Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
Euroopan unionissa valmistellaan parasta aikaa vuosien 2028–2034 rahoituskehystä. Sen osana oleva Verkkojen Eurooppa -väline (CEF, Connecting Europe Facility) tarjoaa rahoitustukea valtioiden rajat ylittäville liikennehankkeille. Välineen uudeksi budjetiksi on esitetty 81 miljardia. Viime kesänä julkaistussa CEF-asetusesityksessä huomio kiinnittyi siihen, että Suomesta listalle oli nostettu vain yksi raidehanke Oulusta Luulajaan. Etelä-Suomesta listalla ei ollut mukana yhtään hanketta, vaikka alueelle on suunnitteilla useita Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua vahvistavia raideyhteyksiä.
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
– Saimme tänään todella hienoja uutisia, kun Etelä-Suomen isot hankkeet saatiin CEF-prioriteettilistalle. Tämän kokoluokan rahoitusikkuna avautuu meille harvoin, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén ja lähettää kiitoksensa kaikille muutokseen vaikuttaneille.
– Olemme yhdessä tehneet usean vuoden ajan määrätietoista vaikuttamistyötä asian eteen. Seuraavaksi meidän pitää varmistaa, että Lentorata, Länsirata ja Tallinnan yhteys ovat valmiita tulevia hakemuksia varten, Telén kertoo.
Prioriteettilistalle pääsy ei automaattisesti tuo rahoitusta, mutta se avaa erinomaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n liikennerahoituksesta. Vain hankkeet, joilla on korkea kypsyysaste, voivat saada tätä tukea. Kyseessä on ratkaiseva käänne muun muassa Länsiradalle, jonka kokonaisrahoituksesta jopa puolet voidaan saada EU:lta uuden esityksen puitteissa.
Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell pitää päätöstä merkittävänä voittona Suomelle ja Uudenmaan vaikuttamistyölle.
– Suomen suuret liikennehankkeet ovat keskeisiä paitsi kansallisesti myös Euroopan turvallisuuden ja pohjoisen huoltovarmuuden kannalta, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen talouskasvulle, Limnell iloitsee.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén peräänkuuluttaa, että Suomen nykyisellä ja tulevalla hallituksella tulee olla nyt yhteinen visio Suomen saavutettavuudesta. Suuret liikennehankkeet tulee kotimaassa saattaa sille tasolle, että ne pärjäävät EU:n rahoituskilvassa.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Artikkeli
29.4.2026
Energia ja radat puhuttivat VISIO-kaavan yleisötilaisuuksissa
VISIO-kaavan kevään yleisötilaisuuksissa eri puolilla Uuttamaata korostuivat energia- ja liikenneratkaisut. Erityisesti pienydinvoima, aurinkovoima sekä uudet ratahankkeet herättivät vilkasta keskustelua kuntalaisten ja alueen toimijoiden keskuudessa.
Blogi
28.4.2026
Kuntien erilaistuminen tulee tehdä reippaasti ja hallitusti
Kunnat kulkevat kovaa vauhtia eri suuntiin ja tarvitsevat kukin omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. Kunnilta ei puutu halua ja kykyä muuttua, nyt tarvitaankin valtiolta vahvaa luottamusta, että uudistukset saadaan tehtyä.
Uutinen
27.4.2026
Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset – Tähtäimessä Euroopan onnellisin maakunta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27. huhtikuuta. Kokouksessa hyväksyttiin Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset vuosille 2025–2029. Linjausten mukaan Uudenmaan menestys rakentuu kasvusta, kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja kestävästä ympäristöstä, jotka luovat perustan sujuvalle arjelle ja hyvinvoinnille.
Blogi
27.4.2026
Turvallisesti kotona – tarvitseeko hyvän kaupungin olla tylsä?
Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina korostettu “tylsän kaupungin” ideaa: arjen toimivuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Samalla kaupunkikeskustoilta odotetaan yhä enemmän elävyyttä, vetovoimaa ja urbaania sykettä, kirjoittavat Eija Hasu ja Mari Jaakonaho.