Merialueiden turvallisuus ja huoltovarmuus puntarissa – uusi selvitys avaa kolme tulevaisuuden skenaariota Itämerellä
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.
Suomenlahdella ja erityisesti Uudellamaalla korostuvat huoltovarmuus ja meriliikenteen turvallisuus, sillä alue on keskeinen kansainvälisille kuljetus- ja energiayhteyksille. Samalla Uusimaa kohtaa vahvoja ympäristöpaineita, kuten rehevöitymistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sekä kasvavia käyttöpaineita merialueen samanaikaisesta hyödyntämisestä teollisuuteen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja virkistykseen.
Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä? Millainen rooli merellisillä toimialoilla voi olla omavaraisuutemme tukemisessa?
Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.
Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimimme yhdessä.
– Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.
Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelun kautta voimme yhdistää eri intressit, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan voida unohtaa meriympäristöä. Hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.
– Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö merellä ja rannikolla voidaan rakentaa vain laajalla viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteisellä panoksella. Tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään yhdessä, toteaa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Essi Kärpijoki.
Suomen merialuesuunnitelma laaditaan kahdeksan rannikon maakunnan liiton välisessä tiiviissä yhteistyössä. Merialuesuunnittelun(Siirryt toiseen palveluun) toinen kierros on nyt käynnissä ja merialuesuunnitelman päivitystyö tehdään vuosien 2024–2027 aikana.
Tutustu raporttiin:
Lisätietoja:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio ja Vihti
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2025
Uusi katsaus avaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannan käytäntöjä ja kehittämistarpeita kunnissa ja maakunnissa
Tehoava: Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön -hankkeen tuore katsaus kokoaa ensimmäistä kertaa laajasti yhteen, millaista ilmastotyön ja vihreän siirtymän seuranta on tällä hetkellä Suomen kunnissa ja maakunnissa.
Blogi
4.11.2025
Maapallon kriittiset keikahduspisteet uhkaavat yhteiskuntia – Global Tipping Points -konferenssin antia
Osallistuin heinäkuussa 2025 Global Tipping Points 2025 -konferenssiin Iso-Britanniassa Exeterissä Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen puitteissa. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan maapallon kriittisistä keikahduspisteitä ja uusimmista tutkimuksista niihin liittyen.