
Yhteistyö on avaintekijä, jotta työmme maakunnan kehittäjänä tuottaa tuloksia. Alueellinen edunvalvonta tukee sitä. Yhteistyö ja edunvalvonta linkittyvät myös vahvasti toisiinsa niin tavoitteiden kuin keinovalikoimankin puolesta.
Edunvalvontatyömme tavoitteena on, että Uudellamaalla on hyvä elää ja työskennellä nyt ja tulevaisuudessa. Pyrimme vaikuttamaan päätöksentekoon niin, että eri viranomaisten ja yhteisöjen tekemät ratkaisut ovat Uudenmaan kannalta mahdollisimman myönteisiä. Teemme yhteistyötä ja valvomme uusimaalaisten etua niin kansallisella, alueellisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Kuntayhteistyön skaala on laaja
Kuntayhteistyö on meille kuntayhtymänä luonnollisesti tärkeää. Jäsenkuntien ohjaus toimintaamme tulee luottamushenkilöhallinnon ja johdollamme kuukausittain pidettävien kuntajohtajakokousten myötä. Sovitamme kuntien erilaisia tavoitteita yhteen koko maakunnan parhaaksi.
Maakunnan näkemystä ja asiantuntemusta suunnittelutyöhön tuovat liiton koolle kutsumat, pysyvät teemakohtaiset asiantuntijaryhmät, joissa valmistelemme yhdessä kuntien ja muiden tahojen asiantuntijoiden kanssa maakuntakaavoitusta, alueellista kehittämistä sekä erilaisia hankkeita, lausuntoja ja esityksiä.
Kuntien suunnittelijoiden kanssa olemme aktivoituneet myös yhteiseen edunvalvontaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on aluesuunnittelun asiantuntijoiden vaikuttaminen maankäyttö- ja rakentamislain uudistukseen. Yhteisiä kantoja on hiottu viikoittaisissa Teamsin välityksellä pidetyissä kaavakahviloissa.
Aluehallinnossa viemme viestiä kunta- ja seututoimijoilta valtion suuntaan.
Alueen toimijat mukana kehittämistyössä ja edunvalvonnassa
Oman alueemme toimijat monilta eri sektoreilta ovat tärkeitä kumppaneitamme arjen työssä. Maakunnan kehittämistyössä ovat mukana kuntien lisäksi esimerkiksi
- muut kuntayhtymät
- Uudenmaan ELY-keskus, ministeriöitä ja muita valtion toimijoita
- yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset
- työmarkkina-, ympäristö-, yrittäjä- ja monet muut järjestöt
- yritysmaailma.
Uudenmaan keskeisimpänä yhteistyö- ja päätöksentekofoorumina on lakisääteinen Maakunnan yhteistyöryhmä MYR. Siihen kuuluu maakuntahallituksen edustajien lisäksi jäseniä valtionhallinnosta sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä. Puhetta johtaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula.
Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat ajavat yhteisenä neuvottelukuntana maakunnan etua. Kuluvalla vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Multala (kok.). Hoidamme valmistelutyön Uudenmaan liitossa.
Maakuntien yhteistoiminta tuo vaikuttavuutta
Suomen 18 maakuntien liittoa tekevät yhteistyötä. Maakuntajohtajat kokoontuvat kuukausittain keskustelemaan maakuntien yhteisistä kehittämiskysymyksistä. Tärkeimmistä edunvalvonnan asioista laaditaan kannanottoja, jotka tuovat maakuntien yhteisen äänen kuuluville.
Etelä-Suomelle tärkeissä asioissa ajamme alueen etua yhdessä naapurimaakuntiemme kanssa. Yhteistyössä kanssamme ovat mukana Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.
Kansainvälisyys on menestyksen mahdollistaja
Kansainvälisyys on Uudenmaan vahvuus ja menestyksen mahdollistaja. Yhteistyö painottuu Itämeren alueelle ja Eurooppaan. Vaihdamme kokemuksia muiden Euroopan metropolialueiden kanssa, olemme aktiivisia yhteisten EU-hankkeiden rakentamisessa ja osallistumme yhteistyöjärjestöjen toimintaan.
Lisäksi Uudellamaalla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia muutamien vastaavien kansainvälisten alueiden kanssa, joista viimeisin on Viron Harjun alueen kanssa vuoden 2022 lopussa allekirjoitettu aiesopimus.
Uudenmaan liiton hallinnoima, lukuisten kumppanien yhteinen Helsinki EU Office Brysselissä on tärkeä edunvalvonnan kanava EU:n suuntaan sekä eurooppalaisten rahoituslähteiden asiantuntija. Toimiston johtaja on Eero Venäläinen.
Itämeren alueen yhteistyöfoorumit ja eurooppalaiset edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestöt ovat avainasemassa kansainvälisessä toiminnassamme. Järjestöissä vaikutamme yhdessä EU:n koheesiopolitiikkaan, liikennepolitiikkaan ja hankerahoitukseen.
Baltic Sea States Subregional Co-operation kokoaa Itämeren alueet yhteistyöhön. Jäsenalueet ratkovat yhdessä koheesiopolitiikan, merenkulun, energia- ja ilmastoasioiden, nuorisoasioiden, pohjoisen ulottuvuuden, liikenteen ja kulttuurin kysymyksiä. Tavoitteena on puhdas Itämeri ja alueen korkea elintaso. EU:n Itämeri-strategian toteuttaminen ja siihen vaikuttaminen on keskeistä.
BSSSC:ssä on jäsenalueita kaikista Itämeren alueen valtioista sekä Norjasta. Jäseniä on 162, mukaan lukien kaikki suomalaiset maakunnat. Suomea foorumin hallituksessa edustavat Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies. Saksan Brandenburg on puheenjohtaja-alue vuosina 2022–2023.
Conference of Peripheral Maritime Regions valvoo rannikkoalueiden etua. Keskeisiä toimialoja ovat merenkulun ja muun liikenteen kysymykset, energiapolitiikka, kalastusasiat, tutkimustoiminta sekä aluekehitys. Järjestöllä on huomattava asiantuntemus ja vahva asema jäsentensä edunvalvojana.
CPMR:n jäseninä on noin 160 aluetta Euroopan 28 maasta. Suomalaisia jäseniä Uudenmaan lisäksi ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Uudenmaan liitto toimii aktiivisesti järjestön Itämerikomissiossa. Maakuntavaltuuston jäsen Otto Meri on Itämerikomission hallituksen jäsen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula toimii Itämerikomission energia- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtajana.
Uudenmaan liitto on jäsenenä monissa kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa. Niissä saamme arvokasta tietoa ja oppeja, joita voimme hyödyntää Uudenmaan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Vastavuoroisesti jaamme Uudellamaalla kehitettyjä innovatiivisia hanketuloksia hyödynnettäväksi muilla Euroopan alueilla.
Scandria Alliance -verkosto vahvistaa Skandinavian ja Välimeren välistä TEN-T-ydinverkkokäytävää eurooppalaisena liikenne- ja aluekehitysakselina. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen toimii yhtenä verkoston varapuheenjohtajana.
Euroopan metropolialueiden verkosto METREX (The Network of European Metropolitan Regions and Areas) on metropolialueisiin liittyvien asioiden asiantuntijaverkosto, johon kuuluu noin 50 suurkaupunkia ja metropolialuetta. Keskustelemme ja vaihdamme kokemuksia kaupunkisuunnittelusta ja aluekehittämisestä. Vaikutamme myös Euroopan metropolihallintojen verkostossa (EMA, European Metropolitan Authorities).
Teemme tiivistä yhteistyötä neljän pohjoiseurooppalaisen metropolialueen kanssa ”Big Five”-verkostossa. Siihen kuuluvat Uudenmaan lisäksi Kööpenhaminan alue, Tukholman alue, Hampurin ja Amsterdamin alue. Yhteistyö painottaa kokemustenvaihtoa ja kehittämistoimenpiteitä innovaatioiden, tutkimuksen ja aluekehittämisen osalta. Tavoitteena on jakaa, kehittää ja hyödyntää kestävän kehityksen mukaisia uusia ratkaisuja.
Brysselissä toimivaan ERRIN-verkostoon kuluu lähes sata tutkimuksesta ja innovaatioista kiinnostunutta aluetta. ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) edistää jäsenalueidensa osallistumista EU-hankkeisiin ja tarjoaa tietoa EU:n tutkimus- ja innovaatioasioista.
Lentokenttäalueiden Airport Regions Conference, ARC -verkostoon kuuluu noin 30 eurooppalaista kaupunki- ja alueviranomaista. ARC:n tavoitteena on edistää lentokenttäalueiden kehitystä ja torjua kenttien aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia.
Pohjoismainen saaristoyhteistyö on yhteistyötä Tukholman, Uppsalan, Sörmlannin ja Östergötalannin läänien saaristoalueiden, Ahvenanmaan ja Kymenlaakson maakunnan sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueellisten viranomaisten välillä. Toiminta koostuu pääosin rajat ylittävien hankkeiden ja tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta.
Pohjoismaiden tieteknillisen liiton (PTL) verkostossa ovat edustettuina pohjoismaiden liikennealan viranomaisia valtio- ja kuntasektorilta sekä konsulttitoimistoista. Uudenmaan liitto on jäsenenä strategisen suunnittelun sekä kaupunkiliikenteen jaostoissa. Verkostossa vaihdetaan kokemuksia pohjoismaisista liikenne- ja kaupunkisuunnittelun aiheista ja järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä teemaseminaareja.
Lisätietoja maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta:

Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Lisätietoja kuntajohtajakokouksista:

Tero Suursalmi
Lakimies
tero.suursalmi@uudenmaanliitto.fi
Lakiasiat, sopimuksenhallinta, riskienhallinta
Lisätietoja kansanedustajien neuvottelukunnasta:

Inka Kanerva
Viestintäjohtaja
inka.kanerva@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan liiton viestinnän johtaminen, maakuntaparlamentti, alueen kansanedustajien neuvottelukunta
Lisätietoja kansainvälisestä toiminnasta:

Janne Tamminen
Erityisasiantuntija
janne.tamminen@uudenmaanliitto.fi
Kansainväliset verkostot, Uudenmaan vaalien valmistelutoimikunta
Palvelee myös ruotsiksi
Ajankohtaista

26.1.2023
Kasvavien kaupunkiseutujen kehitys- ja kokeilualustatoimintaan on panostettava ensi hallituskaudella
Uusimaa tukee vahvasti kansallista tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin. Uudenmaan metropolimaakunnassa tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys kansallisen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta, sillä puolet Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenoista kohdistuu tälle alueelle.

25.1.2023
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.

23.1.2023
Kansanedustajat: Pääkaupunkiseudun haasteet haltuun yhteistyöllä hallituksen kanssa
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta käsitteli 20.1. pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita varapuheenjohtaja Tiina Elon johdolla. Kansanedustat vaativat uudelta hallitukselta lisää aloituspaikkoja koulutukseen sekä keinoja segregaation pysäyttämiseen.

19.1.2023
Virkistyskäytön kehittäminen on yhteispeliä, jossa kaikki voittavat
Kukapa meistä ei nauttisi luonnon parantavasta alkuvoimasta! Sitä on tarjolla vuoden jokaisena päivänä, vieläpä maksutta. Luonnossa oleminen virkistää, rauhoittaa ja houkuttelee liikkumaan. Samat alueet tarjoavat elämyksiä niin asukkaille kuin koti- ja ulkomaisille matkailijoille.
Sivu päivitetty viimeksi: 27.1.2023