Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Blogi

Mitä Liikenne 12 -suunnitelma tarjoaa Uudellemaalle?

Petri Suominen

Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ovat hyviä, mutta vaikuttavuudessa, rahoituksessa ja yhteistyössä riittää vielä parannettavaa, kirjoittaa Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen. 

Suomeen on jo pitkään kaivattu liikennejärjestelmän pitkäjänteisempää suunnittelua. Esimerkiksi Ruotsissa samanlaisia pitkälle aikavälille laadittuja suunnitelmia on tehty jo pitkään. Niiden avulla on paitsi tehostettu kotimaisten resurssien käyttöä, myös parannettu mahdollisuutta saada EU-rahoitusta suuriin hankkeisiin, joilla on kansainvälistäkin merkitystä.

Uudellamaalla ei ole ollut edustusta ohjausryhmässä, vaikka valtaosa valtakunnan tärkeimmistä liikenteen ja logistiikan solmukohdista sijaitsee täällä.

Onneksi myös Suomessa on päästy vauhtiin: Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli tuttavallisemmin Liikenne 12 -suunnitelman luonnos vuosille 2021–2032 oli lausuntokierroksella alkuvuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut suunnitelmaa parlamentaarisen ohjausryhmän johdolla vuodesta 2019 lähtien.

Suunnitelma sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Käsittelyssä ovat kaikki liikennemuodot: henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut sekä liikennejärjestelmän tukitoimet.

Suunnitelman visio on hyvä, mutta vaikutukset jäävät vähäisiksi

Liikenne 12:n visio vuodelle 2050 on ”kestävä ja saavutettava Suomi”. Vision mukaan vuonna 2050 Suomen liikennejärjestelmä toimii ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi, ja takaa riittävän saavutettavuuden ihmisille ja elinkeinoelämälle. Suunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta: kestävyys, saavutettavuus ja tehokkuus. Kaikki tavoitteet pyrkivät myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

Suunnitelman vaikutukset ovat tavoitteisiin nähden oikean suuntaisia, mutta jäävät vaikutusten arvioinninkin mukaan vähäisiksi. Käytännössä tehokkuustavoite asettaakin rajat sille, miten paljon muita tavoitteita on mahdollista edistää.

Kansainvälinen saavutettavuus on Uudellemaalle keskeistä

Uudenmaan liitto haluaa korostaa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisessä kansainvälistä saavutettavuutta. Helsinki-Vantaan lentoasema ja satamat sekä niiden saavutettavuus ovat maakunnalle elintärkeitä.

TEN-T-ydinverkkokäytävät sisältävät kansainvälisten yhteyksien kannalta tärkeimmät yhteydet. Uusimaa sijaitsee kahden ydinverkkokäytävän risteyksessä. Risteyskohdan merkitys kasvaa entisestään, kun Pohjanmeri–Itämeri-käytävää jatketaan Ruotsin Luulajaan asti. Nopeiden ratayhteyksien toteuttaminen Turun ja Tampereen suuntiin on keskeinen osa näiden ydinverkkokäytävien kehittämistä.

Suomi, Ruotsi, Venäjä, Norja, Viro, Latvia, Luettua, Puola, Saksa, Ranska ja Alankomaat kartalla. Scandinavian mediterranen corridor kulkee Pietarin, Suomen etelärannikon, Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta. North Sea - Baltic Corridor kulkee Suomesta Viron, Latvia, Liettuan, Puolan, Saksan ja Alankomaiden kautta,
Uusimaa sijaitsee kahden TEN-T-ydinverkkokäytävän risteyksessä.

Matka- ja kuljetusketjujen kehittäminen on tehokas keino

Liikenne 12 korostaa matka- ja kuljetusketjujen kehittämistä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta voi parantaa tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä matkustajainformaatiota ja kehittämällä yhtenäisiä lippujärjestelmiä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että näistä keinoista on hyötyä vain, jos joukkoliikennepalvelut ovat kattavia ja niiden jatkuvuuteen voi luottaa.

Myös kuljetusten kannalta on oleellista, että kuljetusketjujen kaikki osat ovat toimivia. Erityisesti satamien maayhteyksiin tulee kiinnittää huomiota. Valtatien 25, kantatien 51 sekä Hankoon ja Loviisaan kulkevien ratojen kehittäminen on valtakunnallisten kuljetusten kannalta välttämätöntä.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita. Siinä missä raskaan liikenteen sujuvuus on välttämätöntä teollisuudelle, hyvät joukkoliikenneyhteydet voivat olla kriittisiä korkeasti koulutetun työvoiman saatavuudelle.

Nopeat junayhteydet tarjoaisivat kestävämmän vaihtoehdon Etelä-Suomen kotimaanlennoille.

Uudenmaan liitto näkee raideliikenteen kehittämisen merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työssäkäyntialueiden yhdistämisessä. Nopeat junayhteydet tarjoaisivat kestävämmän vaihtoehdon Etelä-Suomen kotimaanlennoille. Siksi on hyvä, että Suomi-radan molemmat vaihtoehdot sekä idän suunnan ratayhteys on suunnitelmassa linjattu Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Vaikka Liikenne 12 käsittelee nimensä mukaisesti ensi sijassa valtakunnallisesti merkittävää liikennettä, liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa matkan ensimmäisellä ja viimeisellä kilometrillä on ratkaiseva vaikutus liikkumiskäyttäytymiseen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn päivittäiselle käytölle tulee olla hyvät edellytykset, jotta joukkoliikenteen osuutta voidaan kasvattaa myös valtakunnallisessa liikenteessä.

Rahoituksen uusissa muodoissa on riskinsä

Liikenne 12 käsittelee myös liikennejärjestelmän kunnossapidon ja kehittämisen rahoitusta. Rahoitustaso nousee aikaisemmasta, mutta on edelleen niukka kehittämistarpeisiin nähden.

Ensisijaisesti parannetaan kunnossapitoa, lisätään ennakointia ja priorisoidaan vilkkaimpia kohteita. Rajallisista resursseista saadaankin suurin hyöty, kun nykyisten väylien kunto ja kehittäminen varmistetaan.

Yhteisrahoituksesta ei saa tulla automaatio, joka kasvattaa kuntien kustannusosuuksia entisestään, vaan valtion tulee ottaa jatkossakin päävastuu omista väylistään.

Osana rahoituksen ratkaisua esitetään yhteisrahoitus ja suuria hankkeita varten perustettavat hankeyhtiöt. Perusajatus kuulostaa reilulta: Ne, jotka hyötyvät uudesta väylästä tai vanhan kehittämisestä, osallistuvat myös kuluihin. Hyötyjen tarkka mittaaminen on kuitenkin hankalaa ja valtio on yleensä viime kädessä suurin hyötyjä, kun liikennejärjestelmän toimivuus paranee.

Yhteisrahoituksesta ei saa tulla automaatio, joka kasvattaa kuntien kustannusosuuksia entisestään, vaan valtion tulee ottaa jatkossakin päävastuu omista väylistään. Hankeyhtiöiden hallinnon tulee olla avointa ja koko valtakunnallisen väyläverkon tulee pysyä julkisessa omistuksessa.

Vuorovaikutuksessa on vielä parannettavaa

Liikenne 12 valmistelun alkaessa korostettiin, että suunnitelma laaditaan vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutus on kuitenkin ollut odotettua niukempaa.

Esimerkiksi Uudenmaan liitolla tai Helsingin seudulla ei ole ollut edustusta ohjausryhmässä, vaikka valtaosa valtakunnan tärkeimmistä liikenteen ja logistiikan solmukohdista sijaitsee Uudellamaalla.

Suunnitelman on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn ja valtioneuvoston hyväksyttäväksi keväällä. Tämän jälkeen Väylävirasto laatii suunnitelmaa konkretisoivan investointiohjelman. Toivottavasti vuorovaikutus paranee tässä vaiheessa sekä seuraavien valtakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Uudenmaan liiton lausunto Liikenne 12 -suunnitelmasta (Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun) 

Liikenne 12 -suunnitelma verkossa(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)

Petri Suominen

Kirjoittaja työskentelee liikennesuunnittelupäällikkönä Uudenmaan liitossa.

Avainsanat:

Liikenne
Kaikki uutiset