Opitaan Uudenmaan ja muiden maakuntien onnistumisista ja parhaista käytännöistä
Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä on ajankohtainen esimerkki ilmiöstä, jonka suhteen maakunnat voivat jakaa kokemuksia ja kirittää toisiaan. Suomella on kunnianhimoiset kansalliset tavoitteet hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Kansallisten tavoitteiden lisäksi vihreä siirtymä edellyttää ilmastopäästöjen nopeaa vähentämistä kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Useat maakunnat ja kunnat ovatkin aikaistaneet hiilineutraaliustavoitteitaan; Uusimaa niiden joukossa, vuoteen 2030.
Uudellamaalla on hyvät edellytykset edelläkävijyyteen. Samaa voi sanoa monesta muustakin maakunnasta – kaikilla on omat vahvuutensa ja kaikilla on opittavaa toisiltaan. Me Elinkeinoelämän keskusliitossa haluamme olla valppaina tunnistamassa eri puolilla Suomea kehitettäviä hyviä käytäntöjä ja vinkittämässä niitä eteenpäin.
Uusimaa innostaa Euroopan yrittäjyysalueena vuonna 2022 yrittäjiä kestävään uusiutumiseen ja digitalisaatioon sekä kannustaa muutokseen kohti ilmastoviisautta. Yrityksillä on suuri vastuu vihreän siirtymän toteuttamisessa, mutta velvollisuuksien lisäksi päästövähennystavoitteet avaavat uusia mahdollisuuksia korkean teknologian teollisuudelle ja sitä tukeville palveluille. Tätä näkökulmaa tulisi korostaa kautta linjan kaikissa Suomen maakunnissa.
Osaavaa työvoimaa Suomesta ja maailmalta
Uudellamaalla on monia vahvuuksia ja erityispiirteitä. Yksi valttikorteista liittyy työvoiman saatavuuteen ja houkuttelevuuteen. Pääkaupunkiseutu on Suomen muiden kasvukeskusten ohella yksi muuttoliikkeen voittajista. Tämän voi huomata myös omalla työpaikalla täällä Elinkeinoelämän keskusliitossa: työyhteisömme toimihenkilöt ovat monipuolisesti kotoisin eri puolilta Suomea.
Toinen etu on kansainvälisyys. Monilla valtakunnallisesti toimivilla organisaatioilla on pääpaikka Uudellamaalla. Niiden tehtäviin kuuluu seurata ja vaikuttaa oman alansa asioihin eurooppalaisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Näin täällä toimivien organisaatioiden on helppo saada ideoita omaan toimintaansa muualta maailmasta.
Maakuntien yhteinen haaste on myös työllisyyden nostaminen. Uudenmaan työllisyysaste on manner-Suomen maakunnista kolmanneksi korkein eli lähes 75 prosenttia, mikä on noin 2,5 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Työttömyys on pysynyt valtakunnan keskiarvon tasolla, vaikka maakunnassa työvoiman määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 13 prosenttia.
Tärkein syy Uudenmaan vahvaan kehitykseen on yrityssektorin investoinnit ja kasvu. Oma merkityksensä on myös ennakkoluulottomilla työvoimapoliittisilla keinoilla. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on käynnistänyt mielenkiintoisen hankkeen(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun), jolla vahvistetaan pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien digitaitoja.
Elinkeinoelämän keskusliitto tähtää siihen, että yritykset pärjäävät kaikkialla Suomessa. Siksi kannustamme maakuntien yritysmyönteistä kehittymistä ja elinkeinopolitiikan onnistumisia.
Simo Pinomaa
Tutustu myös näihin
Artikkeli
15.2.2023
Uusimaa tähtää maailman huipulle – Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin
Käynnistymässä oleva Uudenmaan kiertotalouslaakso vie Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä. Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin yli 250 osallistujan voimin 9. helmikuuta järjestetyssä käynnistystilaisuudessa.
Uutinen
18.11.2022
Komissaari Mariya Gabriel tutustui Uudenmaan innovaatiopotentiaaliin ennen auringonnousua järjestetyssä Slushin oheistapahtumassa
Torstaina 17. marraskuuta juuri ennen Slushin virallista aukeamista pohdittiin startup-yrityksien ja -hengen merkitystä. Before the Break of Dawn -tapahtumassa teemoja pohdittiin erityisesti käsillä olevien kriisien ratkaisemisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Tapahtuma oli osa Uudenmaan yrittäjyysaluevuotta.