Merialueiden suunnittelussa vilkas syksy
Merialuesuunnittelun toinen kierros on alkamassa ja syksyllä käynnistyvät alueelliset vuorovaikutusfoorumit, joiden kantavana teemana on merituulivoiman huomioiminen merialuesuunnittelussa. Suomenlahden alueellinen tilaisuus järjestetään 9. lokakuuta.
Merialueiden käyttö on voimakkaassa muutoksessa
Merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta tulee maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan arvioida vähintään kymmenen vuoden välein. Suunnitelmien tulee myös vastata toimintaympäristön muutoksiin.
Parhaillaan käydään keskusteluja suunnitelman päivitystarpeesta ja -aikataulusta, jotta suunnitelmalla voidaan vastata muuttuneeseen tilannekuvaan Suomen merialueilla ja laajemminkin Itämerellä.
Päivitystarpeeseen vaikuttaa useampi tekijä:
- EU:ssa merialuesuunnittelu nähdään keskeisenä välineenä ohjata merialueiden energian- ja ruoantuotantoa sekä suojelua. Esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman osana on biodiversiteettistrategia, jonka tavoitteena on suojella 30 % myös merialueista vuoteen 2030 mennessä.
- Venäjän hyökkäyssodan myötä myös uusiutuvan energian tuotantotarve on muuttunut. Energian- ja ruoantuotannon huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat merkittävässä roolissa. Samoin merialueiden turvallisuus esimerkiksi meriliikenteen osalta.
Uudenmaan liitto suunnittelee merialueiden kestävää käyttöä yhdessä muiden rannikkomaakuntien kanssa. Ensimmäinen Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava merialuesuunnitelma valmistui vuonna 2020.
Vuorovaikutusfoorumit käynnistyvät syksyllä
Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä ja ympäristöministeriö toteuttavat loka–marraskuussa seitsemän vuorovaikutusfoorumin sarjan, johon kuuluu viisi alueellista tilaisuutta sekä kaksi kansallista foorumia.
Suomenlahden suunnittelualueen tilaisuus järjestetään Kotkassa (Datariina, Heikinkatu 7) ja etänä maanantaina 9.10.2023 klo 9–12. Ilmoittautuminen päättyy viikkoa ennen.
Aamupäivän aikana pureudutaan merituulivoiman ja muun merellisen energiantuotannon kehittämisen tilannekuvaan, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä merellisten toimintojen yhteensovittamisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Tilaisuus on suunnattu merituulivoiman hankekehittäjille, merellisille sidosryhmille, viranomaisille, alueen järjestöille ja tutkimustahoille. Mukaan mahtuu rajallinen määrä osallistujia. Tarkempi ohjelma lähetetään lähempänä tilaisuutta.
Merialuesuunnittelua taustoittavat useat hankkeet
Ympäristöministeriön saamalla erillisrahoituksella ollaan tarkentamassa merituulivoiman kehittämisedellytyksiä ja kokonaisvaikutuksia useissa hankkeissa vuoden 2023 aikana. Tavoitteena on merituulivoiman hallittu kehityskuva.
Merialuesuunnitteluun linkittyvät myös useat rannikon maakuntien liittojen yhteiset EU-hankkeet, joissa arvioidaan eri maiden suunnitelmien sisältöä ja vaikuttavuutta sekä kootaan tietoa muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (mm. MSP GREEN(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), Baltic Sea2Land(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), eMSP NBSR(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)).
Seuraava merialuesuunnittelukierros, MSP 2.0 käynnistyy maakuntien liitoissa syksyllä 2023 EMKVR-ohjelman (Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston) hankerahoituksella.
Suomessa punotaan Meriverkkoa – Oletko jo mukana?
Meriverkko tuo yhteen merialuesuunnittelun sekä meriluonnon ja ennallistamisen toimijat. Ympäristöministeriön kokoama verkosto käynnistyi maailman merien päivänä 8.6.2023. Aloituswebinaari järjestetään maanantaina 2.10.2023 klo 10–11.30.
Yhteistyöverkoston taustalla on LIFE IP Biodiversea(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) -hanke, joka on Suomen suurin Itämeren monimuotoisuuden suojeluun ja meriluonnonvarojen kestävään käyttöön keskittyvä yhteistyöhanke.
Lisätietoja:
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Tutustu myös näihin
Artikkeli
10.4.2025
Perinteistä ammentaminen ja luonnonmateriaalien kehittäminen tarjoavat ratkaisuja rakentamisen kestävyyskriisiin
Nykyrakentaminen nojaa vahvasti teräs- ja betoniteollisuuteen, jotka aiheuttavat noin 15 prosenttia maailman vuotuisista ilmastopäästöistä. Lisäksi rakennussektori on vastuussa puolesta maailman vuotuisesta neitseellisten materiaalien kulutuksesta. Suomessa rakentaminen aiheuttaa vuosittain kolmanneksen ilmastopäästöistä. Rakennussektorin kestävyysmurroksella on tulenpalava kiire: ilmastokriisi ei ole ratkaistavissa ilman sitä.
Blogi
10.4.2025
Maakuntakaava energiamurroksen suunnannäyttäjänä
Energia on yhteiskuntamme perusta: se mahdollistaa asumisen, liikkumisen, teollisuuden ja lähes kaiken muun toimintamme. Ilmastonmuutoksen myötä olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpää, päästötöntä energiajärjestelmää. Tämä energiamurros asettaa uusia vaatimuksia alueelliselle suunnittelulle ja myös maakuntakaavalle, kirjoittaa Henri Jutila.