Maakuntakaavan rooli pitäisi pystyä viestimään yksinkertaisesti kuitenkaan yksinkertaistamatta sitä liikaa
Vaikka maakuntakaavoituksen vuorovaikutus on ensisijaisesti suunnattu kunnille, viranomaisille ja asiantuntijoille, kaavaprosessin sujuvuuden kannalta olisi tärkeää panostaa myös asukkaisiin, kirjoittaa asukasvuorovaikutusta diplomityössään tutkinut Jaana Virtanen.
Asukkaiden osallistuminen ja aktiivisuus maakuntakaavoituksessa on lisääntynyt viime vuosina ilahduttavasti. Aiemmin keskustelu oli enemmän viranomaisten välistä ja maakuntakaavan rooli nähtiin pelkästään ohjaavana työkaluna alempia kaavatasoja varten.
Uudellamaalla on lähes 1,7 miljoonaa asukasta, joten jokaista heistä ei voi mitenkään osallistaa.
Tutkin viime vuonna valmistuneessa diplomityössäni asukasosallistumista alueidenkäytön suunnittelun prosesseissa maakuntakaavatasolla tapaustutkimuksen keinoin. Tapauksina olivat Uudenmaan liiton Uusimaa-kaava 2050, Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 ja Pohjois-Savon maakuntakaava 2040. Tutkin työtäni varten myös alan kirjallisuutta ja kaavoihin liittyviä dokumentteja sekä haastattelin maakuntakaavoittajia. Tavoitteena oli vastata kysymykseen: Mikä on kansalaisen rooli seudullisessa alueidenkäytön suunnittelussa?
Yleispiirteisiä suunnitelmia on vaikea hahmottaa
Asukasvuorovaikutuksen haasteet liittyvät maakuntakaavatason roolin ymmärtämiseen, sen yleispiirteiseen esitystekniikkaan ja pitkän aikajänteen suunnitelmiin. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä suunnittelu tapahtuu yleispiirteisestä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Tämä on asukkaille vaikea hahmottaa, sillä heitä eivät yleensä kiinnosta yleiset periaatteet vaan se, miten asiat ilmenevät heidän omassa arjessaan.
Asukkaat etsivät maakuntakaavakartalta usein oman kiinteistönsä sijainnin ja tulkitsevat merkintöjä kirjaimellisesti. Maakuntakaavan esitystekniikka on kuitenkin hyvin yleispiirteinen ja merkinnät tarkentuvat vasta kuntakaavoituksessa. Lisäksi maakuntakaava on hyvin mahdollistava, mikä tarkoittaa, että sen merkinnät voivat kuntakaavoituksessa toteutua monella eri tavalla tai olla toteutumatta.
Näihin haasteisiin tartuttiin Uusimaa-kaavan laadinnassa, jossa panostettiin erityisesti asukasvuorovaikutukseen. Laissa vaaditun vähimmäisvuorovaikutuksen lisäksi joka vaiheessa oli ylimääräistä vuorovaikutusta. Kaavaprosessin aikana järjestettiin muun muassa erilaisia esittelytilaisuuksia, seminaareja, työpajoja, kuntaryhmätapaamisia ja verkkovuorovaikutusta. Myös kaavavaiheita ja siten myös kuulemisia oli yksi enemmän.
Asukasvuorovaikutuksen haasteet liittyvät maakuntakaavatason roolin ymmärtämiseen, sen yleispiirteiseen esitystekniikkaan ja pitkän aikajänteen suunnitelmiin.
Uusimaa-kaavan alkuvaiheessa toteutettiin kaksi animaatiovideota, jotka toimivat hyvin asukastasolla ja myös kouluissa innostuttiin niistä. Videot suunnattiin myös päättäjille, jotta he ymmärtäisivät, mistä maakuntakaavoituksessa on kyse. Videoilla havainnollistettiin, miten seudullisessa suunnittelussa ei voi ajatella pelkästään oman kunnan asioita, vaan pitää osata ajatella laajempaa kuntien muodostamaa kokonaisuutta.
Uudellamaalla on lähes 1,7 miljoonaa asukasta, joten jokaista heistä ei voi mitenkään osallistaa. Siksi edustuksellinen demokratia on välttämätöntä. Maakuntien ja kuntien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, sillä maakuntakaavassa tehdyt päätökset näkyvät aikanaan kuntienkin suunnitelmissa.
Uusimaa-kaavan kohdalla runsas ja monipuolinen kuntavuorovaikutus koettiin erittäin onnistuneeksi. Kunnille järjestettiin erilaisia työpajoja ja lisäksi prosessin aikana kehiteltiin esimerkiksi hyödyllisiä ja havainnollistavia pelejä.
Asukasvuorovaikutusta kannattaa kehittää
Asukasvuorovaikutusta ja osallistamista voitaisiin lisäresurssien avulla kehittää siten, että saavutettaisiin paremmin kaikki ihmisryhmät. Maakuntakaavatasolla osallistujajakauma on osin vääristynyttä ja tietyt ryhmät ovat täysin aliedustettuina.
Aktiivisimpia osallistujat ovat usein eläkeläiset, joilla on aikaa ja osaamista. Lisäksi osallistujat ovat usein korkeasti koulutettuja ja tiedostavia, jolloin heillä on enemmän eväitä olla aktiivisia. Toisaalta nuoret, jotka elävät kaavan tavoitevuonna 2050, puuttuvat osallistujista lähes täysin.
Uusimaa-kaavan laadinnan aikana saadun asukaspalautteen perusteella osallistujat ovat pääasiassa valtaväestöä, ja palautteenantokielenä on suomi tai ruotsi. Esimerkiksi englanninkielistä palautetta ei tullut, mikä osaltaan johtunee englanninkielisen viestinnän ja materiaalien puuttumisesta.
Nuoret, jotka elävät kaavan tavoitevuonna 2050, puuttuvat osallistujista lähes täysin.
Vieraskielisten osuus kasvaa koko ajan ja Uudenmaan väestönkasvusta valtaosa tulee jo maahanmuuttajista. Se on iso osa osallisista, joita on vaikea tavoittaa. Jatkossa kannattaisi siis panostaa erityisesti vieraskieliseen viestintään, jotta eri ihmisryhmät tavoitettaisiin laajemmin kieli- ja kulttuurirajojen yli.
Asukasvuorovaikutuksessa tulisi löytää keino tuoda maakuntakaavatasoa, sen roolia ja vaikuttavuutta paremmin ja ymmärrettävämmin esille. Maakuntakaavan tarkoitus ja sen rooli alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä pitäisi pystyä viestimään asukkaalle ymmärrettävästi ilman, että asukkaan huolet tai kysymykset torjutaan epäajankohtaisina tai epäolennaisina tarkastelutasoon nähden.
Uusimaa-kaavasta saatiin ehdotusvaiheessa noin 550 muistutusta. Tämä on osoitus siitä, että maakuntakaavoitus kiinnostaa.
Jaana Virtanen
Jaana Virtanen on arkkitehti ja työskentelee A-Insinööreillä maankäytönsuunnittelussa. Työnkuvaan kuuluu muun muassa yleis- ja asemakaavojen laadinta sekä näihin liittyvä vuorovaikutus ja havainnollistaminen.
Tutustu myös näihin
Uutinen
10.3.2025
Vihreää ja puhdasta siirtymää edistävän VISIO-kaavan työ vauhtiin – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maalis-huhtikuussa
Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy innovatiiviseen vihreään siirtymään. Kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025. Myös kaavan teemoja avaavat kehityskuvat on julkaistu.
Uutinen
3.3.2025
Skenaariotyössä hahmotettiin Uudenmaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niiden vaikutuksia
Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot toteuttivat yhteisen skenaariotyön, jossa hahmotettiin maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja näiden vaikutuksia vuoteen 2050 asti. Työ auttaa ohjaamaan tulevaisuutta haluttuun suuntaan.