Uudenmaan kannanotto: EU:ssa biotaloutta tulee kehittää luonnon kantokyvyn rajoissa
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta biotalousstrategiaa, jossa luodaan suuntaviivat toimivalle kiertotaloudelle, kestävälle tuotannolle, biopohjaisille tuotteille ja kulutukselle Euroopassa. Strategian tavoitteena on edistää resurssiviisaan biotalouden kehitystä hyödyntämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävän talouskasvun, innovaatioiden ja työllisyyden lisäämiseksi.
Biotalous on tärkeä teema Uudellemaalle ja koko Suomelle, siksi keskusteluun on syytä osallistua jo nyt. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission EU:n tulevaan biotalousstrategiaan.
Biotalousstrategia tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, yrityksille ja kunnille, jotka voivat hyötyä biotalouden investoinneista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeista. Kehityksen tulee kuitenkin tapahtua luonnon kantokyvyn rajoissa: biotaloutta pitää kehittää tavalla, joka ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta, vaan pikemminkin lisää sitä.
EU:n lainsäädännön tulee edistää bio- ja kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa
Uudenmaan näkökulmasta biotalous, kiertotalous sekä puhtaan ja vihreän siirtymän edistäminen ovat keskeisesti yhteydessä toisiinsa, ja niitä tulisi myös edistää yhtenä kokonaisuutena. Biotalousstrategian tulee olla linjassa valmisteilla olevan EU:n kiertotalouslainsäädännön kanssa. Yhdessä näiden tulisi tukea eurooppalaisten bio- ja kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.
– EU:n uusi biotalousstrategia on tärkeä askel eteenpäin EU:n ympäristö-, biodiversiteetti-, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Uusimaa haluaa olla vahvasti mukana tarjoamassa innovatiivisia ratkaisuja koko Euroopan kestävyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi, toteaa kestävyyspäällikkö Pia Tynys.
Uudellamaalla asuu 1,8 miljoonaa ihmistä, mikä on noin kolmannes koko Suomen väestöstä. Etenkin pääkaupunkiseutu on muuttoliikkeen ansiosta yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Olemme Euroopan toiseksi innovatiivisin alue (EU Regional Innovation Scoreboard 2023) ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, tutkimuksen ja kehityksen keskus.
Uudenmaan innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä mukana kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä luonnolle. Alueemme vahva osaaminen sekä TKI-toiminta rakentavat hyvinvointia ja elinvoimaa resurssien viisaalla käytöllä. Biotalous, kiertotalous ja vihreän siirtymän edistäminen ovat keskeisiä kehittämisteemoja Uudenmaan innovaatioekosysteemissä.
Uudenmaan suositukset EU:n biotalousstrategian valmisteluun:
- Biotalousstrategian tulee ensisijaisesti edesauttaa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa. On varmistettava, että biotalouden ratkaisut tarjoavat mitattavissa olevia etuja koko planeetallemme.
- Biotalous, kiertotalous ja puhtaaseen energiaan siirtyminen ovat keskeisellä tavalla toisiinsa yhteydessä ja niitä tulisi käsitellä yhtenäisenä, EU:n strategisena kestävyyden viitekehyksenä.
- Bioteknologian ja biopohjaisten ratkaisujen rooli globaalien haasteiden ratkaisemisessa on tunnistettava Euroopassa.
- Biotalousratkaisuihin panostamalla voidaan vähentää Euroopan kriittisiä riippuvuussuhteita sekä edistää EU:n, valtioiden ja alueiden resilienssiä.
- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta, mukaan lukien innovaatiot, on lisättävä innovoinnin edistämiseksi ja EU:n johtavan aseman säilyttämiseksi biotaloudessa.
- Investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja yhteistyöhön ovat välttämättömiä biotalouden ja bioteknologian täyden potentiaalin hyödyntämiseksi.
- Ennustettavan ja johdonmukaisen, mutta myös joustavan EU-sääntelyn tulisi tukea ja mahdollistaa biotalouden kehittäminen ja investoinnit siihen.
Lisätietoja:
Ida Honkanen
Erityisasiantuntija
ida.honkanen@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittäminen, TKI-viestintä ja edunvalvonta, kansallinen ja kansainvälinen TKI-yhteistyö, älykkään erikoistumisen strategia
Työvapaalla. Sijaisena toimii Salla Lahtinen.
Wilhelmiina Koivuniemi
EU-erityisasiantuntija
wilhelmiina.koivuniemi@helsinki.eu
Ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikka Helsinki EU Officessa
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Kannanotto: Kasvu tehdään maakunnissa – maakuntien liitot mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun
Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina.