Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu tuo esiin alueen haavoittuvuuksia ja tarkastelee alueen varautumistarpeita
Uudenmaan liitto on julkaissut ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun, joka antaa alueellisen kokonaiskuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä Uudellamaalla. Raportti toimii pohjana maakunnan ensimmäiselle sopeutumissuunnitelmalle ja parantaa tietoutta alueellisista ilmastoriskeistä.
Uusimaa altistuu sekä hitaasti eteneville ilmasto-olosuhteiden muuttumiselle – kuten keskilämpötilojen nousulle ja sademäärien kasvulle – että äkillisille sään ääri-ilmiöille ja niiden lisääntymiselle.
– Uudenmaan alueellinen monimuotoisuus korostuu sen myötä, että riskit konkretisoituvat eri tavoin tiiviissä kaupunkiympäristössä kuin harvaan asutulla maaseudulla. Alueen monimuotoinen rakenne edellyttää siten erityispiirteiden tarkastelua seuduittain ja paikallisesti kohdennettuja sopeutumistoimia, kertoo Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat yli sektorien ja maantieteellisten rajojen
Ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelussa on pyritty tunnistamaan ja nostamaan esille alueellisia haavoittuvuuksia ja riskikohteita, jotka altistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tarkastelussa on yhdeksän eri toimialaa Uudeltamaalta, mutta kokonaiskuvassa on hyvä huomioida myös eri toimialojen välisiä kytkentöjä ja riippuvuuksia, jotka vaikuttavat riskien laajuuteen ja yhteisvaikutuksiin.
Tarkastelu kohdistuu eri toimialoihin suoraan kohdistuviin riskeihin ja taustaprosesseihin, jotka voivat vaikuttaa ilmastoriskien realisoitumiseen juuri Uudellamaalla. Tavoitteena on syventää ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista alueella.
Tarkastelussa esille nousi myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat systeemiset riskit eli vaikutukset, jotka syntyvät useiden sektorien kytkeytyessä toisiinsa. Esimerkiksi energiaverkon häiriöt voivat heijastua terveydenhuoltoon ja liikennejärjestelmien toimintaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös rajojen yli – esimerkiksi tärkeistä tuontimaissa tapahtuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat logistiikkaketjujen kautta Uudellemaallekin.
Tukea päätöksentekoon ja kehittämistyöhön
Uudenmaan ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelun tarkoitus on tarjota ajantasainen tilannekuva alueen ilmastoriskeistä.
– Raportin tavoitteena on tarjota tietopohjaa ilmastokestävämpään strategiseen suunnitteluun ja edistää alueellisen resilienssin vahvistamista. Raportti toimii myös lähtökohtana Uudenmaan ensimmäisen alueellisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laatimiselle, kertoo Siivonen.
Myös ennakoivan sopeutumisen ja varautumisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kun mahdollisia vaikutuksia ja ilmastoriskejä on tarkasteltu ja tunnistettu, niiden syntyyn voidaan myös vaikuttaa ja niitä voidaan pyrkiä minimoimaan.
Osana ilmastoriski- ja haavoittuvuustyön tarkastelua on luotu ilmastoriskikortit, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä osana kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden tai sidosryhmien sopeutumiseen liittyvää kehitystyötä. Korteissa on tunnistettu merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä sekä niihin liittyviä alueellisia erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa riskin realisoitumiseen. Korteissa on myös arvio riskin toteutumisen todennäköisyydestä vuoteen 2050 sekä vakavuudesta.
Työn taustalla asiantuntijaverkosto ja laajaa sidosryhmäyhteistyötä
Ilmastoriski- ja haavoittuvuustarkastelu on tuotettu osana VILKKU-hanketta, joka toteuttaa Uusimaa-ohjelmaa ja edistää EU:n sopeutumisen mission tavoitetta. Sopeutumissuunnitelman valmistelua on toteutettu kevään 2025 aikana työpajojen, sidosryhmäyhteistyön ja alueellisen tietopohjan syventämisen kautta. Työhön on osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita erilaisten kyselyiden, arviointien, työpajojen ja keskustelujen kautta. Sopeutumissuunnitelman valmisteluprosessiin on osallistunut myös Helsingin yliopiston VILKKU-osahanke sekä Regions4Climate-hankkeen kautta Demos Helsinki.
Kiitokset kaikille työssä mukana oleville, yhdessä kehitämme ilmastokestävämpää Uuttamaata.

VILKKU-hanke vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen
Hankkeessa tuotetaan Uudenmaan ensimmäinen alueellinen ilmastoriskitarkastelu ja sopeutumissuunnitelma. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektiasiantuntija
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Regions4Climate-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
29.10.2026
Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Lokakuun Tulevaisuustutka-webinaarissa kuultiin kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka valottivat hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista. Katso tilaisuuden tallenne.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.