Siirry sisältöön
Haku
Uutinen

Maankäyttö- ja rakennuslaki pysyy alueidenkäytön osalta ennallaan – Edunvalvontatyölle edelleen tarvetta

Talon rakennustyömaa, jossa ihmisiä keltaisissa huomiovaatteissa.

Suunniteltua maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ei viedä alueiden käytön osalta eteenpäin tällä hallituskaudella. Uudenmaan liitto on tältä osin tyytyväinen hallituksen ratkaisuun. Liitto pyrkii kuitenkin edelleen vaikuttamaan eteneviin lakiuudistuksen osiin yhdessä kuntien kanssa.

Ympäristöministeriö tiedotti(siirryt toiseen palveluun) hallituksen tekemästä linjauksesta 22. maaliskuuta.

Rakentamisen osalta uudistus jatkuu. Hallituksen on tarkoitus viedä eduskuntaan alkusyksystä esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan. Lisäksi nykyiseen lakiin on tarkoitus lisätä säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta.

Nykylaissa muutetaan myös tarvittavilta osin säännöksiä, joihin sisältyy sekä alueidenkäyttöön että rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta.

– Olemme helpottuneita tästä ratkaisusta, kommentoi Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka. – Jos laki olisi toteutunut lausunnoilla olleen luonnoksen kaltaisena, olisi se hidastanut kaavoitusta ja vaikeuttanut ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Huoli hajarakentamiseen liittyvän sääntelyn kevenemisestä

Vaikka lakiuudistushanke onkin osittain keskeytynyt, jatkuu liiton ja kuntien yhteinen edunvalvontatyö edelleen. Lakiuudistuksen edetessä rakentamisen osalta on uudistuksen seuraaminen ja sen sisältöön vaikuttaminen edelleen ajankohtaista.

Liitto ja Uudenmaan kaavoittajat ovat huolissaan esimerkiksi hajarakentamiseen liittyvän sääntelyn keventymisestä uuden rakentamislain myötä.

– Hajarakentamisen helpottaminen ei missään nimessä ole esimerkiksi ilmastoon tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden mukaista ja aiheuttaa sitä paitsi haasteita myös kuntataloudelle, Mansikka sanoo.

– Kuntien on myös vaikeampaa harjoittaa kestävää maapolitiikkaa.  Rakennetun ympäristön luontevia täydentymis- ja kasvusuuntia voi olla vaikea löytää, jos tiivistämiseen hyvin soveltuville alueille syntyy hallitsematonta hajarakentamista.

Lakia soveltavien näkemyksiä kuunneltava

Ympäristöministeriö on luvannut järjestää uudesta rakentamislaista kuulemistilaisuuden ennen lopullisen hallituksen esityksen viimeistelyä ja antamista eduskunnalle.

– Olisi tärkeää, että hyvissä ajoin ennen kuulemistilaisuutta sidosryhmät saisivat käyttöönsä riittävän aineiston voidakseen ottaa aidosti kantaa lakiuudistuksen etenemiseen, Ilona Mansikka toteaa.

 – Aineistoon tulisi sisältyä ainakin havainnollinen kooste tulevasta kokonaisuudesta, joka muodostuu nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain säilytettävistä ja muutettavista osista sekä uudesta rakentamislaista.

Mansikka korostaa, että ei ole tarpeen korjata sellaista, mikä ei ole rikki.

– Kuten lausuntovaiheessakin ilmeni, kuntien ja liittojen asiantuntijat, joiden työn ydintä on ymmärrys ja vastuu yhteisen hyvän rakentamisesta ja vastuullisesta kaupunkikehittämisestä pidemmällä aikavälillä, puolustavat syystä olemassa olevia, toimivia työkalujaan ja mahdollisuutta niiden tarkoituksenmukaiseen soveltamiseen myös jatkossa. Vaikuttamistyössämme on edelleen sama kestävä näkökulma: miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki ja toimii hyvin?

Mansikka esittää myös huolensa siitä, kuullaanko uudistuksessa riittävästi kaikkien osapuolten ääntä.

– Kun tehdään näin merkittävää lakiuudistusta, on kuunneltava myös lakia soveltamaan joutuvien näkökulmia.

Mansikan mukaan jatkossa lainvalmistelussa tulisi ottaa paremmin huomioon kuntien ja liittojen kokeneiden kaavoitus-, maapolitiikka-, kiinteistö- ja rakentamisen asiantuntijoiden näkemykset, jotka perustuvat monipuoliseen käytännön työhön kuntakentällä.

– Tätä merkittävää voimavaraa kuuntelemalla ja hyödyntämällä lainvalmistelussa päästäisiin varmemmin kestävään, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen.

Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä yhdessä

Uudenmaan liitossa ja kunnissa on tehty maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen suhteen viime vuosina paljon vaikuttamistyötä. Uudenmaan liitto ja kuntien kaavoittajat ovat muun muassa valmistelleet yhdessä kannanottoja, joissa on tuotu esiin yhteisiä näkemyksiä.

Elokuusta 2021 lähtien liitto on järjestänyt kunnille säännöllisesti  – parhaimmillaan jopa viikoittain – niin kutsuttua MRL-klinikkaa. Klinikka on toiminut edunvalvonnan, yhteistyön koordinoinnin ja tiedon jakamisen alustana ja tarjonnut kaavoittajille mahdollisuuden keskinäiseen vuorovaikutukseen lakiuudistuksen tiimoilta.

Klinikoilla on lainvalmistelijoiden ja muiden asiantuntijoiden pitämien alustusten ja yhteisen keskustelun lisäksi tehty esimerkiksi konkreettista, valmistelevaa työtä, jolla pohjustettiin lakiluonnoksesta syksyn 2021 lopulla annettuja lausuntoja. Tiivis, säännöllinen ja tiedonkulun varmistanut yhteistyö johti viestiltään yhteneväisiin ja vaikuttaviin lausuntoihin.

Kevättalvella 2022 Uudenmaan liiton edustajat pääsivät esittämään liiton ja kuntien näkemyksiä ja huolenaiheita suoraan päättäjille tapaamisissa, jotka järjestettiin kansanedustajille hallituspuolueittain.

MRL-klinikka jatkaa kokoontumistaan ainakin kevään 2022 ajan ja seuraa lakiuudistuksen tilannetta sekä koordinoi edelleen yhteistä edunvalvontaa.  

Vastustus pysäytti uudistuksen – Laaja lakipaketti etenee vain osittain

Laaja lakiluonnos oli lausunnoilla syksyllä 2021. Lakiluonnoksesta tuli ministeriöön lähes 550 lausuntoa. Ympäristöministeriön mukaan valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Tämän vuoksi lakiuudistus etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella ainoastaan niissä asioissa, joista ympäristöministeriön mukaan vallitsee suurin yhteisymmärrys.

Koska uudistus ei etene alueidenkäytön osalta, maakuntakaavan  oikeusvaikutukset ja sisältö eivät siis ole muuttumassa, eikä uutta kaupunkiseutusuunnitelman suunnittelutasoa ole tulossa mukaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Ympäristöministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että pyrkii edelleen kehittämään jo nykyään tehtävää kaupunkiseutujen suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättävien digitalisaatiota koskevien säännösten myötä kaavat laaditaan jatkossa sähköisenä tietomallimuotoon, mikä parantaa niiden keskinäistä toimivuutta ja visuaalista yhdenmukaisuutta. Ympäristöministeriö on valmistautunut järjestämään kunnille siirtymisvaiheessa tukea. Erillinen laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä on myös valmisteilla.

Lisätietoja: 

Ilona Mansikka

Kaavoituspäällikkö

+358 40 524 9186

Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö

Kaikki uutiset