Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
Euroopan unionissa valmistellaan parasta aikaa vuosien 2028–2034 rahoituskehystä. Sen osana oleva Verkkojen Eurooppa -väline (CEF, Connecting Europe Facility) tarjoaa rahoitustukea valtioiden rajat ylittäville liikennehankkeille. Välineen uudeksi budjetiksi on esitetty 81 miljardia. Viime kesänä julkaistussa CEF-asetusesityksessä huomio kiinnittyi siihen, että Suomesta listalle oli nostettu vain yksi raidehanke Oulusta Luulajaan. Etelä-Suomesta listalla ei ollut mukana yhtään hanketta, vaikka alueelle on suunnitteilla useita Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua vahvistavia raideyhteyksiä.
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
– Saimme tänään todella hienoja uutisia, kun Etelä-Suomen isot hankkeet saatiin CEF-prioriteettilistalle. Tämän kokoluokan rahoitusikkuna avautuu meille harvoin, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén ja lähettää kiitoksensa kaikille muutokseen vaikuttaneille.
– Olemme yhdessä tehneet usean vuoden ajan määrätietoista vaikuttamistyötä asian eteen. Seuraavaksi meidän pitää varmistaa, että Lentorata, Länsirata ja Tallinnan yhteys ovat valmiita tulevia hakemuksia varten, Telén kertoo.
Prioriteettilistalle pääsy ei automaattisesti tuo rahoitusta, mutta se avaa erinomaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n liikennerahoituksesta. Vain hankkeet, joilla on korkea kypsyysaste, voivat saada tätä tukea. Kyseessä on ratkaiseva käänne muun muassa Länsiradalle, jonka kokonaisrahoituksesta jopa puolet voidaan saada EU:lta uuden esityksen puitteissa.
Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell pitää päätöstä merkittävänä voittona Suomelle ja Uudenmaan vaikuttamistyölle.
– Suomen suuret liikennehankkeet ovat keskeisiä paitsi kansallisesti myös Euroopan turvallisuuden ja pohjoisen huoltovarmuuden kannalta, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen talouskasvulle, Limnell iloitsee.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén peräänkuuluttaa, että Suomen nykyisellä ja tulevalla hallituksella tulee olla nyt yhteinen visio Suomen saavutettavuudesta. Suuret liikennehankkeet tulee kotimaassa saattaa sille tasolle, että ne pärjäävät EU:n rahoituskilvassa.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.6.2026
Eurooppa-foorumissa keskustellaan Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn tulevaisuudesta
Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto ja Pirkanmaan liitto järjestävät Rajat ylittävä liikenne Pohjolaan ja Baltiaan – Suomen kilpailukyvyn kohtalonkysymys -paneelikeskustelun osana Turun Eurooppa-foorumia perjantaina 28.8. klo 10.00–10.45.
Artikkeli
17.6.2026
Alueidenkäyttölain uudistus etenee – lakiesitys vaatii vielä korjauksia
Alueidenkäyttölain uudistus on eduskunnan käsittelyssä, mutta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä puutteita ja ristiriitoja. Uudenmaan liitto vaikuttaa aktiivisesti lain valmisteluun.
Uutinen
17.6.2026
VISIO-kaavan luonnoksesta saatiin yli 200 palautetta
Uusi maakuntakaava keräsi kevään nähtävilläolon aikana yhteensä 206 palautetta ja lausuntoa. Palautteissa korostuivat luonto-, energia- ja liikenneteemat. Aiheista eniten mainintoja saivat viheryhteydet, teollisuuskeskittymät, aurinkovoima, kulttuuriympäristöt ja suojelualueet.
Blogi
12.6.2026
Ilmastoviisas kaupunki on sekä tiivis että vehreä
Suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut määrittävät, miten kaupunki ja sen asukkaat selviävät helleaalloista, rankkasateista ja tulvista, ja millainen ympäristö asukkaille lopulta syntyy. Kyse ei ole vain ilmastokestävyydestä vaan myös asumisen viihtyisyydestä ja terveellisyydestä, kirjoittavat Eija Hasu ja Simo Haanpää.