
Junaliikenteessä korona-ajan aiheuttama matkustajamäärien lasku on tasaantunut. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa.
Tieliikenteen kehitys Länsi- ja Itä-Uudellamaalla vuosina 2017–2023. Liikennemäärät on mitattu valituista LAM-pisteistä eri kunnissa.
Autokanta sähköistyy
Liikennekäytössä olevien autojen määrä kasvoi Länsi-Uudellamaalla vuosina 2017–2023, poikkeuksena on vuosi 2022, jolloin nähtiin pieni pudotus. Autokannan kehitys Itä-Uudellamaalla noudattaa samaa linjaa.
Uusien autojen käyttövoimat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi.
− Koko Uudellamaalla näkyy trendi, jossa bensa- ja dieselautojen osuus autokannasta laskee. Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuudet ovat sen sijaan nousussa, Kouhia Kommentoi.
Vuonna 2023 Uudellamaalla jo reilu kolmannes kaikista uusista autoista oli sähköautoja ja noin viidennes ladattavia hybridejä. Sähkö- ja hybridiautojen osuus kaikista ajoneuvoista on silti edelleen pieni: Länsi- ja Itä-Uudellamaalla luvut ovat noin 2,5 prosenttia ja neljä prosenttia.
Autokannan uusiutumisen myötä myös autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet joka vuosi tarkastelujaksolla 2017–2021.
Henkilöautojen ensirekisteröinnit Uudellamaalla käyttövoiman mukaan vuosina 2017–2022.
Saavutettavuus eri vyöhykkeillä
Länsi- ja Itä-Uudenmaan maankäytön kehittymistä tarkastellaan saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Vyöhykkeet kertovat karkeasti, kuinka hyvin vyöhykkeellä voi liikkua kestävillä kulkumuodoilla eli kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä.
− Tarkastelussa on laskettu kuinka paljon väestö ja työpaikat ovat kasvaneet tai laskeneet eri vyöhykkeillä, selventää Kouhia.
Lännessä väestö on pääosin kasvanut hyvillä ja laskenut huonoilla vyöhykkeillä, mikä on hyvää kehitystä. Työpaikkojen sijoittumisessa kehitys on ollut epätasaisempaa. Idässä maankäytön kehitys on vastaavanlaista kuin lännessä, mutta voimakkaampaa erityisesti väestön osalta.
Rahoitus haastaa tulevaisuudessa
Uudenmaan liikennejärjestelmää varjostavat rahoitukseen liittyvät haasteet. Tarkastelussa rahoitusta on suhteutettu asukkaisiin ja ajosuoritteisiin.
− Uudenmaan väylänpidon rahoitus on ollut viime vuosina molemmilla mittareilla mitattuna heikkoa verrattuna muuhun Suomeen, eikä rahoituksen taso näyttäisi tulevaisuudessa paranevan, Kouhia toteaa.
Liian pieni rahoitus aiheuttaa ongelmia erityisesti väylien ylläpidossa ja kehittämisessä, sillä väestön kasvaessa ja joukkoliikenteen rahoituksen vähentyessä yksityisautoilu ja liikenteen ruuhkautuminen voivat lisääntyä entisestään.
Perusväylänpidon rahoitus asukasta kohden eri ELY-keskusten alueilla.
Tutustu seurantatietoihin:
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Liikennejärjestelmätyö
Uudenmaan liitto määrittelee Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmien kehittämistarpeet yhdessä kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelee HSL osana MAL-työtä.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laajempi tarkastelu sisältää tietoa esimerkiksi henkilö- ja tavaraliikenteen määrien kehityksestä, autokannan rakenteesta, tieliikenteen päästöistä, liikenneinfran rahoituksesta sekä saavutettavuudesta eri vyöhykkeillä.
Länsi-Uudenmaan kuntia ovat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Itä-Uudenmaan kuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.12.2025
Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
Blogi
11.12.2025
Segregaation ehkäisy on yhteinen tehtävämme
Segregaatio on seudullinen ja seudullisesti ratkaistava ilmiö, ei vain yksittäisten alueiden ongelma, kirjoittavat Eija Hasu ja Miliza Ryöti. Blogisarja täydentää Uudenmaan liiton ja HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kokoamaa asumisen tietopakettia kuntapäättäjille.
Uutinen
10.12.2025
Meriliikenteen kasvu ja vihreä siirtymä lisäävät painetta Suomenlahdella
Suomen merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Tavoitteena on sovittaa yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta. Suomenlahden alueen suunnittelutyöstä vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot.
Blogi
21.11.2025
Energiamurros on stressitesti Uudellemaalle
Ei riitä, että rakennetaan lisää tuotantoa ja vedetään uusia kaapeleita. Tarvitaan kokonaisnäkemys siitä, miten energia, tila ja ihmiset liittyvät toisiinsa, kirjoittaa Tuomas Raivio.