Linjamuutos – Länsiradalle mahdollisuus EU-rahoitukseen
Euroopan unionissa valmistellaan parasta aikaa vuosien 2028–2034 rahoituskehystä. Sen osana oleva Verkkojen Eurooppa -väline (CEF, Connecting Europe Facility) tarjoaa rahoitustukea valtioiden rajat ylittäville liikennehankkeille. Välineen uudeksi budjetiksi on esitetty 81 miljardia. Viime kesänä julkaistussa CEF-asetusesityksessä huomio kiinnittyi siihen, että Suomesta listalle oli nostettu vain yksi raidehanke Oulusta Luulajaan. Etelä-Suomesta listalla ei ollut mukana yhtään hanketta, vaikka alueelle on suunnitteilla useita Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua vahvistavia raideyhteyksiä.
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina 15.12. aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan. Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousivat myös Tallinna–Helsinki–Tampere- ja Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
– Saimme tänään todella hienoja uutisia, kun Etelä-Suomen isot hankkeet saatiin CEF-prioriteettilistalle. Tämän kokoluokan rahoitusikkuna avautuu meille harvoin, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén ja lähettää kiitoksensa kaikille muutokseen vaikuttaneille.
– Olemme yhdessä tehneet usean vuoden ajan määrätietoista vaikuttamistyötä asian eteen. Seuraavaksi meidän pitää varmistaa, että Lentorata, Länsirata ja Tallinnan yhteys ovat valmiita tulevia hakemuksia varten, Telén kertoo.
Prioriteettilistalle pääsy ei automaattisesti tuo rahoitusta, mutta se avaa erinomaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n liikennerahoituksesta. Vain hankkeet, joilla on korkea kypsyysaste, voivat saada tätä tukea. Kyseessä on ratkaiseva käänne muun muassa Länsiradalle, jonka kokonaisrahoituksesta jopa puolet voidaan saada EU:lta uuden esityksen puitteissa.
Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell pitää päätöstä merkittävänä voittona Suomelle ja Uudenmaan vaikuttamistyölle.
– Suomen suuret liikennehankkeet ovat keskeisiä paitsi kansallisesti myös Euroopan turvallisuuden ja pohjoisen huoltovarmuuden kannalta, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen talouskasvulle, Limnell iloitsee.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén peräänkuuluttaa, että Suomen nykyisellä ja tulevalla hallituksella tulee olla nyt yhteinen visio Suomen saavutettavuudesta. Suuret liikennehankkeet tulee kotimaassa saattaa sille tasolle, että ne pärjäävät EU:n rahoituskilvassa.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi.
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Tutustu myös näihin
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Kannanotto: Kasvu tehdään maakunnissa – maakuntien liitot mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun
Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.
Uutinen
1.10.2026
Liikenteen toteuttamisohjelma päivitetään VISIO-kaavan yhteydessä
Uudenmaan liikenteen toteuttamisohjelma päivitetään ensi kevääseen mennessä. Tavoitteena on, että kuntien maankäyttö, maakunnan liikennejärjestelmän kehitys ja valtion tulevat väylähankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin.